ELY-keskuksen tiedotteen mukaan rakennusalan maine ei ole hyvä. Aikataulut paukkuvat, budjetit ylittyvät eikä laatukaan ole sitä, mitä pitäisi. Hyvän raksamiehen reseptiä tutkittiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Hämeen ELY-keskuksen hallinnoimassa Tampereen yliopiston ja Työtehoseuran toteuttamassa Raksavirtaa-hankkeessa. Hankkeessa selvisi, että hyvä raksamies saadaan tekemällä hyvä työnjohtaja.
Rakennusalaa kutsutaan konservatiiviseksi, koska muutokset alalla tapahtuvat hitaasti. Hankkeen osanottajat yllätti se, miten hidasta ja vaikeaa joidenkin asioiden edistäminen oikeastaan oli. Pullonkaulaksi havaittiin muun muassa arkijohtaminen. Työmaajohdon ja työntekijöiden päivittäinen kanssakäyminen ja kommunikointi kaipaisi paljon kehittämistä. Ongelmana ovat kuitenkin monimutkaiset urakointimallit, joissa aliurakoitsijoita on paljon, aliurakoitsijat vaihtuvat, eikä välttämättä ketään kiinnosta kokonaisuus.
– Alalla puhutaan paljon Lean-tuotannosta eli suomeksi tahtituotannosta, joka tarkoittaa, että jokainen työvaihe tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Käytännössä tästä ollaan vielä kaukana, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta.
Tahtituotannon etuja, mikäli tuotanto saadaan toistumaan toistuvina paketteina:
Lähde: Rakennustyömaan virtautus ja nopeutettu korjaaminen, Kimmo Keskiniva ja Arto Saari, Tampereen yliopisto
Hankkeen tuloksena kehittyi uusi tuotantomalli, joka tuo uutta osaamista tahtituotantofilosofian hyödyntämiseen rakennustyömailla. Esimerkiksi asuinkerrostalojen korjauksessa työmaa-alueet jaetaan huoneistoittain ns. märkätiloihin ja kuiviin tiloihin. Märkätilat valitaan usein tarkkaan mietityn tuotantoprosessin mukaan tehtäväksi, sillä ne yleensä tahdistavat koko huoneiston korjaustyöt ja siten määrittävät huoneiston korjaustyön keston.
Työtehoseuran Minna Kuuselan mukaan tahtituotannon ideaa pitää viedä koulutuksiin, varsinkin työnjohtotasolla, joka vaatii taas työnjohdolta osaamista ja malttia.
- Pitäisi edetä kuten kilpikonna: tasaisesti ja pienin askelin. Perinteinen malli on jäniksen malli: välillä juostaan ja sitten taas odotetaan. Projekteissa tulee aina yllätyksiä ja siksi kilpikonnan malli on parempi, sanoo Minna Kuusela Työtehoseurasta.
Raksavirtaa-hankkeessa pyrittiin kehittämään korjausrakennustyömaiden toimintaa ja tuottavuutta. Hankkeessa kehitetty malli on sovellettavissa myös muille, erityyppisille työmaille. Hanke selvitteli uuden tuotantomallin mukanaan tuomia haasteita. Niitä voivat olla esimerkiksi ongelmat yhteistyössä ja vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.
Työhyvinvointi oli hankkeen selvitystyössä yksi esille nostetuista aihepiireistä. Hankkeessa selvitettiin rakennusalan työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tulokset ovat vielä alustavia, mutta niiden mukaan tahtituotanto ja parempi suunnittelu lisäisivät työntekijöiden tyytyväisyyttä työhönsä.
Työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja ovat:
– Itseä sieppaa välillä, että suurin osa rakennusalan projekteista sujuu hyvin, mutta mediassa korostuvat negatiiviset jutut, kommentoi Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Minna Kuusela.
Raksavirtaa-hankkeessa selvitettiin rakennustyömaiden toimintaa kolmen vuoden ajan. Hankkeessa olivat mukana mm. Consti Oy, Rakennusteollisuus RT sekä Rakennusliitto.
Lisätietoja:
Minna Kuusela
Työtehoseura, tutkimuspäällikkö, asuminen ja rakentaminen
minna.kuusela@tts.fi
044 714 369
Hanketta hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hanke on toteutettu yhteistyössä Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeen kanssa. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä Raksavirtaa-hankkeen kanssa.
Koulutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka ovat työskennelleet rakennusalan työnjohtotehtävissä tai ovat siirtymässä rakennusalan työnjohtotehtäviin.
Koulutus soveltuu uudis-, korjaus-, ja infra-alalla työskenteleville henkilöille.
