Teollinen puurakentaminen vastaa rakennusalan laatu-, tuottavuus- ja ilmastohaasteisiin

Rakentamisen tuottavuutta heikentää mm. käytetyn työajan tehokkuus erityisesti rakentamisen toimialalla. Rakentamisen tuottavuuden koko arvoketjussa teollinen tuotanto nostaa rakentamisen tuottavuutta. Teollinen tuotanto parantaa tyypillisesti myös rakentamisen laatua. Edellisten lisäksi uudeksi haasteeksi on noussut ilmastohaaste. Erityisesti uudisrakentamisessa teollinen tuotanto tarjoaa ratkaisuja kaikkiin em. haasteisiin.

Nopealla ja tehokkaalla puuelementtirakentamisella on potentiaalia kasvattaa rakennusalan tuottavuutta. Laadunhallinnan ja resurssitehokkuuden lisäksi teollinen puurakentaminen vastaa kiristyviin vähähiilisyysvaatimuksiin.

Lähes tuhat puukerrostaloasuntoa projekteissaan läpivienyt rakennuttajakonsultti Jouni Liimatainen JWood Ky:stä uskoo, että puurakentamisen kilpailukykyä – ja koko rakennusalan tuottavuutta – voidaan parantaa siirtymällä kohti teollista tuotantoa.

– Asuntorakentamisen laatuongelmiin, rakennusalan huonoon tuottavuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämisen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin muuttamalla tuotanto teolliseksi. Kun tehdään toistuvia, pidempiä sarjoja, jokaista asiaa ei tarvitse suunnitella uudelleen. Teollinen tuotanto tuo mittakaavaetua, Liimatainen sanoo.
Tehdasoloissa hukka vähenee, tuottavuus kasvaa, harmaa talous saadaan kuriin ja työhön liittyy vähemmän turvallisuusriskejä. Elementtien avulla rakennuksesta voidaan tehdä jopa 80 % valmiiksi tehtaalla. Asennus tapahtuu rakennustyömaalla kuivissa olosuhteissa.

– Puuelementtirakentamisessa työmaita valmistuu jopa kaksin- tai kolminkertainen määrä perinteiseen malliin verrattuna. Osa työstä voidaan lisäksi siirtää ruuhka-Suomesta maakuntiin: valmiita tilaelementtejä on helppo kuljettaa paikan päälle pääkaupunkiseudun rakennustyömaille, toteaa Jyväskylän palkitun Puukuokka-kerrostalon rakentaneen JVR-Rakenne Oy:n toimitusjohtaja Arttu Suuronen.

Suunnittelua helpottavista ratkaisuista suuri hyöty

Vaikka puurakentaminen on nyt nosteessa, etenkin vapaarahoitteisella puolella tilaajia mietityttävät suunnitteluun liittyvät riskit ja resurssit. Puukerrostalo on betonikerrostaloa nopeampi rakentaa, mutta hitaampi suunnitella.

– Toteutimme ARA-hankkeen, jossa vertailimme kahden identtisen betoni- ja puurunkoisen kerrostalon etuja ja haittoja. Suunnitteluaika oli betonissa 30 % nopeampi, kun taas rakentamisaika oli puukerrostalossa 33 % nopeampi. Puukerrostalolla on myös pienemmät elinkaaripäästöt, summaa useita ARA-puukerrostalokohteita rakentaneen Arkta Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Puukerrostalojen suunnittelua helpottavia kevyitä, kytkentävalmiita ja mittatarkkoja ratkaisuja on kuitenkin jo olemassa. Esimerkiksi Uponorin kevyet talotekniikkaelementit soveltuvat erinomaisesti puukerrostalon kevytrakenteiseen runkoon, sillä ne voidaan asentaa kerroksittain välipohjan päälle runkotöistä riippumattomasti. Suunnittelun tuki ja tuotteiden optimointi ovat olennainen osa kumppanuutta.

– Vähähiilisyyteen pyrkivä puurakentaminen hyötyy paitsi suunnittelua nopeuttavista talotekniikkaelementeistä, myös esimerkiksi vesikiertoisesta lattialämmityksestä, joka toimii alhaisilla lämpötiloilla ja antaa paremmat toimintaedellytykset lämpöpumpuille ja aurinkolämmölle. Yhdistämällä energiatehokkaita ratkaisuja vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin voidaan pienentää sekä rakentamisesta että käytöstä aiheutuvia päästöjä, toteaa Uponorin kestävän kehityksen johtaja Ilari Aho.
 

Uponor on ollut mukana useissa puukerrostalohankkeissa, kuten

Jyväskylän Puukuokka-korttelissa

ja

Kiinteistö Oy Goliathin Salmessa Turussa.
 

 
Päivitetty
29.1.2021