Kuplahallien katot akuutissa romahdusvaarassa pääkaupunkiseudulla, muut hallit tulevat perässä – ”Suunnittelu saatava kuntoon”

Nopeasti satanut jopa 40 senttimetrin lumikerros on aiheuttanut vakavia ongelmia kuplahalleille. Jos lunta tulee lisää, myös muiden hallien kattorakenteet ovat riskivyöhykkeessä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija.

Kuva: Best Hall OyKuva: Best Hall Oy

Espoon Tapiolassa sijaitseva Esport-urheiluareenan katto romahti lumen painosta keskiviikkona ja edellisenä yönä samoin kävi Helsingin palloseuran kuplahallille Pakilassa.

– Kuplahallit eivät sovellu Suomen sääoloihin, Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen tyrmää.

Uudellamaalla lunta on satanut parissa vuorokaudessa paikoin lähes puoli metriä.

– Se tarkoittaa jopa sadan kilon painoa yhdellä neliöllä. Kuplahallit ovat siinä tilanteessa vaaravyöhykkeessä, Vehviläinen huomauttaa.

Hänen mukaansa hallien omistajien olisi pitänyt toimia jo tiistaina, jolloin lumen määrä katoilla alkoi kasvaa nopeasti. Jos kattoja ei puhdisteta, vaihtoehtona on hänen mukaansa hallien sulkeminen.

Lumen paino ilmoitetaan kiloina neliömetriä kohden. Pelkästään tieto lumikerroksen paksuudesta ei ole riittävä, koska lumen painoon vaikuttaa oleellisesti sen tiheys. Pakkaslumen tiheys on huomattavasti pienempi kuin sulavan, raskaan lumen. Täältä voit katsoa, miten mittaat lumen painon oikein:

Katso myös ajantasainen lumitilanne vesi.fi -palvelusta:

Kun tuuli kinostuu katolla, sen paino neliöllä kasvaa. Vehviläinen muistuttaakin, että lumen kinostumista on tarkkailtava.

Lumi voi paljastaa piilevän rakennevirheen

Muualla Suomessa kattojen lumikuormat ovat pienempiä, lukuun ottamatta yksittäisiä alueita Lapissa. Toisin oli vime talvena, jolloin Lapin lumimäärä saattoi pakata katoille jopa 300 kilon lumikuormia yhtä neliötä kohden.

– Uusimaa on nyt riskivyöhykettä. Kuplahallien jälkeen muidenkin hallien rakenteet ovat kovilla. Vaikka hallien kattojen pitäisi nykyisten määräysten mukaan kestää lähes 300 kilon paino neliöllä, jostain syystä rakenneviat aiheuttavat kattojen romahtamisia.

Viime vuosien aikana suurin osa lumikuormasta aiheutuneista onnettomuuksista on sattunut ympäristökeskuksen mukaan laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteille. Tällaisia ovat muun muassa urheiluhallit, ratsastusmaneesit ja maatalouden tuotantorakennukset.

Vehviläinen pitää suurimpana syynä suunnitteluvirheitä. Lumi voi siis paljastaa piilevän rakennevirheen tai pullonkaulan, joka on jäänyt rakenteisiin puutteellisen tai huolimattoman suunnittelun seurauksena.

Lain mukaan laajarunkoisen hallin omistajan on huolehdittava, että asiantuntija arvioi kantavien rakenteiden turvallisuuden. Yleensä romahduksissa syynä on katon alaosan tukirakenteiden pettäminen. Säännöllinen kunnossapito ja kuntotarkastukset auttavat pitämään kiinteistön kunnossa.

– Vaikka itse kattorakenne olisi kunnossa, tukirakenteissa havaitaan suunnitteluvirheitä. Jos näistä halutaan eroon, suunnittelu on saatava kuntoon. Vaikka rakenteet olisi pääpiirteittäin mitoitettu oikein, yksikin heikko osa-alue voi aiheuttaa romahduksen, Vehviläinen sanoo.

Hallien tilanne voi pahentua entisestään, jos lunta sataa lisää.

– Nyrkkisääntönä hallien omistajille voi sanoa, että jos meteorologi ilmoittaa sääennusteessa, että lunta sataa kymmeniä senttejä parissa päivässä, silloin pitää toimia. Jos katolla on lunta yli polveen asti, pitää toimia heti.

Vehviläinen painottaa, että lumikuorman saa pudottaa katolta vain siihen erikoistunut ammattilainen.

– Jos kyseessä ei ole ammattilainen, katolle nousevan on käytettävä turvavaljaita.

 
Päivitetty
15.1.2021