Teräs taipuu myös julkisivurakentamiseen

Terästä on käytetty rakentamisessa jo antiikin ajoista alkaen, mutta vasta 1800-luvulla terästä alettiin käyttää yhä suuremmissa rakennelmissa ja rakennuksissa. Teräsbetoni syrjäytti teräksen käytön 1900-luvun alussa ja jätti teräksen jälleen piiloon rakenteiden sisään aina 1960- ja 1970-luvuille asti, jolloin teräsrakenteita alettiin jälleen nähdä myös pinnalla.

Kouvolan keskustassa sijaitsevan Kymen Lukon rakennus uusitaan lähes perustuksia myöten ja pintaan on valittu näyttävä Ruukki Cor-Ten®Kouvolan keskustassa sijaitsevan Kymen Lukon rakennus uusitaan lähes perustuksia myöten ja pintaan on valittu näyttävä Ruukki Cor-Ten®

Teräsrakentaminen antoi aivan uusia mahdollisuuksia rakennusten muotoiluun ja uusi muotokieli tuotti ennen näkemätöntä arkkitehtuuria, jossa arkkitehtien ja insinöörien yhteistyö sulautui toisistaan melkeinpä erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Jäljittelemään ja aiempia tyylilajeja mukailemaan pyrkivään pastissiarkkitehtuuriin tottuneiden aikalaisten ei ollut heti helppo sopeutua modernimpaan arkkitehtuurin, joista kuitenkin myöhemmin muodostui jopa modernin arkkitehtuurin avainteoksia.

Ekologinen ja kestävä teräs

Hyvin pitkään rakentamisessa käytössä ollut teräs on kestävä rakennusmateriaalina. Rakennusteollisuudessa käytettyjä teräksiä ovat mm perusteräksiä, ilmastokorroosiota kestäviä teräksiä, ruostumattomia austeniittisia, ferriittisiä ja martensiittisia teräksiä. Teräksen etuja ovat keveys ja lujuus, helpot kiinnitykset ja liitokset, muutostöiden helppous, homogeeninen materiaali sekä palamaton ja hyvä kulutuksenkesto.

Valmiina rakenteina teräs ei kuormita luontoa. Teräs on lisäksi helppo kierrättää ja esimerkiksi Suomessa on tehokas ja toimiva kierrätysjärjestelmä, jonka avulla saadaan suurin osa teräksestä uudelleen käyttöön. Suomessa esimerkiksi SSAB:n teräksentuotannosta n. 45 % perustuu kierrätykseen. Teräs onkin maailman kierrätetyin materiaali. Terästä voidaan sulattaa ja käyttää uudelleen kerta toisensa jälkeen. Jopa luontoon jäänyt teräs palautuu aikanaan samoiksi mineraaleiksi, joista se on tehtykin.

Suolahden yhtenäiskoulun julkisivussa on käytetty Ruukki Cor-Ten® -julkisivuprofiilia, joka muodostaa kauniin harmonisen parin tiilenpunaisten rakennuksen kanssa. Suolahden yhtenäiskoulun julkisivussa on käytetty Ruukki Cor-Ten® -julkisivuprofiilia, joka muodostaa kauniin harmonisen parin tiilenpunaisten rakennuksen kanssa. 

-Teräksen valmistusvaihe tuottaa paljon päästöjä, mutta kerran valmistettu teräs kiertää käytännössä ikuisesti ja pienentää osaltaan tulevaisuudessa valmistettavan teräksen päästöjä kierrätetyn teräksen osuudella. Teräsrakenteet voidaan myös helposti toteuttaa niin, että ne ovat tulevaisuudessa helposti purettavissa ja uudelleenkäytettävissä pienellä kunnostuksella, kertoi Ruukin Jyrki Kesti huhtikuussa 2019.

Kierrätetyn teräksen ohella on panostettu myös teräskomponenttien uudelleenkäyttöön. EU käynnisti PROGRESS-tutkimushankkeen vuonna 2017, joka tulee päätökseen tänä vuonna (2020). Suomesta hankkeessa on mukana Ruukki Construction ja VTT. Tulokset ovat luettavissa ECCS:n sivuilta.

Teräs, korroosio ja arkkitehtoninen pintamateriaali

Korroosio on sähkökemiallinen tai kemiallinen reaktio, joka haurastuttaa rakennusmateriaaleja. Korroosiota tapahtuu kaikkialla, missä rakennusmateriaaleja käytetään, ei ainoastaan syövyttävissä tai saastuttavissa ympäristöissä. Valmistuksessa metalliin sitoutuu suuri määrä energiaa ja korroosiossa metalli pyrkii taas pääsemään alhaisimpaan mahdolliseen energian tilaan. Korroosion avulla metalli pyrkii vapauttamaan varastoituneen energian ja palaamaan luonnolliseen olomuotoonsa.

Korroosio luo teräksen pintaan myös kauniin ja arkkitehtonisesti näyttävän pinnan, jonka kauneutta on käytetty jo monessa rakennuksessa ja rakennusprojektissa. Cor-ten-teräksen elävyys ja värien toisto, sekä kaunis muuntuva pinta ovat kiehtoneet arkkitehteja jo vuosia. Maailman ensimmäisistä Cor-ten arkkitehtuuria käyttäneistä rakennuksista oli 1963 valmistunut John Deeren pääkonttori Illinoisissa Yhdysvalloissa, jonka arkkitehtina toimi suomalainen Eero Saarinen. Cor-ten pinta antoi hapettuessaan rakennukselle kauniin, maanläheisen ilmeen.
 

Cor-Ten on lähestulkoon puhdasta terästä, joka sisältää vain pienen määrän lisäainetta, jonka ansiosta materiaalin pinnalle muodostuu suojaava patinakerros, kun se altistuu sääolosuhteille.

Cor-ten teräksellä ei tehdä ainoastaan tasaisia, sileitä teräspintoja, vaan siihen voidaan yhdistää myös perforointia ja valaistustekniikkaa. Näin pystytään luomaan lukematon määrä erikoisia ja mielenkiintoisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Joensuun torilavassa käytettiin perforoituja Ruukki Constructionin Cor-Ten® -julkisivukasetteja.

Ruukki Cor-Ten® patinoituu kauniisti.Ruukki Cor-Ten® patinoituu kauniisti.
Perforoituja Ruukki Cor-Ten® -julkisivukasetteja.Perforoituja Ruukki Cor-Ten® -julkisivukasetteja.

-Seinässä olevat kasetit on perforoitu esittämään ihmisfiguureja ja se on tavallaan modernisoitua perinteistä karjalaista käsityökirjontaa ja viestii karjalaisen naisen kuudetta aistia, kauneuden tajua. Torilavassa käytetyn kirjontakuvion nimi on Ihmisen kuvia, toteaa kasettien taiteellisesta puolesta vastannut arkkitehti- ja graafinen suunnittelija Arto Liimatta.

Joensuun torilavassa on käytetty aitoja materiaaleja, kuten cor-teniä ja kiveä.Joensuun torilavassa on käytetty aitoja materiaaleja, kuten cor-teniä ja kiveä.

Suomessa Ruukin Cor-Ten® -terästä on käytetty muun muassa Tampereen Ratikassa, sähkösyöttöasemien julkisivuissa. Ruukin Cor-Ten® valikoitui monien erilaisten suunnitelmien jälkeen, joka miellytti myös Tampereen rakennusvalvonnan kaupunkikuvatoimikuntaa. Cor-Ten® -materiaali sopii erinomaisesti sähkösyöttöasemien julkisivuun ja on helppo mieltää osaksi raitiovaunulinjaa.

-Kohteen suunnittelussa tapahtuneen monen vaiherikkaan muutoksen jälkeen lopputulos on onnistunut. Jopa ruman sympaattiset rakennukset ja niiden eläväpintaiset ja ajattomat Cor-Ten® -julkisivut viestivät menneestä ajasta sulautuen moderniin ympäristöönsä, kohteen arkkitehti Juha Ryösä kuvailee.

 

Kauniin ajaton Cor-Ten® sopii erinomaisesti Tampereen Ratikan sähkönsyöttöasemien julkisivuun. Julkisivua rytmittävät räätälöidyt pystyynasennetut lamellit.Kauniin ajaton Cor-Ten® sopii erinomaisesti Tampereen Ratikan sähkönsyöttöasemien julkisivuun. Julkisivua rytmittävät räätälöidyt pystyynasennetut lamellit.

Tarjolla runsaasti apua suunnitteluun

Ruukki Construction painottaa palvelunsa arkkitehtien ja suunnittelijoiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Projekteissa ollaan mukana alusta alkaen ja tuotekehitystä sekä -suunnittelua tehdään jokaista uniikkia projektia varten. Apua on tarjolla kaikkiin suunnittelun ja rakentamisen vaiheisiin ja haasteita ratkotaan yhdessä. Ratkaisuille hankitaan vaikka kertaluontoinen hyväksyntä rakennusvalvonnasta tarpeen vaatiessa.

Ruukki Constructionin etsii aina luovia ja kohdekohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja asiakkaiden haasteisiin. Myös Ruukin tuotteistus on hyötynyt ongelmien ratkaisuiden löytymisestä. Liberta Grande kehitettiin aikoinaan juuri asiakkaan tarpeeseen. Tarvittiin peilaamaton kasettiratkaisu, joka ratkaistiin jäykistämällä julkisivukasetti taustapinnastaan mineraalivillalevyllä. Liberta Grande jalostui projektin jälkeen myös tuotteeksi Ruukki Constructionille.

Ruukin asiantuntijoihin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä. Ruukkin sivuilta löydät kaikki julkisivutuotteita koskevat asiakirjat ryhmiteltynä asiakirjatyypin mukaan.
 

 

OTA YHTEYTTÄ

 

 
Päivitetty
21.9.2020