Poikkeusaika lisää rakentamisen hidastumista

Asuntoaloitukset vähenevät tänä vuonna yli neljänneksellä, mikä painaa koko rakentamista vauhdilla alaspäin. Myös toimitilarakentaminen on supistumassa voimakkaasti, kun koronakriisi heikentää mahdollisuuksia investoida esimerkiksi liikerakentamiseen, hotellihankkeisiin tai teollisuuden rakennuksiin. Myös julkisen sektorin investoinnit uhkaavat vähentyä, ja maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna laskuun ilman uusia valtion hankkeita.

Rakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonna noin neljän prosentin verran. Suuntaus on kaikissa rakentamisen lajeissa laskeva. Rakentamisen työllisyys voi supistua pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä.

Vaikka yleisen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu rakentamiseen viiveellä, näkymät ovat synkentyneet nopeasti. Vuodenvaihteessa rakentamisen suhdannetilanne oli hiljalleen hidastuva, mutta nyt alamäen jyrkkyys on tuplaantunut. Koronakriisi osuu rakentamisen kiivaimpaan kevätsesonkiin. Tilaajat siirtävät hankkeitaan, ja kriisi näkyy tuotannossa syksystä alkaen.  

Asuntoaloitukset jäävät alle uusien asuntojen tarpeen

Vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen vähenemisen vuoksi asuntoaloitusten määrä on pudonnut kevään aikana alle pitkän aikavälin vuotuisen asuntotuotantotarpeen. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän yhteensä noin 28 000, kun vielä viime vuonna niitä oli lähes 40 000. Ensi vuonna pudotus jatkuu, elleivät markkinat elvy tai ellei niitä elvytetä.

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokyselyyn vastanneiden yritysten arvio tämän vuoden asuntoaloituksistaan on kutistunut peräti 25 prosenttia koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Syynä on kuluttajakysynnän heikkeneminen, kun taas ammattimaisten sijoittajien kysynnän odotetaan pysyvän ennallaan. Vuoden alkukuukausina veto oli vielä hyvin vahvaa.

Asuntorakentajat ovat sopeuttaneet koronakriisin vuoksi toimintaansa. Myynnissä olevien uusien asuntojen määrä on saatu laskettua hyvin maltilliselle tasolle, ja uusiin asuntoaloituksiin vaadittavat ennakkovarausasteet ovat nousseet selvästi.

”Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden tarvetta. Asuntotuotannon hidastuminen vaikeuttaa talouden toipumista ja koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti”, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

”Finanssikriisin jälkeiset nopeat elvytystoimet estivät asuntorakentamisen romahtamisen. Pidempi aikaväli pääsi kuitenkin unohtumaan. Patoutunutta kysyntää syntyi seuraavina vuosina vähäisen asuntorakentamisen seurauksena. Se hidasti Suomen talouskasvua ja pienensi pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Vastaavaa tilannetta ei pidä nyt päästää syntymään”, Vihmo jatkaa.

Rakentamisen taso ei riitä Suomen talouden jälleenrakentamiseen

Asuntorakentamisessa rahoitus on keskeinen pullonkaula. Suurimmat ja vakavaraisimmat rakennusliikkeet saavat RS-rahoitusta, mutta pienemmillä perustajaurakointia harjoittavilla yrityksillä voi tulla vaikeuksia.

”Rakentajien on vaikea ymmärtää, miksi rakentaminen on ainoana teollisuuden alana rajattu valtion täytetakausten ulkopuolelle. Koska kyseessä olisi täytetakaus, se ei juuri muuttaisi takauksen antajan riskiasemaa. Täytetakaukset varmasti vahvistaisivat myös kuluttajien luottamusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Randell mainitsee toiseksi isoksi haasteeksi maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien MAL-sopimusten viivästymisen, mikä vaikuttaa myös valtion tukemaan asuntotuotantoon.

”MAL-sopimukset ovat olleet viime vuosina toimiva työkalu, jolla on kyetty lisäämään kasvukeskusten asuntorakentamista. Olemme erittäin huolissamme siitä, ettei valtio ole saanut kuntien kanssa uusia sopimuksia aikaiseksi. Nyt ollaan jo pahasti myöhässä, ja ongelmat vain syvenevät ajan kuluessa.”

Positiivisimmankin ennusteen mukaan Suomen talous yltää lähivuosina hitaan kasvun uralle, ja rakentaminen hiipuu matalalle tasolle. Valtio voi tukea talouden kestävää elpymistä vauhdittamalla välttämättömiä investointeja etenkin infrahankkeisiin ja tukemalla asuntorakentamista sekä energiaremontteja. Rakentaminen on kotimarkkinapainotteista ja työvoimavaltaista.

”Suomen talous on jälleenrakennettava kriisin jälkeen. Poliittinen päätöksentekokyky on toipumisen ydinkysymys. Ennakoivilla ja nopeilla elvytystoimilla voidaan estää rakentamisen pitkäaikainen taantuma ja suurtyöttömyys”, Aleksi Randell arvioi.

Lisätietoja:

Pääekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822
Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

RT:n 27.5 julkaisema suhdannekatsaus ja tiedote löytyvät RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/suhdanteet

Toukokuu 2020 Asuntotuotantokyselyn tulokset

Keskeiset suhdannekuvaajat sekä muut ajankohtaiset graafit voi ladata Rakennusteollisuuden kuviopankista www.rakennusteollisuus.fi/keskeiset-suhdannekuvaajat

 
Päivitetty
29.5.2020