Rakennustyömaapäällikön muuttuvat vaatimukset

Rakennustyömaiden päälliköiltä vaaditaan paljon muutakin kuin rautaista ammattitaitoa rakennusalalta – on osattava hoitaa myös henkilöstöhallinto, ihmissuhteet ja motivointi. Työmaille on tullut rakentajien lisäksi lisää oman erikoisalansa osaajia, ammattilaisia ja valvojia, joita työmaapäällikön tulisi osata koordinoida. Lisämausteensa nykyisille rakennustyömaille tuovat kulttuurierot ja kielimuurit. Työmaapäällikön tehtävänä on motivoida koko porukkaa kulkemaan samaa päämäärää kohden – yhä parempaa ja laadukkaampaa rakentamista.

Henkilöstöjohtamista kaivataan

Rakennustyömaiden osaamistarpeita on selvitelty jo 2003, jolloin huomattiin myös puutteita henkilöstöjohtamisessa. Tutkimukseen osallistui rakennusteollisuuden ammattilaisia ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien edustajia ja selvitystyö kesti noin vuoden ajan. Tulokset julkaistiin raportissa ”Tuotantotekniikka ja talous, Ohjeellinen opetussuunnitelma, RT/AMK yhteisraportti 2003”. Jo tuolloin havaittiin rakennustyömaiden yhtenä suurimmista puutteista ihmisten johtamisen osaamattomuus.

Satunnaiselle 500:lle RKL:n ja RIA:n jäsenelle tehdyssä kyselyssä selvitettiin rakennusalan työmaiden osaamistasoa. Kyselyssä tutkittiin, mitä osaamista työmaatehtävissä tarvittaisi lisää ja miten silloista koulutusta tulisi kehittää tavoitteen saavuttamiseksi. Raportin mukaan ihmisten johtamista piti tärkeänä jopa 70 % niistä vastanneista, jotka toimivat tuotantotehtävissä. Sama puute nähtiin myös silloisessa alan koulutuksessa.

Nykyään henkilöstöjohtamisen taidot korostuvat entisestään uusien ammattiryhmien saavuttua rakennustyömaille. Rakennusmiesten lisäksi työmaalla toimivat rakennuksen tilaajan asettamat konsultit, työmaille uutena ammattiryhmänä tulleet kosteudenhallintakoordinaattorit, työmaavalvojat, puhtaudenhallinnasta vastaavat sekä monia muita ammattiryhmiä. Nykyistä koulutusta onkin kehitetty vastaamaan kaikkiin näihin henkilöstöjohtamista vaativiin tarpeisiin.

Työmaajohtamisen pirstaloituminen

Työnjohdon tehtävät ovat nykyaikana pirstaloituneet ja vaikeuttaneet urakan kokonaishallintaa. Urakat tai työkohteet on jaettu moneen eri osa-alueeseen ja jokainen eri osa-alue vaatii oman tekijänsä, kertoo seitsemän vuotta työnjohtotehtävissä ja viimeisimpänä työmaapäällikkönä / vastaavana työnjohtajana toiminut Samuli Vesalainen. Viimeisimmässä roolissani hallittavana oli samaan aikaan useita eri työmaita eri puolella Suomea ja jokaiselta työmaalta löytyi oma työmaavastaavansa. Työmaapäällikön vastuulla ei ole pelkästään rakennustarvikkeiden ja budjettien pyörittäminen, vaan vahvasti myös henkilöstö- ja projektijohtaminen. Lisämausteena ja haasteena se, että johdettavat henkilöt ovat monista eri organisaatioista.

Useisiin työtehtäviin vaaditaan ulkopuolisia tekijöitä ja aliurakoitsijoita, jotka taas toimittavat työmaille omat, tietyn osa-alueen osaajansa. Osassa työmaista tähän lisätään vielä kielimuurit sekä tulkit, niin ongelmia riittää ratkottavaksi aina pikkutunneille asti, tähdentää Vesalainen.

– Aliurakoinnin määrän hallinta ja sopimuksien tekeminen ja hallinta vaativat aikaa todella paljon aikaa ja paneutumista, jotta taataan eri tekijöille selvät rajat, työalueet, aikataulut ja sopimukset, kertoo Vesalainen

Työnjohtajan on osattava koordinoida ja hallita runsaasti eri työtehtäviä ja osa-alueita.

  • Projektin aikataulutus
  • Työmaaresurssointi (kalusto, työntekijät yms.)
  • Viranomaiskatselmukset ja luvat
  • Dokumentaatiot
  • Työkohteiden työmaavalmistelut ja organisointi
  • Suunnitelmien mukainen toteutus ja valvonta
  • Aliurakoitsijoiden työsopimukset, toteutus ja valvonta
  • Projektin toteutusvaiheessa yhteyshenkilönä ja edustajana toimiminen tilaajalle
  • Tiedotus
  • Työturvallisuudesta vastaaminen
  • Lisätyötarjousten laadinta
  • Projektin taloudellinen seuranta

Työmaa kasvattaa myös työnjohtajaksi

Työmailla tulee vastaan varmasti eri taustan omaavia työnjohtajia. Työnjohtotehtäviin kasvetaan kympin tai nokkamiehen tehtävistä, mutta myös tullaan suoraan koulunpenkiltä. Vesalainen tähdentääkin, että oli koulutustausta mikä hyvänsä, tärkeintä työmaajohtamisessa on yhteistyökyky. Koulutustausta saattaa auttaa eteenpäin esimerkiksi samanlaiseen tapaan työskennellä, mutta se ei suinkaan ole välttämättömyys. Yhteistyökyky on välttämättömyys.

Työmaapäällikön osaamisala (RET)

TTS kouluttaa monen eri taustan omaavia rakennusammattilaisia erilaisiin työnjohtotehtäviin. Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, Työmaapäällikön osaamisala (RET) antaa valmiudet toimia suurempienkin rakennustyömaiden ja kohteiden päällikkönä. RET on kokeneille työnjohtajille suunnattu johtamisen koulutus. Osallistujat ovat tyypillisesti rakennusinsinöörejä tai rakennusmestareita. Koulutus on pätevöittävä koulutus Fisen työpäällikön ja vastaavan työnjohtajan pätevyyksiin.

Rakennustyömaan työnjohtajan osaamisala (REAT)

Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, Rakennustyömaan työnjohtajan osaamisala (REAT) taas antaa valmiudet toimia rakennusalalla esimiestehtävissä ja johtaa rakennustöiden toteutumista. REAT- koulutukseen haetaan moninaisella koulutus ja työkokemustaustalla. Monilla taustana kymppinä/ etumiehenä toimiminen. Työmaajohtajista onkin tällä hetkellä pulaa työmarkkinoilla.

Työmaajohtajan kouluttaminen tuo myös paljon lisäarvoa ja uutta tietoa yritykselle. Kouluttautuminen tapahtuu työn ohessa ja omalla työmaalla. Näin yritys pystyy kehittämään samalla omaa toimintaansa eteenpäin ja koko organisaatio oppii samalla.

Työnohessa etänä tai työvoimakoulutuksena

Molemmat koulutukset (RET ja REAT) on suunniteltu työn ohessa käytäviksi. Niissä on tyypillisesti pari koulutuspäivää kuukaudessa, ja opiskelut tukevat oman työmaan johtamistehtäviä. On tärkeää huomata, että koulutuksiin voi suurelta osalta osallistua etänä. Koulutukset sopivat siis hyvin missä päin Suomea tahansa asuville.

Myös työnhakijat voivat kouluttautua työnjohtajiksi TTS:n järjestämissä työvoimakoulutuksissa. Toisin kuin yllä mainitut työn ohessa tapahtuvat koulutukset, työvoimakoulutukset ovat täysipäiväistä opiskelua ja kestävät tyypillisesti reilun puoli vuotta.

Olisiko sinusta työnjohtajaksi tai päälliköksi?

Asiat, jotka on hyvä hallita työmaajohtotehtävissä:

  • Asenne - asennoituminen siihen, että mitään ei saa yksin valmiiksi. Yhteistyö on avain onnistumiseen
  • Tietotekniikan hallinta - nykyään esimerkiksi tietomallintaminen yleistyy valtavasti ja tieto kulkee enemmän sähköisesti kuin paperilla
  • Organisointikyky - aikataulutus ja työn jakaminen siten, että kaikki palaset toimivat yhdessä on olennaisen tärkeää projektin onnistumisen kannalta
  • Yhteistyöverkosto - tämä tulee ajan ja kokemuksen kanssa, mutta on yksi edellytys onnistumiselle. Tunne työntekijät

Tutustu TTS:n koulutuksiin

RET

REAT

 
Päivitetty
13.10.2020