PlanCity-hanke kehittämään maankäytön suunnitteluprosesseja ja nopeuttamaan kaavoitusta

Tampereen yliopisto on käynnistänyt kolmevuotisen PlanCity-tutkimushankkeen, jossa keskitytään kehittämään maankäytön suunnitteluprosesseja. Yksi kehityskohde on kaavoituksen nopeuttaminen. Nykyisin se kestää kolmesta viiteen vuotta. Hankkeessa on mukana myös Asuntosäätiö.

Kahteen kertaan suunnittelusta eroon

– Uskomme, että hankkeen kautta syntyy analyysiä, johtopäätöksiä ja ideoita nykyisten käytäntöjen kehittämisestä. Odotan erityisesti, että diplomityövaiheessa olevilta syntyy raikkaita kehitysajatuksia, joita voisi kokeilla käytännössä kaavakehityshankkeissa, Asuntosäätiön hankekehitysjojtaja Katariina Haigh sanoo.

Hän listaa useita kehityskohteita, joista osa liittyy varsin yksityiskohtaisiin seikkoihin arjen sujuvuudessa.

"Kaavoituksen tulisi palvella maankäytön haluttua kehitystä, toimintojen yhteensovitusta ja laadukasta kaupunkikuvaa. Rakennuslupavaiheen detaljitason tulisi puolestaan palvella ratkaisujen onnistumista ja asumisen arjen sujuvuutta. Esimerkkinä kummassakin vaiheessa määriteltävät julkisivujen tarkemmat materiaalivalinnat, pihaistutusten kasvilajit ja tarkat lattiakorot. Ne ovat asioita, jotka voidaan aidosti ratkaista vasta rakennuslupavaiheessa, mutta tällä hetkellä useissa kaavoissa tämän tyyppisiä sisältöjä suunnitellaan kahteen kertaan."

Katariina Haigh, hankekehitysjojtaja, Asuntosäätiö

Tämä vie Haighin mukaan turhaan resursseja kaikilta osapuolilta ja voi antaa vääristävän mielikuvan, että hanke toteutuu juuri tietyn näköisenä.

– Kaavasta rakennuslupaan voi viedä valitusherkissä ja vaiheittain toteutuvissa asuntohankkeissa useita vuosia, joten siinä ajassa näkemykset ehtivät muuttua, samoin kuin suunnittelijat, virkamiehet, rakennuttajan edustaja ja lautakunnat. Suunnitteluvaiheenkin kustannukset siirtyvät aina asumisen hintaan, hän muistuttaa.

Nykykäytännöt aiheuttavat turhia kustannuksia

Pahimmillaan nykykäytännöt aiheuttavat turhia kustannuksia, jotka koituvat asukkaiden ja veronmaksajien maksettavaksi.

– Kaikki osapuolet haluaisivat ketteryyttä, mutta sitä on erityisen vaikea toteuttaa asemakaavoissa, jotka ovat rakennusoikeudeltaan laajoja tai joissa voi olla asumisen lisäksi muita toimintoja, kuten kauppaa tai uusia liikenneväyliä. Ymmärrettävästi kukin taho haluaa varmistella, että omat tavoitteet tulevat huomioiduksi. Oikeassa mittakaavassa pysyminen on vaikea hahmottaa, kun dataa ja osaamista on tarjolla runsaasti. Tällöin kaavatyön jäntevä ohjaaminen on haastavaa sekä kaupunkien että tilaajien kannalta. Asumisviihtyisyyttä lisäisi olennaisesti se, että alueet pystyttäisiin rakentamaan nopeammin valmiiksi, Haigh jatkaa.

Asuntosäätiön lisäksi PlanCity-hankkeessa ovat mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Hartela-Yhtiöt Oy, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Lujatalo, Senaatti-kiinteistöt, Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS ja Tampereen vuokratalosäätiö.

 
Päivitetty
9.10.2020