Olympiastadionin rakennushankkeen tarkastus valmistui, moitteet viranomaisvalvonnalle: ”Kustannusarvio ei riittävän läpinäkyvä”

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on saanut valmiiksi Olympiastadionin perusparannushankkeen tarkastuksen. Moitteita löytyi etenkin valvonnasta.

VTV:n tarkastus keskittyi etenkin siihen, miten stadion-hankkeen valtionavustusta myönnettiin, käytettiin ja valvottiin. Suurennuslasin alla olivat erityisesti avustuksen myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriö sekä avustuksen saanut Stadion-säätiö.

Tarkastuksessa ei tullut esiin viitteitä siitä, että rahoitettu kokonaisuus olisi valtionapupäätösten vastainen. Hankkeen kustannukset nousivat kuitenkin selvästi ennakoitua suuremmiksi: vuoden 2012 tarveselvityksessä esitetty kustannusarvio oli 197 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2020 syksyllä kustannusarvio oli noussut yli 330 miljoonaan euroon.

– Suosittelemme, että valtionavustuksen saaja eli Stadion-säätiö selvittää tämän asian perusteellisesti hankeselvityksessään, jonka sen tulee antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle kesäkuun 2022 loppuun mennessä, ylitarkastaja Olli Piiroinen sanoo.

Tarkastajat huomauttavat, että viranomaisen tekemä valvonta ei vastannut pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia. Kustannusten valvonta oli erikseen nimetyn ohjausryhmän vastuulla. Se ei kuitenkaan suoriutunut tehtävästään.

"Julkisten varojen käytön on oltava läpinäkyvää ja kustannustehokasta. Siksi valtion rahoittamia monimuotoisia ja pitkään kestäviä hankkeita tulee valvoa riittävästi."

Olli Piiroinen, ylitarkastaja, Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV

– Valtionapuviranomaisen toteuttama valvonta hankkeen aikana oli käytännössä vähäistä. Tarkastuksessa havaittiin, ettei ohjausryhmä kyennyt asianmukaisesti suoriutumaan tehtävästään hallita hankkeen kustannuksia. Tarkastuksessa kävi myös ilmi, ettei ohjausryhmällä ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia varmistaa, että hanke toteutuu kustannustehokkaasti ja tavoiteaikataulussa, Piiroinen jatkaa.

Ristiriitainen maksuperuste urakkamallissa

Eräs stadion-hankkeen ongelmista liittyy laskutettujen kustannusten läpinäkyvyyteen, tai sen puutteeseen.

– Tarkastuksessa havaittiin, ettei tieto hankkeen kustannusarvioiden kehityksestä ollut kaikilta osin välittynyt rahoituspäätösten pohjaksi oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Kustannusarviot eivät aina olleet riittävän kattavia, informatiivisia ja läpinäkyviä, jotta ne olisivat tarjonneet asianmukaisen tietopohjan päätöksentekoon.

Tarkastuksessa todetaan myös, että hankkeeseen valitun urakkamallin maksuperuste on ristiriidassa valtion rahoituslinjauksen kanssa. Olympiastadionin pääurakan urakkamuotona on ollut tavoite- ja kattohintainen projektinjohtourakka, jossa ei ole kiinteää hintaa vaan lopulliset toteutuskustannukset selviävät vasta sen jälkeen, kun työ on tehty. Tilaaja on korvannut kustannukset tositteiden mukaisesti.

– Urakkasopimuksessa on määritelty tavoitehinta sekä kattohinta. Tavoitehinta on laskettu sopimusvaiheen tietojen ja suunnitelmien pohjalta. Kattohinta on tietyn prosenttimäärän korkeampi kuin tavoitehinta. Näin ollen hankkeen pääurakassa kattohinta muuttuu sitä mukaa, kun lisä- ja muutostöitä hyväksytään. Näin on myös tapahtunut käytännössä, sillä hankkeeseen on tullut runsaasti lisä- ja muutostöitä. Valtio on kuitenkin linjauksissaan määrittänyt enimmäissumman, jolla se osallistuu hankkeeseen. Urakkamuodosta päätettäessä oli tiedossa, että valtio on sitoutunut hankkeeseen kiinteällä enimmäissummalla, Piiroinen huomauttaa.

VTV:n mukaan valtion tulisi jatkossa valvoa pitkäkestoisia hankkeita paremmin.

 
Päivitetty
5.2.2021