Näin digitalisaatio mullistaa rakennusalaa

Digitalisaatio näkyy rakennusalalla muun muassa projektihallinnan tehostamisena. Asiantuntijan mukaan kehitystyötä on vielä paljon jäljellä.

Vaikka digitalisaatio on mullistanut viime vuosina myös rakennusalaa, digitaalisten palveluiden hyödyntäminen on edelleen vaiheessa monessa alan yrityksessä.

Skanskan tietomallintamisen ja digitaalisten palveluiden tiimiä vetävä tekniikan tohtori Miro Ristimäki on seurannut kehitystä läheltä.

– Esimerkiksi tietomallipohjainen suunnittelu on jo alalla perustekemistä. Erilaisia visualisointityökaluja ja menetelmiä hyödynnetään toiminnallisuuden varmentamiseksi ja tietoa kerätään entistä enemmän erilaisista toiminnoista, Ristimäki sanoo ja viittaa laadunvarmistukseen ja työturvallisuuteen.

Puutteita Ristimäki näkee esimerkiksi tiedonkulussa.

– Tieto ei toistaiseksi kulje eheänä arvoketjun läpi. Tieto voi olla päällekkäistä, epäluotettavaa ja ei ole yhdenmukaisessa muodossa niin että saisimme hyödyn irti kokonaisuuden kannalta ylläpitovaiheeseen asti. Rakennusalalla ei ole valmiutta edetä täydellä teholla eteenpäin, ellei yhteisesti luoda kestävä rakenne tiedon standardoinnille.

Datatalous ja datan aikaisempaa parempi hyödyntäminen on lisännyt mahdollisuuksia tuotannon tehostamiseen myös rakennusalalla. Datan avulla tuotantoa voidaan nopeuttaa ja laatua parantaa.

– Valmistavan teollisuuden yrityksistä 80 prosenttia on vielä vaiheessa, jossa toimintoja pitää radikaalisti uudistaa, jotta data saadaan tukemaan liiketoimintaa. Datan tehokkaampi käyttö puolestaan lisää yrityksen liikevaihtoa jopa 2–3 prosenttia, DIMECC Oy:n Intelligent Industry -ekosysteemin vetäjä Antti Karjaluoto sanoo.

Nopeampaa tiedonkeruuta työmailta

Tietojärjestelmien ylläpitoon keskittyvän Louhi Net Oy:n toimitusjohtaja Mika Paavola löytää rakennusalan päivittäisissä käytännöissä merkittäviä tehostamismahdollisuuksia. Hän painottaa tuottavuustyökalujen merkitystä.

– Nykyaikaiset toimistosovellukset kuten Google G Suite mahdollistavat nopean tiedonkeruun työmailta ja projekteista lomakkeilla, myös kentältä työntekijöiden mobiililaitteista.

Paavolan mukaan projektien todellinen eteneminen voidaan kirjata käytetyn ajan, laskutusasteen tai töiden arvioidun etenemisen raportoinnin sijaan, jos projektit on pystytty osittamaan suoritteisiin.

– Nämä ovat edelleen yleisesti käytettyjä mittareita, vaikka esimerkiksi käytetty aika suhteessa projektiin ei läheskään aina kerro koko totuutta, jos projektissa on tullut mutkia matkaan. Aikaa on siis palanut, mutta valmiiseen on matkaa enemmän kuin alunperin oli suunniteltu.

Paavolan mukaan mittarien ja toimintatapojen muuttaminen vaatii yritykseltä kypsyyttä ja projektiosaamista.

– Modernien ratkaisujen vahvuus on helppokäyttöisyys, jolloin niistä voi tehdä juuri yrityksen tarpeisiin sopivan työkalun, jolla prosesseja tuetaan. Jos ei aina automaattisesti, niin nopeasti ja ketterästi. Samoin niillä voi tehdä ”fast prototyping” -tyyppisiä ratkaisuja, joita voi testata reaalimaailmassa.

Toinen esimerkki lomakkeella tapahtuvan tiedonkeruun soveltamisesta työmailla on Paavolan mukaan epäsuorien ostojen tekeminen.

Projektiin käytetty aika ei kerro koko totuuttaProjektiin käytetty aika ei kerro koko totuutta

– Rakennustarvikkeet ostetaan ja niiden logistiikka hoidetaan usein ERP:llä tai vastaavalla sovelluksella, mutta muiden oheistarvikkeiden tilaamiseen ja hoitamiseen se on usein liian raskas. Tällöin lomakeratkaisu voi olla riittävä ratkaisu prosessin tueksi, hän sanoo

”Asenne tärkeässä roolissa"

Miro Ristimäen mukaan tuottavuustyökalujen hyödyntämisessä on oleellista määritellä, mitä yritys haluaa työkalujen avulla mitata.

– Skanskassa saamme tuottavuustyökalujen avulla kerättyä tietoa ja jalostettua sitä siten, että pystymme tekemään perusteltuja päätöksiä, jotka myötävaikuttavat parempaan rakentamisen laatuun, lyhyempiin läpimenoaikoihiin ja kustannustehokkuuteen. Itse työkalut eivät ratkaise ongelmaa, vaan miten niitä käytetään, hän painottaa.

– Meillä tulee olla myös into oppia uusia asioita ja uskaltaa haastaa vanhoja toimintatapoja. Asenne ja motivaatio uuden oppimiselle on tärkeässä roolissa.

 
Päivitetty
16.10.2020