Suomalainen innovaatio valtaa markkinoita – ekologinen puukehyssuodatin on energiatehokas vaihtoehto

Ekologisuus ja sitä kautta hiilijalanjäljen pienentäminen ovat nykypäivää. Eräiden laskelmien mukaan Suomessa käytettyjä suodattimia tulee jäteasemille jopa 17 tonnia vuodessa. Yritysten pitääkin kehittää toimintaansa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja niin on tehty myös Heinolassa. Puukehyksellinen pussisuodatin on suomalainen keksintö, jonka isä on Esa Toivonen (ent. Suomen Suodatinvalmiste Oy:n hallituksen pj). Puukehyssuodattimia valmistetaan niin ikään kotimaisin voimin Heinolassa.

Ilmastointikoneet ovat yksi erittäin suuri lämmitysenergian sekä kiinteistösähkön käyttäjä Suomessa. Karkeasti arvioiden ilmanvaihtokoneet käyttävät 10‒15 % rakennusten energiantarpeesta. Kun rakennusten osuus koko Suomen energiatarpeesta on noin 40 %, Suomen energiankulutuksesta ilmastoinnin osuutta voidaan siis sanoa merkittäväksi yksittäiseksi eräksi.

Ilmanvaihtojärjestelmän rakenteella ja toiminnalla pystytään kuitenkin vaikuttamaan järjestelmän energiankulutukseen. Poistoilman lämmöntalteenotto on menestyksellisesti vähentänyt lämmitysenergian käyttöä ja lisäksi puhallinten järjestelmien suunnittelu ja valinta taas vähentäneet sähkön kulutusta.

Miten voidaan vaikuttaa ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuteen?

FINVAC ry:n tekemän ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -loppuraportin mukaan sähkönkäytön tehokkuutta on oleellisesti parannettu asettamalla vaatimuksia ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholle. Ilmanvaihdon käyttämän energian osuus riippuu ilmavirtojen suuruudesta sekä järjestelmän suunnittelusta ja käytöstä.

Lämmöntalteenotolla voidaan merkittävästi pienentää ilmanvaihdon lämmitysenergian tarvetta ja suunnittelun sekä puhaltimien valinnan avulla ilmanvaihdon sähköenergian tarvetta. Nykyaikaisten lämmöntalteenottolaitteiden vuosihyötysuhde on noin 70 %.

Muun muassa talotekniikan energiatehokkuuteen vaikuttavat (Lähde:Motiva)

  • laitevalinnat, järjestelmät ja niiden yhteensopivuus
  • kanavien ja putkien reitit ja eristykset
  • kanavien, läpivientien ja tilojen tiiveys
  • säleikköjen, suodattimien ja venttiilien puhtaus
  • järjestelmien säätö ja ohjausautomatiikka
  • käyttö ja huolto.

Suodattimien puhtaus avainasemassa

Ilmanvaihdon toimintaa ja samalla energiatehokasta käyttöä haittaavat muun muassa mikrobeja kasvavat, likaantuneet ja kostuneet suodattimet, äänieristeet, kostutin- sekä jäähdytyslaitteiden pinnat. Lisäksi puhaltimien siipien, säätölaitteiden ja säleikköjen pölyyntyminen ja sinne kertyneet epäpuhtaudet saattavat myös haitata ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaista toimintaa. Lika siivekkeissä saattaa johtaa jopa tärinänvaimennuskuminen ja laakereiden nopeampaan hajoamiseen, äänihaittojen lisäksi.

Nopeimmin likaantuvia osia ilmastoinnissa ovat poistoventtiilit ja poistokanavat. Suodattimien rikkoutuminen, likaantuminen, ohivuodot tai toimivuudeltaan heikkotasoiset suodattimet nopeuttavat kanavien likaantumista entisestään.

Sisäilmanlaadun noustua keskusteluihin ja ilmastointilaitteiden energiatehokkuudesta puhuttaessa, ilmansuodatinten valmistuksesta on tullut alana erittäin tärkeä sekä suodatinten kehityksestä ja testauksesta vaativaa. Markkinoilla tarjolla olevien suodatinten saatavuus on tehnyt myös talotekniikkasuunnittelijoiden työn monimutkaisemmaksi. On siis järkevää etsiä kotimaisia sekä luotettavia ja ammattitaitoisia yhteistyökumppaneita.

Puukehyssuodatin on ekologinen vaihtoehto

Laskentatavasta riippuen on arvioitu, että käytettyjä ilmansuodattimia päätyy jätteeksi vuosittain noin 57 600 kuutiometriä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Hartwall Areenan pystyisi täyttämään käytetyillä ilmansuodattimilla viidessä vuodessa tai eduskuntatalon joka toinen vuosi. Käytettyjä suodattimia tulee siis jäteasemille noin 17 tonnia vuodessa. Tämä jätemäärä sisältää tätä nykyä suodattimia, joiden valmistuksessa on käytetty metallia tai muovia ja ne hyvin usein päätyvät sekajätteeseen. Poltettunakin metallikehyksiset suodattimet jättävät ikävää hukkaa lämpölaitoksilla.

Pussisuodattimet ovat olleet ilmansuodattimien yleisin suodatintyyppi. Teräskehiyksisiä ilmansuodattimia valmistettiin jo 70-luvulta lähtien. Aikaa myöten siirryttiin suodattimissa käyttämään myös muoviosia, kertoo Suodatinvalmisteen entinen tj. Esa Toivonen.
- Muoviosilla oli hankaluutena rakenteen heikkous. Samoin kun muovilla, teräksellä on ongelmana epäekologisuus ja vaikea hävittäminen suodattimen tullessa käyttöikänsä päähän, keroo Toivonen.

Puukehyksinen suodatin on vastaus ekologisemmalle ja energiatehokkaalle suodattimien tarpeelle. Laadukkaita suodattimia myyvä Sentakia Oy on vahvistanut suodatinosaamistaan ostamalla Suomen Suodatinvalmisteen. Ennakkoluulotonta kehitystyötä kotimaisten suodattimien osalta tehnyt Suodatinvalmiste on kehittänyt jo 90-luvulla kierrätysmuovista valmistetun suodatinkehyksen. Nyt kaksi vuotta sitten Suodatinvalmiste teki uuden aluevaltauksen kehittämällä ympäristöystävällisen puukehyksen suodattimille. Suodattimen keksijä Suodatinvalmisteen Esa Toivonen kertoo suodattimen rakenteen olevan markkinoiden ylivoimaisesti lujarakenteisin. Tuote on mallisuojattu Suomessa.

Puukehyssuodattimen tuomat hyödyt

  • pienentää hiilijalanjälkeä
  • ekologinen vaihtoehto
  • kotimainen innovaatio ja valmistetaan Suomessa
  • puukehyksinen suodatin voidaan polttaa energiajätteenä
  • puuosat kotimaista puuta
  • edelläkävijä kohti energiatehokasta ilmanvaihtoa

Lähteet: Motiva, FINVAC ry, Kirsi Säkkinen: Pienhiukkaset sisäilmassa, Sami Peltonen: Ilmanvaihdon ylläpidon kehityssuunnitelma sairaalaympäristössä. 

 
Päivitetty
28.10.2020