Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen päämääränä sujuvoittaa kaavoitusta

Yksi merkittävimmistä hankkeista tämän hallituskauden aikana on käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Laki ohjaa sitä, miten alueita suunnitellaan ja rakennetaan 2000-luvun kaupungistuvassa Suomessa. SAK ja RT korostavat, että MRL-uudistuksen tulee vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta ja alueiden elinvoimaa sekä samalla vastata ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin. Olennaista on sujuvoittaa kaavoitusta sekä mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja uudistaminen.

SAK:n johtaja Hannu Jouhki ja Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttavat, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkuperäisenä päämääränä on ollut sujuvoittaa kaavoitusta. Jouhkin ja Randellin mielestä tämä olisi paras keino saada aikaan tarvittavaa kasvua, ihmisille töitä ja riittävästi asuntoja. Sääntelyn lisääminen toimisi heidän mielestään taas päinvastoin.

–Jotta työt ja tekijät kohtaavat, tarvitsemme kasvukeskuksiin monipuolista asuntotuotantoa. Riittävä tarjonta hillitsee asuntojen hintojen ja vuokrien nousua. Uudet asunnot kannattaa tehdä suurelta osin nykyisen asutuksen ympärille, olemassa olevien palveluiden äärelle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, SAK:n johtaja Hannu Jouhki sanoo.

SAK ja RT ehdottavat lakiin vietäväksi muutamia keskeisiä keinoja kaavoituksen nopeuttamiseksi

Säätämällä maaomistajalle oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite asemakaavan laatimiseksi voitaisiin lisätä täydennyskaavoitusta ja tonttitarjontaa. Lakiin tulee sisällyttää myös kunnan mahdollisuus antaa maanomistajan valmisteltavaksi asemakaavan laatimista tai muuttamista koskeva ehdotus kunnan ohjauksen ja tavoitteiden mukaan. Tämä toisi lisää resursseja kaavoitukseen ja kohdentaisi ne toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin.

–Maanomistajan aloiteoikeuden ja kaavavalmistelun kirjaaminen lakiin selkeyttäisi nykyisiä käytäntöjä sekä lisäisi läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Kunnan kaavamonopoliin ei kajottaisi, vaan päätäntävalta säilyy aina kunnalla, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell painottaa.

Prosesseja voidaan sujuvoittaa digitalisoimalla kaavoitus, rakentamisen luvitus ja tietokannat. Digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan myös lisätä osallistavaa suunnittelua ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mikä vähentää kaavoista ja rakentamisen luvista tehtäviä valituksia. Nopeutta toisivat myös kaavoitus- ja lupaviranomaisten lakiin perustuvat palvelulupaukset ja käsittelyajat sekä kaavoituksen aikana tehtävistä päällekkäisistä selvityksistä luopuminen.

–Olemme huolissamme lakihankkeen sisällöstä, sillä matkan varrella fokus on hajautunut ja oleellisissa kaavatuotannon kysymyksissä kunnianhimo on laskenut. Mitä nopeampia yhteiskunnan muutokset ovat, sitä joustavammin myös kaavoituksen tulee vastata uudistuviin tarpeisiin, Randell toteaa.

Ympäristöministeriön ohjauksessa parlamentaarisesti valmisteltava lakikokonaisuuden uudistus käynnistyi vuonna 2018. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.
 

Tilaa PRO-uutiskirje

Runsaasti ajankohtaista ja kiinnostavaa luettavaa Rakentaja PRO:ssa joka viikko.

Tilaa Rakentaja PRO -uutiskirje alla olevalla lomakkeella!

Lähde: Työllisyys ja talous eivät saa unohtua maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, RT ja SAK tiedote.
Lisätietoja:
Hannu Jouhki, Kasvu- ja vaikuttaminen -osaston johtaja, SAK, puh. 040 669 0519
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 0400 500 822
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 587 2642

 
Päivitetty
23.2.2021