Korjausrakentaminen on muutakin kuin lakipykälien tulkintaa

Asiantuntija muistuttaa, että korjausrakentaminen vaatii muutakin kuin lain oikeaa tulkintaa.

Korjausrakentamisessa on hyvä huomioida kokonaisuusKorjausrakentamisessa on hyvä huomioida kokonaisuus

Korjausrakentamista koskevat säädökset ovat tuttuja monelle rakennusalan ammattilaiselle, mutta etenkin korjausrakentamisessa pykälien tunteminen vaatii pitkällistä kokemusta.

– Asetusten hankaluus on katsojan silmässä. Meillä Ympäristöministeriössä ei ole tiedossa, että lainsäädännössä olisi erityisen paljon vaikeasti tulkittavia kohtia. Toisaalta mitä vanhempaan rakennuskantaan korjausrakentamisessa mennään, sitä enemmän vastaan tulee pohdintaa aiheuttavia kysymyksiä myös lainsäädännön osalta, Ympäristöministeriön rakennusneuvos Jyrki Kauppinen sanoo.

Rakennusalalle tulevia hän kehottaa tutustumaan rakentamismääräysten perustelumuistioihin. Ne löytyvät Ympäristöministeriön verkkosivuilta löytyvän Suomen rakentamismääräyskokoelman yhteydestä.

– Perustelumuistioiden tekemiseen panostetaan paljon siksi, että päättäjät saisivat niiden avulla kuvan, mitä ollaan säätämässä. Perustelumuistiot toimivat myös alalle tulevien perehdyttämisenä rakennusmääräyksiin. Lisäksi sivustolta löytyy ohjeita ja oppaita käytännön työn tueksi.

Rakennusmääräyskokoelmasta löytyy perustelumuistiot asetuksilleRakennusmääräyskokoelmasta löytyy perustelumuistiot asetuksille

Kauppinen muistuttaa, että etenkin korjausrakentamisessa tarvitaan muutakin kuin lain kirjaimen tuntemusta.

– Yleensä korjausrakentamisessa jokainen kohde on erilainen. Rakennusalan ammattilaiselta vaaditaan myös ajan myötä kertyvää kokemusta siitä, miten säädökset otetaan kohteissa huomioon.

Rakennuksen korjaustarve voi syntyä korjattavan rakennusosan tai teknisen järjestelmän huonosta kunnosta tai puutteellisesta toiminnasta kuten esimerkiksi vetoisuudesta tai suuresta lämmönhukasta. Yleisin korjauksen syy on rakennuksen huono kunto ja siitä johtuva korjauksen tai uusimisen tarve.

Korjauksen yhteydessä voidaan parantaa rakennuksen muita ominaisuuksia kuten rakenteiden lämmöneristystä, mikä lisää asumismukavuutta ja säästää energiaa rakennuksen koko tulevan elinkaaren ajan.

– Korjausten suunnittelussa on otettava huomioon korjausten vaikutus rakennuksen toimintaan kokonaisuutena, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Rakennuksen kokonaistoimivuus ei saa korjausten takia heikentyä. Tavoitteena pitäisi olla kokonaistoimivuuden parantuminen silloin kun se on järkevillä kustannuksilla toteutettavissa, Kauppinen kertoo.

Hän muistuttaa, että korjauksen suunnittelussa on otettava huomioon myös paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä tilojen ilmanvaihdon riittävyys.

Korjaus samaan tasoon vai paranneltuun tasoon?

Tärkeitä korjausrakentamisen suunnittelussa huomioon otettavia asioita ovat Kauppisen mukaan esimerkiksi rakenteiden ja teknisten järjestelmien oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä kantavien rakenteiden rakenteellinen toimivuus, palotekninen eristävyys ja tilojen ilmanvaihdon riittävyys.

Vanhemmassa rakennuskannassa nousevat esiin myös kulttuurihistorialliset arvot.

– On rakennuksia, joissa ei voida tehdä korjausten suhteen kaikkea muuten mahdollisia parannuksia, jotta suojelutavoite toteutuu. Laissa on tähän selkeät tavoitteet.

Rakennusprojektin aikana kysymyksiä saattaa aiheuttaa muun muassa se, voiko rakennusta korjata samaan tasoon kuin se on ollut aikaisemmin vai täytyykö rakennuksen ominaisuuksia parantaa.

– Jos rakennus on aikaisemmin ollut esimerkiksi kosteusteknisesti toimiva, sen voi korjata samaan tasoon. Jos tiloissa on ollut kosteusongelmia, entistä tasoa pitää parantaa. Tämä on kirjoitettu asetukseen melko selvästi.

– Korjauksen muutkin vaikutukset on syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi korjauksesta aiheutuvien muutosten mahdolliset vaikutukset matkapuhelinten toimivuuteen ja radiosignaalien kuuluvuuteen on syytä varmistaa jo korjausta suunniteltaessa. Metalliosat ja signaalin lähetystaajuuden kasvaminen lisäävät vaimennusta. Rakennusten korjaustöissä tarvitaan asiantuntijoiden apua koko hankkeen ajan alkutilanteen selvityksissä, suunnittelussa, valvonnassa ja toteutuksessa.

Kaikkea ei kerrota suoraan säädöksissä

Kauppinen huomauttaa, että osa lain vaatimuksista saattaa jäädä taka-alalle korjausrakentamisen suunnittelussa.

– Yksi tällainen seikka voi olla jäähdytys. Sinällään meillä ei ole vaatimusta jäähdytyksen lisäämisestä, mutta laki edellyttää, ettei olosuhteita huononneta korjauksilla. Näin ollen esimerkiksi jäähdytystarpeen lisääntyminen korjausten seurauksena saattaa jäädä havaitsematta. Myös muuttuvan ilmaston seuraukset on syytä huomioida suunnitteluvaiheessa.

Sisätilojen jäähdytys on hyvä ottaa huomioonSisätilojen jäähdytys on hyvä ottaa huomioon

– Auringosta tulevan lämpösäteilyn määrä on suuri myös Suomessa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Myös muuttuva ilmasto lisää lämpökuormaa ja ihmisten toisaalta muuttuneet tottumukset sisäilmaan liittyen lisäävät tarvetta sisälämpötilan hillitsemiseen.

Korjausten suunnittelun yhteydessä on Kauppisen mukaan järkevää ottaa ensisijaisesti käyttöön passiiviset ratkaisut, jotka parantavat sisäilman lämpöviihtyisyyttä ja pienentävät lämpöhävikkiä. Tällaisia ovat muun muassa rakenteiden hyvä lämmöneristystaso tai jäähdytystarvetta lisäävän auringon säteilyn pienentäminen esimerkiksi kaihtimilla, lipoilla, markiiseilla, istutuksilla tai ikkunapinnoitteilla.

– Yleensä passiiviset ratkaisut eivät tarvitse erityistä säätöä tai ylimääräistä huoltoa tai lainkaan energiaa. Tästä syystä niiden käyttökustannukset ovat matalat.

 
Päivitetty
11.9.2020