Tuulettuvat rakenteet nousussa julkisivurakentamisessa – Kilpailu palkitsi kolme vaikuttajaa

Julkisivuteko-palkinnon saajat on valittu. Palkinnon myöntäjä kaipaa lisää keskustelua rakentamisen ekologisuudesta.

Kaanaankatu 6, Helsinki, Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy, kuva Marko HuttunenKaanaankatu 6, Helsinki, Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy, kuva Marko Huttunen

Tällä kertaa palkinnot jaettiin kolmessa eri sarjassa: arkkitehtuurissa, tekniikassa ja tutkimuksessa sekä korjausrakentamisessa. Arkkitehtuurissa palkinnon saa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy, joka on tuomariston mielestä käyttänyt suunnittelukohteissaan eri materiaalien ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston kohteista tuomaristo mainitsee muun muassa Helsingissä sijaitsevan Kaanaanpiha 4:n, jossa on käytetty innovatiivisesti valkobetonielementtejä ja tiiltä.

Tutkimus ja tekniikka -sarjan palkinto menee dosentille ja tekniikan tohtorille Satu Huuhkalle tämän kansainvälisistä ansioista korkeatasoisessa korjausrakentamisessa ja kiertotalouden tutkimuksessa. Huuhka työskentelee Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä. Hänen vuonna 2016 valmistunut väitöskirjansa tutki Suomen rakennuskantaan sitoutuneita resursseja sekä niiden hyödyntämispotentiaalia.

Korjausrakentamisen sarjassa voittajaksi valittiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Sisä-Suomen korjaussuunnittelun yksikkö. Yrityksen korjauskohteet ovat raadin mukaan olleet lähes joka kerta palkintosijoilla Julkisivuyhdistyksen järjestämässä Julkisivuremontti-kilpailussa.

Julkisivuteko-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Kilpailun järjestää Julkisivuyhdistys ry. Palkinnon avulla yhdistys haluaa laajentaa yleistä tietämystä laadukkaasta suunnittelusta ja rakentamisesta.

Kiinnostus tuulettuviin ratkaisuihin

Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Toni Pakkalan mukaan kiinnostus julkisivurakentamisessa kohdistuu tällä hetkellä tuulettuviin ratkaisuihin.

– Perinteiset materiaalit, kuten puu, betoni ja tiili sekä teollisuusrakentamisessa metalli eivät juurikaan ole menettäneet asemiaan, mutta tuulettuvat julkisivuratkaisut ovat vikasietoisuutensa vuoksi vallanneet sijaa eristerapatuilta rakenteilta. Tällaiset ratkaisut ovat myös tuoneet huomattavan määrän erilaisia materiaaleja julkisivurakentamiseen ja siten lisäapua arkkitehdeille.

Tuulettuvilla julkisivuilla tarkoitetaan julkisivurakenteita, joissa julkisivun pintamateriaalin takana on rakenteen kuivumista edistävä ja kosteusteknistä toimivuutta parantava yhtenäinen tuuletusväli. Erilaiset julkisivulevyt ja -paneelit kiinnitetään yleensä kantavaan pystyrunkoon lämmöneristeen läpi. Rankojen väliin asennetaan järjestelmään soveltuva lämmöneristys- ja palomääräykset täyttävä lämmöneriste.

Taistelu puun ja betonin välillä

Puuta on viime vuosina pyritty lisäämään kerrostalorakentamisessa. Kiertotalousajattelu sekä panostaminen ekologisuuteen ja hiilineutraaliuteen on jumittunut Pakkalan mukaan ”asemasotaan” puun ja betonin välille. Hän toivoo, että ekologisuudesta keskusteltaisiin alalla vielä nykyistä enemmän.

– Nimenomaan kehitystyöhön ja tutkimukseen tulisi panostaa. Erilaisissa elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskelmissa on edelleen turhan paljon mahdollisuuksia ottaa tai jättää ottamatta huomioon asioita, jotka tukevat omaa ratkaisua. Siksi tarvittaisiin neutraalia tutkimusta ja kehitystyötä, jolla kaiken rakentamisen ekologisuutta parannettaisiin edelleen, jotta EU:n ja Suomen asettamat kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraalisuudesta saavutetaan.

Pekkala väitteli viime keväänä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta olemassa olevaan rakennuskantaan. Ilmasto vaikuttaa väitöksen mukaan erityisen paljon Suomen rannikkoalueilla kuten kuten Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

– Etenkin näillä alueilla tulisi panostaa suunnitteluun, jotta suuri kosteusrasitus pidetään julkisivuratkaisujen avulla pois muista, vaurioalttiista materiaaleista. Huono suunnittelu voi ohjata muutenkin suurta kosteusrasitusta pienemmille alueille, mikä nostaa niiden vaurioriskiä.

Rakennusta puretaan elementeiksi, kuva Claus AsamRakennusta puretaan elementeiksi, kuva Claus Asam

Hollanti erottuu julkisivurakentamisessa

Pakkala on tutustunut säännöllisesti myös eurooppalaiseen julkisivurakentamiseen. Mieleen on jäänyt etenkin Hollanti.

– Itselleni jää aina mieleen rohkeus muodoissa. Esimerkiksi Hollannissa ja Keski-Euroopassa katon ja julkisivun raja on häilyvä tai sitä ei edes ole. Varsinkin Hollannin arkkitehtuurin julkisivuissa villeissä geometrisissa muodoissa riitti katseltavaa useaksi päiväksi. Toisaalta mieleen on myös jäänyt Wienin yliopiston uusi WU-kampusalue. Siinä on kiinnostavaa arkkitehtuuria, mutta myöhemmin paljastui, että rakentamisvaiheessa oli oiottu. Julkisivuja on jouduttu korjaamaan tai uudelleenrakentamaan jälkikäteen, mikä oli hyvä muistutus arkkitehtuurin ja teknisen toteutuksen yhdistämisen tärkeydestä.

Vaikka arkkitehtuurilla näyttävyyden kannalta tärkeä merkitys, Pekkala painottaa, ettei arkkitehtuuria saa ohjata pelkkä ulkoinen vaikutelma. Julkisivuteko-palkinnon voittajaksi ei etsitty täydellistä kokonaisuutta.

– Rakennuksen tulee olla teknisesti toimiva kokonaisuus niin, ettei se aiheuta vaaraa asukkaille rakenteellisesti eikä terveydellisesti ja on pitkäikäinen. Ekologisuudessa ja elinkaaritehokkuudessa tarkastellaan kokonaisuutta eli millaisia materiaaleja käytetään mihinkin tarkoitukseen tavoitteena mahdollisimman pitkäikäinen ja aikaa kestävä rakennus. Kaikki limittyvät toisiinsa, mutta emme vaadi, että palkittavan tulisi täyttää kaikki nuo vaatimukset.

AsOy Kaupinpirtti Julkisivuteko 2020AsOy Kaupinpirtti Julkisivuteko 2020
 
Päivitetty
20.11.2020