Ikkunaremontin yhteydessä veto hallintaan ja lämpö talteen

Ikkunaremontti on ajankohtainen monissa vanhemmissa taloissa, mutta huono suunnittelu voi sekoittaa ilmanvaihdon.

Ikkunaremonteilla tavoitella paitsi parempaa asumismukavuutta, myös tehostettua energiansäästöä. Asiantuntijan mukaan tuloilmaikkunoiden tuloilman lämmittämisen vaikutus energiansäästöön voi jäädä vähäiseksi, oli kyseessä sitten kaksi- tai kolmepuitteinen ikkuna.

– Ikkunan läpi kulkeva korvausilma lämpenee hieman, eikä näin ollen ole yhtä kylmää kuin ulkoilma. Tällä ei välttämättä ole vaikutusta energian säästämiseen, mutta vaikutusta voi olla vedon tunteeseen, riippuen siitä, miten lämpimäksi ulkoilma muuttuu ikkunoiden välissä, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) teknologiasta vastaava johtaja Juhani Hyvärinen sanoo.

Hänen mukaansa vedon tunne on oleellinen asia asukkaan lämpöviihtyvyydessä.

– Jos ulkona on esimerkiksi 25 astetta pakkasta, oleellista on, että ilma lämpenee hieman kahden ikkunan välissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150545) on määritelty niin sanottu vetokriteeri. Mitä kylmempää ilma on, sitä pienempi virtausnopeus ilmalla voi olla oleskelualueella ilman riskiä vedon tunteesta.

Hyvärinen suosittelee suunnittelemaan ilmanvaihdon aina erillisenä asiana ikkunan valinnasta.

– Nyrkkisääntönä voi todeta, että asuntoon sisään tulevaa ilmaa on oltava riittävästi ja sen on tultava vedottomasti. Tämän jälkeen mikä tahansa riittävän hyvä ikkuna kelpaa. Korvausilman tuonti kannattaa erottaa omaksi asiakseen ja uudet ikkunat omakseen.

Jos asunnossa on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistojärjestelmä, jossa huippuimuri on katolla tai talon vintissä, ikkunoiden vaihtaminen uusiin ja tiiviimpiin voi heikentää asumismukavuutta, koska ilmanvaihto saattaa heikentyä.

Kun ikkunat uusitaan, remontin tekijän on aina varmistettava, että korvausilmaa saadaan riittävästi asuntoon.

– Vanhat ikkunat ovat luonnollisesti vetoisia. Etenkin omakotitaloissa tulee usein ongelmia ikkunanvaihdon jälkeen. Korvausilmaa alkaa tulla lattian rakosista ja rakenteista, jossa korvausilma voi olla likaista. Se saattaa myös haista. Tämän takia ikkunaremontin yhteydessä on varmistettava, että korvausilma tulee vedottomasti ja että se on puhdasta, Hyvärinen muistuttaa.

Korvausilman sisäänottoon voidaan käyttää muun muassa ikkunan tai oven rakoon asennettavaa korvausilmaventtiiliä, tuloilmaikkunaventtiiliä tai seinäventtiiliä. Rako- tai karmiventtiilejä voidaan käyttää korvausilman tuojina talossa, jossa on painovoimainen ilmanvaihto tai poistoilmanvaihto.

Voisiko vetoa välttää ikkunaremontin yhteydessä?

  • Huomio ilmanvaihdon korvausilmareittien huolelliseen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen
  • Lämmitetty korvausilma helpottaa vedon välttämistä.
  • Tuloilmaikkunaratkaisulla korvausilma johdetaan lämpenemään ikkunan väliin ennen kuin se pääsee sisätiloihin. Ratkaisu voi säästää energiaa ja sillä saadaan poistettua vedon tunnetta.

Lämpöä talteen

Huippuimuria käytettäessä voidaan hyödyntää lämmön talteenottopatteria. Kyseisiä ratkaisuja on sovellettu esimerkiksi kerrostaloissa, joissa useampi asunto on liitetty samaan poistokanavaan. Tällöin huippuimurin lähellä on lämmön talteenottopatteri, joka jäähdyttää asunnoista poistettavan ilman lähelle nollaa astetta. Talteenotettu lämpö siirretään lämpöpumpulle, joka puolestaan siirtää lämmön lämpimään käyttöveteen tai lämmitysverkostoon.

– Kerrostaloissa järjestelmää voidaan soveltaa helposti, koska useammasta asunnosta saadaan lämpö talteen yhdellä patterilla, Hyvärinen sanoo.

Järjestelmää voidaan käyttää myös pientaloissa. Tällöin puhutaan poistoilmalämpöpumpusta (PILP). Niistä on saatu Hyvärisen mukaan hyviä kokemuksia, jos suunnittelun on tehty huolellisesti.

– ”Pilpit” ovat toimivia ratkaisuja, mutta ne vaativat kohdekohtaisen suunnittelun. Kokenut suunnittelija mitoittaa tarpeen ja valitsee oikean kokoisen laitteen nopeasti ja osaa samalla huomioida kohteen erityispiirteet.

Pientalon kohdalla poistoilmalämpöpumpun etuna on, että se ottaa talteen lämpöä ja siirtää sen käyttöveteen.

– Pumppu jäähdyttää ilmaa kesällä, joten jonkin verran lämpöä saadaan talteen käyttöveteen myös lämpimällä kaudella. Kesällä talteen otettua lämpöä ei kuitenkaan voida käyttää lämmitykseen, koska asunnossa ei yleensä ole lämmityksen tarvetta, Hyvärinen huomauttaa.

Haasteena sekä kerrostalo- että omakotikohteissa on vedon ratkaiseminen.

– Kun huippuimurilla imetään ilma pois ja tuodaan sisään ikkunan rakoventtiilin kautta, jossa ei ole lämmitintä, ilma tulee kylmänä huoneeseen ja aiheuttaa vetoa.

Hyvärisen mukaan on tärkeää, että lämpöä otetaan talteen myös ilmanvaihdosta.

– Tässä täytyy olla kuitenkin tarkkana, ettei säästetä väärästä paikasta, jotta sisäilman laatu pysyy terveellisenä ja asumismukavuus kohdallaan.

 
Päivitetty
7.8.2020