Toimivasta ilmanvaihdosta on tullut yksi uudisrakentamisen ykköskriteereistä.

– Aikanaan kun ilmanvaihdosta ei juurikaan puhuttu, elettiin aikaa, jolloin talojen rakenteet eivät olleet tiiviitä ja ilma vaihtui sen takia luonnollisesti. Epäpuhtaudet, joita sisätiloissa syntyi, jäivät sisään ja osa painui luonnollista reittiä ulos, sisäilmastoratkaisuihin erikoistuneen Purmo Groupin tuotekehitysjohtaja Mikko Iivonen sanoo.

Yleensä tällaisissa rakennuksissa ei ollut talviaikaisen vetoisuuden lisäksi merkittäviä ilmanvaihdon ongelmia, eikä toisaalta tuolloin murehdittu energiakysymyksistä. Iivosen mukaan ihmisten mukautuminen jatkuvasti korkeampiin sisälämpötiloihin on kasvava ongelma. Ylikorkeisiin sisälämpötiloihin tottuminen on kasvattanut huomattavasti asuntojen energiankulutusta.

Kun rakennustavat ovat muuttuneet, oleelliseksi kysymykseksi on noussut rakennusmateriaalien päästöt.

– Aikojen saatossa kaikenlaisia ongelmia ollaan yritetty poistaa ilmanvaihdolla. Todellisuudessa syynä ovat usein olleet huonot rakennusmateriaalit ja huono kosteuden hallinta.

Suomessa onni vanhoissa rakennuksissa on Iivosen mukaan ollut se, että uunilämmitystarpeen takia asunnoissa on riittävästi hormeja, joiden kautta ilmakin vaihtui.

– Ongelmia on aiheuttanut se, että jos ilmanvaihto kanavoidaan laajasti, se vie paljon tilaa. Lisäksi haasteena ovat ilmanvaihdosta kuuluvat äänet, etenkin koneellisessa tulopoistossa. Viime aikoina näitäkin on saatu hieman hiljennettyä. Ihminen on pääsääntöisesti erittäin herkkä koneelliselle äänelle. Voimakkuudeltaan edes 20 desibelin huminaa ei tahdota sietää, Iivonen sanoo.

Koneellisessa ilmanvaihdossa tuodaan puhdasta ilmaa sisään yleensä makuuhuoneesta ja poistetaan kylpyhuoneesta ja keittiöstä.
 

– Kun uudisrakentaminen toteutetaan oikein, ongelmia tulee lähinnä kesäajan jäähdytyksen kanssa. On haaste saada riittävästi jäähdytystä asuntoon. Viime vuosina arkkitehtuurinen trendi on ollut isojen ikkunoiden suosiminen. Ikkunoiden varjostusta ei harrasteta, vaikka pitäisi.

Mikko Iivonen, tuotekehitysjohtaja, Purmo Group

Vanhoissa rakennuksissa suurimmat ongelmat tulevat ilmi korjausrakentamisessa.

– Kun lähdetään korjaamaan ja tekemään energiatehokasta asuntoa, rakenteita ei tiivistetä riittävästi. Rakenteet tulisi tiivistää todella huolellisesti, jotta ilmavirta ei kulje niiden läpi. Ilma pitäisi saada kulkemaan tarkasti sieltä mistä pitääkin, eli ilmanvaihtolaitteiden kautta, Iivonen jatkaa.

Ratkaisuna tuloilmaradiaattori?

Vaikka vanhoissa rakennuksissa käytettäisiin koneellista tuloilmaa ja ilmanpoistoa, epätiiviistä rakenteista tulee Iivosen mukaan epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin.

– Jotta järjestelmä toimisi hyvin, ilmakanavien on oltava oikein suunniteltuja.

Koneellisen poistojärjestelmän kanssa ratkaisuna ovat riittävän matalapaineiset tuloilman sisäänottojärjestelmät kuten tuloilmaradiaattori.

– Sen avulla saadaan kunnollista tulovirtaa sisään hyvin pienellä paineella.

Kyseisiä ratkaisuja on ollut saatavissa jo vuosikymmeniä, mutta toden teolla ne alkoivat yleistyä 90-luvulla. Ruotsi on ollut tuloilmaradiaattorien käytössä eturintamassa. Siellä havaittiin, että koneellisessa poistojärjestelmässä saadaan todellisia energiansäästöhyötyjä käyttämällä patterilla esilämmitettyä ilmaa.

Ratkaisussa ilma tuodaan seinäkanavan kautta radiaattorissa olevaan tuloilmalaitteeseen, jonka sisällä on suodatin. Se suodattaa partikkelit pois, jolloin ilma kulkee radiaattorin lämpöpintojen kautta ja lämpenee ennen kuin tulee huoneeseen.

– Ominaista tuloilmaradiaattorille (raitisilmaradiaattori) on, että ilma lämpenee, vaikka termostaatti olisi suljettu. Radiaattori itsessään lämpenee sisäilman lämpötilan seurauksena. Tällöin vesikin lämpenee ja lämmittää tuloilmaa, Iivonen selvittää.