Tutkimushanke nostaa säähavainnot uuteen rooliin: Ympäristöministeriö toivoo laajaa hyödyntämistä rakennusalalla

Tuore säätietodata on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Euroopassa. Aineistosta on apua ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kartoittamiseen.

Ilmatieteen laitos tuotti tuoreessa tutkimushankkeessa säähavaintoihin pohjautuvaa dataa, jota voidaan käyttää rakennusalalla muun muassa energiantarpeen arviointiin ja rakennusfysikaaliseen tarkasteluun. Tavoitteena on helpottaa muuttuvan ilmaston vaikutusten arviointia rakennusalalle.

- Aineisto on ainutlaatuinen kahdella tavalla. Se on uusin Suomeen tuotettu aineisto eikä koko Euroopasta löydy kovin tuoreita vastaavia aineistoja. Kun haastattelimme eurooppalaisia sisarlaitoksiamme, moni totesi, että heilläkin on ollut jo pitkään tarkoitus päivittää 1990-luvun tai 2000-luvun alkupuolen vastaavat aineistot, mutta rahoitusta tai osaamista ei ole ollut tarjolla. Hanke tavallaan avasi monen muun maan silmät. Viime viikkoina Latviasta ja Irlannista on lähestytty meitä, ja kysytty tarkemmin, mitä ja miten me teimme, Ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki sanoo.

Rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä, joita edustamaan on valittu Vantaa (vyöhyke I), Jokioinen (II), Jyväskylä (III) ja Sodankylä (IV).

Energialaskennan sääaineistojen ohella hankkeessa koottiin Jokioisissa vuonna 2015 tunnin välein automaattisin anturein tehdyt säähavainnot, joita voidaan käyttää rakennusfysikaalisten tarkastelujen vertailuaineistona.

Testivuosi kootaan näiden neljän paikkakunnan säähavainnoista 30 vuoden jaksolta. Aineistossa jaksona olivat vuodet 1989–2018.

- Havainnoista muodostettiin lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, auringonsäteilyn, tuulen suunnan ja nopeuden sekä sademäärän tunnittaiset aikasarjat, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä kertoo.

Pääasiassa tutkimuskäyttöön, mutta ei tulevaisuudessa

Nykyilmaston lisäksi aineisto kuvaa tulevaisuuden ilmastoja kolmen eri päästöskenaarion mukaan. Tulevaisuuden jaksot ovat vuodet 2015–2044.

Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti näkee aineistolla runsaasti käyttöä tulevina vuosina.

- Aineisto mahdollistaa tarkemmat lähtötiedot rakennusfysikaaliseen simulointiin. Nykyinen materiaali soveltuu pääasiassa tutkimuskäyttöön, mutta ympäristöministeriöllä on hankinta käynnissä, jossa aineistoa kehitetään käytännöllisemmäksi ja helpommin sovellettavaksi. Aineistoa voidaan käyttää muun muassa homehtumisriskien sekä ylilämpötilanteiden arvioinnissa, ja lopulliset käyttötarkoitukset ovat huomattavasti tätä laajemmat. Pääasiassa materiaalia voidaan soveltaa mitoittamiseen ja riskien tunnistamiseen.

Lahden mukaan hanke päättynee alkuvuodesta 2022.

- Sitä seurannee laajempi hankekokonaisuus vuosina 2023-2024, jossa arvioidaan laajasti uudisrakentamisen, korjausrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan riskejä ilmastonmuutoksen suhteen, Lahti jatkaa.

Ympäristöministeriö toivoo, että hankkeen tuloksia hyödynnetään rakennusalalla mahdollisimman laajasti. Nykyisissä energiamääräyksissä uusia säätietoja ei vielä käytetä, vaan ne otetaan käyttöön vasta seuraavassa määräysuudistuksessa.

Jatkojalostettuja säätietoja ja mitoitussäitä hyödynnetään vuosina 2022–2023, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen rakentamiselle ja rakennuksille aiheuttamia riskejä. Niitä ovat muun muassa lämpöjaksojen aiheuttamat ylilämpötilanteet hoivakodeissa sekä lisääntyneen kosteuden aiheuttama rakenteiden homehtumisriski.

 
Päivitetty
5.3.2021