Katolla on ymmärrettävä myös rakennusfysikaaliset rajoitukset

– Kun viime vuosituhannella olin opiskeluaikoina 1981 kattoalalla kesätöissä ja kirjoitin kesätyöraporttini, taisin tietää kattoalasta enemmän kuin Helsingin teknisen oppilaitoksen opettaja. Toki näistä ajoista olemme tulleet valovuosia eteenpäin, mutta kattoalan varsinainen koulutus on valitettavasti jäänyt vähemmälle, kertoo TTS Työtehoseuran kouluttaja ja asiantuntija Jari Suuronen.

Jonkin tasoisesta rakennusalan peruskoulutuksesta on hyötyä ja apua. Toki kokenut ammattimies myös tietää ja osaa monia asioita, mutta esimerkiksi rakennusfysiikka saatetaan unohtaa varsinkin kattojen korjauksessa. Kun ollaan tekemisissä sisä- ja ulkoilman kanssa, on nämä asiat otettava huomioon. Paljon riippuu myös opettajien omasta ammattipätevyydestä. Jonkinlaista pätevöitymiskoulutusta kaivattaisiin alalle ja toisaalta katto toimialana on melko sirpaloitunutta. Aloituskynnys yrityksenä on kohtuu matala. Ainoat tarvittavat luvat saattavat olla työturvallisuus- ja tulityökortti. Kattoala hyötyisi vastaavanlaisista koulutuksista ja pätevöitymisistä kuin esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastajat.

Suuronen kuuluttaa kuntotarkastajien koulutuksen perään. Alalla ei toistaiseksi ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Kattoa alalla on henkilöitä, joilla on pikakoulutus tai olematon perehdytys katon toimintaan. – Maallikkokin huomaa, onko katto kirkkaan punainen vai haalistunut. Katon toiminta ei ole sitä, miltä se ulkoapäin näyttää. Sisäkaton sisäpinnasta ulkokaton ulkopintaan katto on rakennusfysikaalinen kokonaisuus, jonka pitää toimia moitteettomasti, suojatakseen talon muita rakenteita, tähdentää Suuronen.

Kattojen kuntotutkijakoulutus

Oikea rakenne

Valkoisesta sisäpaneelista ulkokatteen ulkopinnalle on oltava toimiva kokonaisuus. Lähtökohtana sille, että se toimii, on paneelien takana olevan sisävaipan mahdollisimman hyvä ilmatiiveys, kertoo Suuronen. Suomi on ilmastollisesti haastava ja ääriolosuhteita on hyvinkin usein eli meillä on sisällä lämmintä ja ulkona hyvinkin kylmää. Sisäilmankosteuden siirtyminen rakenteisiin täytyy saada estettyä. Tästä ylöspäin taas vaaditaan riittävän hyvä lämmöneristyskyky.

Peruslähtökohtana Suurosen mielestä on, että rakenne harvenee sisältä ulospäin, paitsi että vesikate on taas täysin vesitiivis. Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se pystyy sitomaan itseensä kosteutta eli vesihöyrymolekyylejä. Rakenteen sisävaipan tiiveyden tehtävänä nimenomaan on estää, ettei kosteuden tiivistyminen tapahdu väärässä paikassa esimerkiksi ullakolla.

Kattorakenteissa saattaa olla monia erilaisia ongelmakohtia, joita pelkkä katon vaihtaminen ei korjaa, esimerkiksi jos mahdollisesti tarvittava tuuletus ei toimi tai esiintyy lämpö- tai ilmavuotoja. Ongelmat katolla ja yläpohjassa säilyvät entisellään katteenvaihtamisesta huolimatta, kertoo Suuronen.

– Taas törmäämme rakennusfysikaaliseen puoleen ja rakenteiden toimivuuteen. Ne täytyy saada kuntoon. Jos särkee hammasta, ei niiden valkaisu auta. Pitää paikata hammas ensin, huomauttaa Suuronen.

 

Kattojen kuntotutkijakoulutus

Kattoasentajan koulutus

Asiantuntijakoulutukset

Yleisimmät virheet

Suomen sääolosuhteissa saatetaan tehdä ratkaisu, jossa vanha katto jätetään uuden alle. Kuitenkaan ei ole tietoa ovatko vanhat kattorakenteet tervettä vai eivät. Uuden katon alle jätetyt vahat kostuneet rakenteet ei voi olla onnistunut ratkaisu, muistuttaa Suuronen.

Kattojen saneerauksessa ei kannata nuukailla. Kattoremontti tehdään aina äärimmäiseen tarpeeseen ja kun tehdään, niin se kannattaa tehdä myös kunnolla. Korjausten yhteydessä tulisi aina pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin rakenteisiin ja ratkaisuihin. Esimerkiksi paloteknisistä syistä monen kattorakenteen päällekkäin rakentaminen ei ole suositeltava ratkaisu. Rakenteisiin jää useita päällekkäisiä ilmatiloja, jotka palon sattuessa saattavat muodostaa erillisiä paloa levittäviä ontelotiloja. Lisäksi rakennekerrosten lisääntyessä koko yläpohjan kokonaispalokuorma lisääntyy. Erityisesti rivitalojen kattokorjauksissa ja katon muodon muuttuessa on mietittävä myös palokatkot uudelleen. Niiden on pysyttävä toimivina ja täytettävä tehtävänsä, muistuttaa Suuronen.

Kattojen lumikuorma ja kestävyys

Tavanomaisissa rakennuksissa, jos katto on oikeinsuunniteltu ja rakennettu, eikä katolla ole erityisiä lumitaskupaikkoja joihin lunta voisi kerääntyä, lumikuormat kestetään hyvin. – Olen aikaisemminkin haastatteluissa sanonut, ettei tavanomaisen omakotitalon katolta pitäisi joutua poistamaan lunta. Jos rakennus on terve ja oikein rakennettu, se kestää lumikuormat kyllä, sanoo Suuronen.

Suuronen kertoo muutama vuosi sitten olleensa tavarantarkastajana kohteessa, jossa katon rakenteen huomattiin notkahtaneen. Kohteessa paljastui rakenteiden väärin suunnittelu ja ohjeiden vastainen rakennustapa. Tässä kohteessa paikan päällä tehdyt kattoristikot olivat alun perinkin mitoitettu virheellisesti ja toteutuksessa lisäksi poikettu naulamääristä heikentäen lisää jo alimitoitettuja naulakiitoksia. Kattorakenteista löytyi selviä murtumia. Toki talo oli jo 60-luvulla rakennettu ja tarkastus tehtiin vasta pari vuotta sitten.

Kokonaan eri asia ovat suuret hallit. Laajarunkoisten ja tiukkaan mitoitettujen hallimaisten rakennusten kanssa tulee seurata lumikuormien kertymistä, sillä aina paikalliset olosuhteet ja viranomaisten ohjeet tulee kiinteistöstä vastaavan ottaa aina huomioon. Samoin tiheään asutulla tai liikennöidyllä alueella tulee huomioida katolta mahdollisesti putoavan lumen ja jään turvallisuusriskit.

Lue taloyhtiön hallituksen vastuusta lumikuormavahingoissa >>

Ekologisia ratkaisuja katoille

Ilmaston muuttuessa sateisemmaksi hulevedet saattavat kaupunkiolosuhteissa osoittautua ongelmallisiksi. Sateiden lisäännyttyä viemäriverkosto ei aina pysty huolehtimaan riittävästä hulevesien poistosta. Yhden ratkaisun ongelmaan tuovat hulevesien viivytysjärjestelmät, joista viherkatto on yksi esimerkki. Ei lasketakaan kaikkia vesiä viemäriverkostoon, vaan haihdutetaan osa katon kautta pois, kertoo Suuronen.

– Keski-Euroopassa sadevesiongelma on vielä suurempi kuin meillä Suomessa. Osassa Euroopan maita viherrakentamista ohjataan rakentamissäädöksillä, oli se sitten katolla tai seinällä. Suomessa olemme saaneet vasta joitain vuosia sitten viherkatoille RT-korttisarjan. Edelliset kasvikattokortit olivat 90-luvulta peräisin.
Pääkaupunkiseudun perspektiivistä, suuremmissa taajamissa ja uusilla asuinalueilla on jo rakennettu myös viherkattoja, julkisista rakennuksista puhumattakaan. Viherrakentaminen voidaan nähdä hyödyllisenä, ei ainoastaan hulevesin kannalta, vaan myös hyötykäytössä puutarhoina ja vapaa-ajan viihtymispaikkoina.

Viherkatoissa on myös omat etunsa ilmastonuutoksen hidastamisessa, ja ne myös lisäävät vihreää kaupunkeihin.
Aurinkoenergia kannattaa myös kerätä kattojen kautta pois ja hyödyksi. Oman haasteensa ne tekevät katoille huolto- ja katonkorjaustilanteissa sekä mahdollisten tulipalojen sammutustilanteissa. Katemateriaaleihin integroitavat aurinkokeräimet ovat tuoneet osin oman vastauksensa tähän ongelmaan.

– Jos kysytään, mikä katemateriaali on paras, minä sanoisin että se, joka toimii. Ei katemateriaaleja pystytä täysin erottelemaan ja arvottamaan keskenään. Kaikki käyttötarkoitukseensa ja asennettaviin olosuhteisiin tutkitut ja käytännön olosuhteissa testatut materiaalit oikein asennettuna toimivat paikassaan. Painotus on ennemmin oikealla kattovalinnalla oikeaan paikkaan ja eritoten huolellisella ja oikein tehdyllä asennuksella, painottaa Suuronen.

Työnjohtokoulutusta rakennusalalle

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS kouluttaa vuosittain tuhansia opiskelijoita eri alojen ammattilaisiksi ja osaajiksi. Koulutusta tukee aktiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta.


Lisäkoulutusta Ammattilaisille
 

 
Päivitetty
18.1.2021