Korjausrakentaminen – hyvät neuvot ovat tarpeen

Aina ei tarvitse purkaa vanhaa rakennusta uuden tieltä. ”Vanha rakennus ei voi olla väärin ja huonosti tehty, jos se on säilynyt nykypäivään” -motto löytyy Rakennuskulttuuritalo Toivon sivuilta. Korjausrakentamiskeskuksen rakennuskonservaattori Kalle Virtanen kertoo tässä haastattelussa korjausrakentamisen yhteistyömahdollisuuksista rakennusliikkeiden ja keskusten välillä, sillä keskukset on tarkoitettu myös rakennusliikkeiden tietopankeiksi.

Kalle Virtanen aloittaa haastattelun toteamalla, että neuvonta koskee kaikkia vanhoja rakennuksia, ilman että rakennuksella on mitään arvostatusta. – Täällä meillä Rakennuskulttuuritalo Toivossa Porissa ei toimintaa ole sen enempää määritelty, kenelle se on suunnattu. Tieto-taitomme keskittyy jälleenrakennuskauden ja sitä edeltävään rakennuskantaan. Siitä lähemmäs esimerkiksi jo 60-luvulla alkaa esiintyä moniaineisia rakennuksia ja sekä tekniikat että materiaalit muuttuivat hyvinkin paljon. Toki jotain ohjeistuksia voidaan antaa, mutta keskitymme enemmän varhaisempaan rakennuskantaan.

– Rakennusliikkeet, yritykset ja suunnittelijat eivät toistaiseksi vielä käytä paljoakaan palveluitamme, mutta voisivat toki enemmänkin kääntyä meidän puoleemme.

Kuva: Vanha Rauma. Kuvaaja: Henri Raitio.Kuva: Vanha Rauma. Kuvaaja: Henri Raitio.

Yhteistyötä myös rakennusliikkeiden kanssa

Mahdollisuuksia yhteistyöhön isompien rakennusliikkeiden kanssa on. Toki tällaiset isommat korjaushankkeet vaativat jo muutenkin asiantuntevaa suunnittelua, joka teknisesti saattaa olla ajan tasalla, mutta esimerkiksi kulttuurihistoriallisia arvoja ja autenttisuutta huomioivassa korjaustavassa rakennusliikkeet saattavat kaivata konsultaatiota tai neuvoja.

– Olemme jossain määrin olleetkin tällaisessa yhteistyössä ja mukana hankkeissa. Olemme ohjeistaneet ja antanet vinkkejä perinteisten materiaalien käytössä tai ylipäätään minkälaisia mahdollisuuksia kohde saattaa tarjota, kertoo Virtanen. Suuremmat linjasaneeraukset ovat eri kategoriassa, mutta toki vaikkapa 50-luvun kerrostalon julkisivuista kysytään neuvoja julkisivun säästämiseen. Myös ikkunoiden korjaamisesta tai vaihdosta keskustellaan paljonkin ja toisaalta tässä tulee esille myös viranomaisnäkökulma julkisivujen osalta.

Alueellisten vastuumuseoiden tehtäviin kuuluu rakennusperinnön suojeleminen ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisvaltainen säilyttäminen ja siihen liittyvät kysymykset. Siihen liittyy myös modernin rakennuskannan säilyttäminen. Virtasen mukaan kuitenkin näiden rakennusten tekniset ratkaisut ja materiaalit vaativat jo erilaista osaamista, joten perinnerakentaminen ei enää siellä päde.

–Kulttuurihistorialliset arvot ovat niitä, joihin me otamme kantaa. Mitä pitää säilyttää ja mitä ei. Aina tulee muutoksiakin ja jokainen aikakausi jättää omat jälkensä, mutta muutosten tulee olla hallittuja. Ei ole perusteltua turmella rakennuskantaa ajattelemattomilla toimenpiteillä.

Uusia kerroksia ei aina kannata purkaa

Palauttavat korjaukset ja uudempien kerrostumien poistamiset eivät ole aina yksiselitteisiä. Pientaloissakin ne voivat tuntua helpoilta, mutta talossa on saatettu tehdä hyvinkin monenlaisia muutoksia, joiden palauttaminen entiselleen ei olekaan kovin helppoa ja yksinkertaista, kertoo Virtanen.

Esimerkiksi 50-60 -luvuilla tehtiin 1800-luvun lopun taloihin kokonaisvaltaisia muutoksia. Näillä muutoksilla saattaa olla jo oma arvonsa ja uudempi kokonaisuus olla hyvinkin eheä. Vanhan rungon päälle tehdyt muutokset voivat olla hyvinkin pitkälle vietyjä ja näillä toimenpiteillä olla taas jo oma arvonsa. Säilyttämisnäkökulma silläkin, tähdentää Virtanen.

On käyty paljonkin keskustelua siitä, onko esimerkiksi 70 vuotta vanha ulkoasu huonompi kuin se mitä sitä ennen on mahdollisesti ollut. Tämä 70 vuotta vanha ulkoasu on jo kokonaisuus sinällään ja historiallinen kerrostuma. Miksi pitäisi lähteä tavoittelemaan alkuperäistä, jos siitä ei kuitenkaan ole mitään muuta alkuperäistä jäljellä kuin ehkä pelkät dokumentit, kysyy Virtanen.

– Siinä tapauksessahan korjaustoimet ovat jo täysin uuden rakentamista. Myöhemmilläkin kerrostumilla voi olla tärkeä arvo, edellyttäen että ne ovat rakennusteknisesti toimivia ja muuten hyvää suunnittelua ja toteutusta.

Toki paljon on tehty myös puolivillaisia korjauksia, jolla taas ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittävää arvoa, esimerkiksi väärillä materiaaleilla ja tekniikoilla toteutettuja muutoksia.

Rakennusteknisiä ongelmia

Ongelmat liittyvät usein enemmänkin mielikuviin ja tyylikysymyksiin. Toki voi olla lisäeritys- ja julkisivuongelmia sekä talojen kylmien ullakkokerrosten käyttöön ottamista ja siitä aiheutuneita ongelmia rakennusteknisissä ratkaisuissa. Kaikkia rakenteita ei ole suunniteltu oikein.

Nyt keskusteluissa alkaa nousta myös mineriitti julkisivumateriaalina vanhoissa puutaloissa, kertoo Virtanen. Ovatko ne sellaisia, että ne pitäisi ehdottomasti poistaa? Ne näyttävät monesti vieraalta, mutta saattavat olla niin ikään ehjä kokonaisuus.

–Itse asiassa eihän mineriitti materiaalina ole huono eikä siitä mitään haittaa ole. Tämän päivän tyyliin ja makuun se taas ei istu. En näkisi, että sitä pitäisi aina poistaakaan vaan sen säilyttämiselle voi olla hyviäkin perusteluita. Enneminkin vielä modernimpien ja vanhojen materiaalien yhdistelmät ovat niitä, jotka eivät toimi, muistuttaa Virtanen.

Kannattaako rakennussuojelu?

On ihan hyvä, että rakennussuojeluakin kyseenalaistetaan ja sitä joudutaan pohtimaan ja perustelemaan, mitkä ovat ne rakennukset, jotka tulee säilyttää. Ihminen tarvitsee jonkinlaiset juuret ja tarttumapintaa historiaan. Rakennetun ympäristön kannalta kerroksellisuus on miellyttävämpää ja elävämpää kuin, jos aina lähdetään tyhjältä pöydältä.

Toisaalta rakennussuojelua ja säilyttävää rakentamista voidaan perustella myös ympäristökysymyksillä. Tätä näkökohtaa mekin yritämme tuoda esille, kertoo Virtanen. On tehokasta hyödyntää jo olemassa olevia rakennuksia ja ylipäätään niissä käytetty materiaali. Elinkaariajattelu on vanhojen rakennusten kohdalla hyväkin valtti.

Hiilijalanjälkeä ajatellen valmiissa rakennuskannassa suurimmat työt on tehty jo aikoja sitten ja satsaukset ovat pienemmät korjausrakentamisella. Sen ympäristövaikutukset ovat paljon vähäisemmät uudisrakentamiseen verrattuna.

– Säästävä korjaaminen ei tarkoita, että pitäisi asua savupirteissä ja nuukailla. Katsotaan mitkä asiat ovat kunnossa, eikä niitä tarvitse korjata. Ei kannata korjata sitä mikä ei ole rikki, korostaa Virtanen.

Energiaremonttien hyödyt ja haitat

Muussa kuin puurakentamisessa korostuu enemmän museoviranomaisen osa kuin neuvontatyön osuus. Modernimmassa rakennuskannassa korjausmenetelmät eivät ole niin yksinkertaisia kuin on totuttu. Puuta paikataan puulla, mutta moniaineiset ja betonirakenteet asettavat omat vaatimuksensa korjauksille ja materiaalien uusiminen on niissä valitettavan usein ainoa vaihtoehto.

Energiatehokkuudesta käydään usein keskustelua rakennussuojelun yhteydessä ja viranomaistaholta tulevat paineet siitä, miten korjaustoimenpiteitä tehdessä pitäisi aina parantaa myös energiatehokkuutta. Toki energiatehokkuus näkyy käyttäjilläkin viivan alla energiakuluina.

Mikä on kannattavaa ja tarpeellista, pitää ratkaista aina tapauskohtaisesti. Asiassa on aina rakennustekninen, taloudellinen ja visuaalinen näkökulma. Kysymys on, miten lisäeristäminen vaikuttaa julkisivuun ja voidaanko muutokset hyväksyä? Ymmärrys siitä mitä lisäeristäminen käytännössä tarkoittaa ei aina ole suinkaan selkeä. Sitä joutuu silloin tällöin terävöittämään ja tarkentamaan.

Ikkunoiden uusiminen on aina kestopuheenaihe. Usein verrataan vanhojen huoltamattomien ja uusien ikkunoiden ominaisuuksia keskenään.

– Yleislinjaus meidän näkökulmastamme, ja mihin myös ohjeistan on, että pienet parannukset ovat kokonaisuutena parempia ja taloudellisempia.

LUE LISÄÄ: Energiatehokkuus vanhoissa hirsirakenteissa >>

Käytä suunnittelijaa korjausrakentamisessa

Suurisuuntaiset energiaremontit pientaloissa tuovat mukanaan myös suuria kustannuksia. On aika kyseenalaista, miten paljon niillä oikeasti säästöjä saavutetaan. Itse korjaustyö saattaa olla niin kallis, ettei se maksa enää itseään takaisin. Samalla saatetaan saada aikaan riskirakenteita, jos niitä ei ole huolellisesti suunniteltu.

Pientalopuolella on paljon tee se itse -henkeä eikä suunnittelijaa välttämättä käytetä vaan kiinteistönomistaja toteuttaa remontin itse.

Suosittelen lämpimästi suunnittelijan palkkaamista kaikkiin korjausrakentamisen projekteihin. Se tuntuu monesti ylimääräiseltä kustannukselta, eikä sille löydetä perusteita, mutta monissa hankkeissa suunnittelija kuitenkin säästäisi menoissa ja varmistaisi sekä turvaisi, että lopputulos on hyvä ja sitä mitä on tavoiteltu.

Suunnittelijan palkkaus riippuu toki projektin laajuudesta ja suuremmissa projekteissa suunnittelija otetaan mukaan automaattisesti.

Avustuksia korjausrakentamiseen

Rakennusperinnön hoitoon avustuksia myöntää pääasiassa kaksi tahoa – Museovirasto ja ELY-keskus. Avustusten valvonta ja ohjaus Satakunnan alueella kuuluvatkin työtehtäviini, kertoo Virtanen. Avustuksia kysytään etenkin pientalojen korjauksiin, mutta jonkin verran myös taloyhtiöihin.

Kustannustason noustessa ovat avustusten rahalliset märät jääneet hieman jälkeen. Avustus tulee suoraan ministeriöiden budjetista ja siitä määräytyy, mitä on vuosittain jaettavissa. Paljon enemmänkin tarvittaisiin tälle alalle. Avustusten summien nostaminen olisi myös hyvin perusteltua sillä vanhojen rakennusten korjaaminen on aika työvoimavaltaista ja tällä olisi selkeä työllistävä vaikutus.

Avustusten kohdentaminen

Avustukset kohdennetaan pääsääntöisesti julkisivuihin ja rakenteellisiin korjauksiin. Niitä ei myönnetä asumismukavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja vain harvoin sisätiloihin. Korjauksissa on tietyt perusehdot, joiden tulee täyttyä, esimerkiksi mitä materiaaleja ja tekniikoita voidaan käyttää, jotta rakennuksen rakentamisajankohdalle ominaiset piirteet säilyvät.

Hakuprosessi itsessään ei ole kovin monimutkainen. Täytettävänä on muutama lomake liitteineen, joista tärkeimpiä on korjaussuunnitelma. Hakuaika seuraavan vuoden avustuksille päättyy aina vuosittain loppusyksyllä.

Korjausrakentamiskeskukset tarjoavat apua

Moni kysyy meiltä ohjeita ja neuvoja hakuprosessiin ja projekteja on ensi vuodellekin tulossa ihan hyvin. Emme täällä tee suunnittelua emmekä kuntokartoituksia. Näille löytyy yrittäjiä ja toimijoita hyvin ulkopuoleltakin.

Ennen kuin edes suunnittelijaan on otettu yhteyttä, on meiltä usein kysytty neuvoa projektiin liittyen. Voimme antaa yleisarvion projektista ja tarpeen vaatiessa neuvoja, mitä kannattaisi tehdä ja mihin kiinnittää erityistä huomioita, ja toisaalta taas mistä ei kannata huolestua. Tarjoamme puolueetonta näkökulmaa korjausrakentamiseen, tähdentää Virtanen.

Myös suunnittelijat saattavat joskus kysyä meiltä apua. Suunnittelijat etsivät tukea ratkaisuilleen ja materiaaleihin liittyen, mutta melko vähän kuitenkin kokonaisuudessaan. Korjausrakentamisen projekteissa, joiden suunnittelijalla on kokemusta pääsiassa uudisrakentamisesta, kannattaa olla yhteydessä meihin.

Käytännön kokemuksia on kertynyt jo 25 vuoden ajalta. Ja ylipäätään kun on tekemisissä vanhojen rakennusten kanssa päivittäin, syntyy näkemys siitä mikä on normaalia eikä mitenkään poikkeuksellista. Se mikä tänä päivänä on normi ja yleinen tapa ei suinkaan ollut sitä 1900-luvun alussa. Nykyrakentamiseen tottuneille voi tulla yllätyksiä.

Korjausrakentamiskeskukset Suomessa >>

Paranneltavaa löytyy

Parannettavaa löytyy lähinnä siitä, että nykyrakentamisen ja restaurointialan toimijat lähenisivät enemmän toisiaan. Siinä on toki onnistuttukin. On perinnerakentajapuoli, jossa on omat toimijansa ja taas isommat urakoitsijat, jotka painottavat uudisrakentamiseen ja saneeraukseen.

Nämä kentät voisivat tehdä yhteistyötä lähemminkin. Toki suuremmat urakoitsijat käyttävät tietyissä projekteissaan myös pienempiä toimijoita, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan restaurointiin, esimerkiksi pintakäsittelytöihin konservaattoreita tai erikoismaalareita.

– Soisin kenttien enemmänkin yhdistyvän ja tekevän yhteistyötä. Molemmilla puolilla on opittavaa toisiltaan, päättää Virtanen.
 

LUE LISÄÄ: Nykyinen tapa rakentaa syö rahat, terveyden ja luonnonvarat >>

Rakennuskultturitalo Toivo

Rakennuskulttuuritalo Toivossa Porissa on nähtävillä kunnostuksen eri vaiheita ja niissä käytettyjä materiaaleja. Tietoa on runsaasti saatavilla myös rakentamisen taitajista, materiaalien toimittajista sekä yksityiskohtaisia työohjeita ja kattava käsikirjasto. Korjausrakentamisen keskuksia löytyy monilta muiltakin paikkakunnilta.

Korjausrakentamiskeskukset Suomessa >>

Haastateltavana artikkelissa oli rakennuskonservaattori Kalle Virtanen.
• Korjaustyön lähtökohdat ja periaatteet
• Rakenteelliset korjaukset
• Korjausavustusasiat
• Muut korjausasiat
p. 044 701 1052, sposti etunimi.sukunimi(at)pori.fi

Rakennuskulttuuritalo Toivo >>


 
Päivitetty
24.2.2021