Uudisrakentaminen on peruskorjausta ilmastoystävällisempi vaihtoehto

A-Insinöörien selvityksen mukaan purkava uudisrakentaminen on 50 vuoden elinkaarella ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin vanhan talon peruskorjaus. Hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin kahta vaihtoehtoa kahdessa pääkaupunkiseudun kohteessa Martinlaaksossa ja Mellunmäessä.

A-Insinöörien hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin asuinkerrostalojen elinkaaren jatkamista peruskorjaamalla sekä purkavaa täydennysrakentamista. Selvitykseen valitut kohteet Vantaan Martinlaaksossa ja Helsingin Mellunmäessä edustavat kahta erilaista, mutta tyypillistä asuinaluetta. Vastaavia peruskorjausiässä olevia, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja asuinalueita on Suomen kasvukeskuksissa useita kymmeniä.

– Vanhoissa kiinteistöissä korostuu suuri käytönaikainen hiilikuorma. Peruskorjaus on taloyhtiöille mittava investointi, jossa edellytetään energiatehokkuudenkin parantamista. Halusimme selvittää, millainen vaihtoehto purkava täydennysrakentaminen on ilmaston näkökulmasta, kun tarkastelu ulotetaan 50 vuoden elinkaarelle, kestävän kehityksen päällikkö Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä sanoo.

Molemmissa tutkituissa kohteissa suunniteltujen uudisrakennusten neliö- sekä asukaskohtainen hiilijalanjälki on pitkällä aikavälillä pienempi kuin vanhojen asuintalojen peruskorjausvaihtoehdossa. Esimerkiksi Martinlaakson uudiskohteessa kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentit, CO2e) ovat asukasta kohti vuodessa 388 kg, kun peruskorjausvaihtoehdossa sama luku olisi 452 kg. Vastaavat luvut Mellunmäen hankkeessa ovat uudisrakentamisessa 517 kg ja peruskorjauksessa 679 kg.
 

– Uuden rakentaminen aiheuttaa hiilipäästöpiikin ja kokonaishiilijalanjälki on rakennusmassan vuoksi isompi, mutta kun tarkastelu ulotetaan rakentamisen lisäksi asumiseen ja asuinrakennusten käyttöön, tilanne muuttuu. Uudisrakennuksissa asumisen hiilijalanjälki on selvästi pienempi, kuin 1960- ja 70-lukujen taloissa, Jäätvuori sanoo.

Pienempi hiilijalanjälki perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä tiiviimpään asumiseen.

– Purkava uudisrakentaminen mahdollistaa osaltaan asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisen, ja edistää Suomen ilmastotavoitteita. Toki alalla on vielä paljon tekemistä energiaratkaisujen, vähähiilisten materiaalien ja kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä, Jäätvuori sanoo.

Kohteet hiilijalanjälkivertailussa:

 

1. Martinlaakso

  • Martinlaaksossa Vantaalla sijaitsevat kolme M2-Kotien omistamaa, 1974 valmistunutta asuinkerrostaloa.
  • Päätetty korvata kolmella uudella asuinkerrostalolla.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 126 asukkaasta noin 310 asukkaaseen.

2. Mellunmäki (Mellunpuisto)

  • Mellunmäessä Helsingissä sijaitsevat seitsemän vuonna 1968 rakennettua asuinkerrostaloa.
  • Taloyhtiöiden aluekehitysprojekti tähtää 16 uuden asuinkerrostalon rakentamiseen nykyisten tilalle.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 250 asukkaasta noin 2 000 asukkaaseen.

A-Insinöörien selvityksessä hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin ympäristöministeriön pilotointikierroksella olevan laskentamenetelmän laskentaohjeita.


Lähde: A-Insinöörit

 
Päivitetty
3.7.2020