Työmaan – oli sitten kyseessä infra- tai rakennustyömaa – johdolta vaaditaan nykypäivänä paljon muutakin kuin rautaista oman alansa ammattitaitoa. On osattava hoitaa myös esimerkiksi henkilöstöhallinto, ihmissuhteet ja motivointi. Työtehtävien pilkkoutuessa yhä pienempiin osiin, on työmailla lisääntynyt erikoisosaajien määrä ja tarve. Tekijöiden määrän kasvaminen aiheuttaa myös työnjohdolle yhä kasvavaa koordinoinnin määrää. Lisämausteensa työmaille tuovat myös kulttuurierot ja kielimuurit.
Perustehtävä ei kuitenkaan ole muuttunut – työmaajohdon tehtävänä on motivoida ja ohjata koko tekijäporukkaa kulkemaan samaa päämäärää kohden samalla tehden samalla laadukasta lopputulosta.
Mitä muutoksia on tiedossa työmaiden johtamiselta ja miten vastata muuttuviin vaatimuksiin?
Muun muassa rakennustyömaiden osaamistarpeita on selvitelty jo 2003, jolloin huomattiin myös puutteita henkilöstöjohtamisessa. Tutkimukseen osallistui rakennusteollisuuden ammattilaisia ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien edustajia ja selvitystyö kesti noin vuoden ajan. Tulokset julkaistiin raportissa ”Tuotantotekniikka ja talous, Ohjeellinen opetussuunnitelma, RT/AMK yhteisraportti 2003”. Jo tuolloin havaittiin rakennustyömaiden yhtenä suurimmista puutteista ihmisten johtamisen osaamattomuus.
Satunnaiselle 500:lle RKL:n ja RIA:n jäsenelle tehdyssä kyselyssä selvitettiin rakennusalan työmaiden osaamistasoa. Kyselyssä tutkittiin, mitä osaamista työmaatehtävissä tarvittaisi lisää ja miten silloista koulutusta tulisi kehittää tavoitteen saavuttamiseksi. Raportin mukaan ihmisten johtamista piti tärkeänä jopa 70 % niistä vastanneista, jotka toimivat tuotantotehtävissä. Sama puute nähtiin myös silloisessa alan koulutuksessa.
Työnjohtotehtävissä tarvittava osaamisen lisäystä kaivattiin selvästi enemmän jo vuonna 2003. Lähde: "Ketkä johtavat rakennustyömaita vuonna 2015?" Tuotantotekniikka ja talous, Ohjeellinen opetussuunnitelma, RT/AMK yhteisraportti 2003Nykyään henkilöstöjohtamisen taidot korostuvat entisestään uusien ammattiryhmien saavuttua rakennustyömaille. Rakennusmiesten lisäksi työmaalla toimivat rakennuksen tilaajan asettamat konsultit, työmaille uutena ammattiryhmänä tulleet kosteudenhallintakoordinaattorit, työmaavalvojat, puhtaudenhallinnasta vastaavat sekä monia muita ammattiryhmiä. Nykyistä koulutusta onkin kehitetty vastaamaan kaikkiin näihin henkilöstöjohtamista vaativiin tarpeisiin.
Työnjohdon tehtävät ovat nykyaikana pirstaloituneet ja vaikeuttaneet urakan kokonaishallintaa. Urakat tai työkohteet on jaettu moneen eri osa-alueeseen ja jokainen eri osa-alue vaatii oman tekijänsä, kertoo seitsemän vuotta työnjohtotehtävissä ja viimeisimpänä työmaapäällikkönä / vastaavana työnjohtajana toiminut Samuli Vesalainen.
– Viimeisimmässä roolissani hallittavana oli samaan aikaan useita eri työmaita eri puolella Suomea ja jokaiselta työmaalta löytyi oma työmaavastaavansa. Työmaapäällikön vastuulla ei ole pelkästään rakennustarvikkeiden ja budjettien pyörittäminen, vaan vahvasti myös henkilöstö- ja projektijohtaminen. Lisämausteena ja haasteena se, että saman työmaan johdettavat henkilöt ovat monista eri organisaatioista, kertoo Vesalainen.
Asiat, jotka on hyvä hallita työmaajohtotehtävissä:
Useisiin työtehtäviin vaaditaan ulkopuolisia tekijöitä ja aliurakoitsijoita, jotka taas toimittavat työmaille omat, tietyn osa-alueen osaajansa. Osassa työmaista tähän lisätään vielä kielimuurit sekä tulkit, niin ongelmia riittää ratkottavaksi aina pikkutunneille asti, tähdentää Vesalainen.
– Aliurakoinnin määrän hallinta ja sopimuksien tekeminen ja hallinta vaativat aikaa todella paljon aikaa ja paneutumista, jotta taataan eri tekijöille selvät rajat, työalueet, aikataulut ja sopimukset, kertoo Vesalainen.
Työnjohtajan on osattava koordinoida ja hallita runsaasti eri työtehtäviä ja osa-alueita.
Työmailla tulee vastaan varmasti eri taustan omaavia työnjohtajia. Työnjohtotehtäviin kasvetaan kympin tai nokkamiehen tehtävistä, mutta myös tullaan suoraan koulunpenkiltä. Vesalainen tähdentääkin, että oli koulutustausta mikä hyvänsä, tärkeintä työmaajohtamisessa on yhteistyökyky. Koulutustausta saattaa auttaa eteenpäin esimerkiksi samanlaiseen tapaan työskennellä, mutta se ei suinkaan ole välttämättömyys. Yhteistyökyky on välttämättömyys.
Hyvä koulutus antaa kuitenkin työkaluja työnjohtamisessa kehittymiselle ja näin vastaa projektinjohtamisen tarpeisiin – kuten hyvään henkilöstöjohtamiseen.
Oli kyse sitten talonrakennuksen, infrarakentamisen tai vaikkapa rakennustuoteteollisuuden työnjohtamisen taidoista, koulutuksen avulla on mahdollista kartuttaa tietoa käytännön tekemisen tueksi.
Tieto tukee työn sujuvaa tekemistä ja näin myös parempaa lopputulosta, jota edesauttaa hyvä yhteistyö ja yhteisiin tavoitteisiin tähtääminen.
Yhteistyö on avain menestykseen ja koulutus antaa tiedot miten avainta käytetään.
TTS kouluttaa monen eri taustan omaavia rakennusammattilaisia erilaisiin työnjohtotehtäviin. Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, Työmaapäällikön osaamisala (RET) antaa valmiudet toimia suurempienkin rakennustyömaiden ja kohteiden päällikkönä. RET on kokeneille työnjohtajille suunnattu johtamisen koulutus. Osallistujat ovat tyypillisesti rakennusinsinöörejä tai rakennusmestareita. Koulutus on pätevöittävä koulutus Fisen työpäällikön ja vastaavan työnjohtajan pätevyyksiin.
Hae koulutukseen
Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, Rakennustyömaan työnjohtajan osaamisala (REAT) taas antaa valmiudet toimia rakennusalalla esimiestehtävissä ja johtaa rakennustöiden toteutumista. REAT- koulutukseen haetaan moninaisella koulutus ja työkokemustaustalla. Monilla taustana kymppinä/ etumiehenä toimiminen. Työmaajohtajista onkin tällä hetkellä pulaa työmarkkinoilla.
Työmaajohtajan kouluttaminen tuo myös paljon lisäarvoa ja uutta tietoa yritykselle. Kouluttautuminen tapahtuu työn ohessa ja omalla työmaalla. Näin yritys pystyy kehittämään samalla omaa toimintaansa eteenpäin ja koko organisaatio oppii samalla.
Hae koulutukseen
Molemmat koulutukset (RET ja REAT) on suunniteltu työn ohessa käytäviksi. Niissä on tyypillisesti pari koulutuspäivää kuukaudessa, ja opiskelut tukevat oman työmaan johtamistehtäviä. On tärkeää huomata, että koulutuksiin voi suurelta osalta osallistua etänä. Koulutukset sopivat siis hyvin missä päin Suomea tahansa asuville.
Myös työnhakijat voivat kouluttautua työnjohtajiksi TTS:n järjestämissä työvoimakoulutuksissa. Toisin kuin yllä mainitut työn ohessa tapahtuvat koulutukset, työvoimakoulutukset ovat täysipäiväistä opiskelua ja kestävät tyypillisesti reilun puoli vuotta.
Oppisopimusmahdollisuus on edullinen tapa opiskella – selvitä mahdollisuutesi oppisopimuskoulutukseen!
