Edistyksellisiä kosteushallinnan ratkaisuja Ilmajoen uuteen sotekeskukseen

Ilmajoen kunnan uuden sotekeskuksen alapohjaan valittiin SafeDrying-menetelmä. Sillä varmistetaan kuiva alapohja ja ehkäistään mahdollisia kosteusongelmia.Ilmajoen kunnan uuden sotekeskuksen alapohjaan valittiin SafeDrying-menetelmä. Sillä varmistetaan kuiva alapohja ja ehkäistään mahdollisia kosteusongelmia.

Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien ”yhteisellä päätöksellä”. Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.

Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.


Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.

Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.

Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.

Suomi on edelläkävijä

Kemppainen arvioi, että Suomi on jossakin määrin edelläkävijämaa rakennusterveyden alalla.
– Haasteet ovat toki meillä täällä pohjoisissa maissa lähes kaikilla samat, mutta ehkä me suomalaiset kiinnitämme tällä hetkellä hieman muita enemmän huomiota kosteusproblematiikkaan. Ehkä meillä on jopa tietämystäkin vähän muita enemmän, arvelee Kemppainen. 

– On hyvä muistaa, että rakennukset eivät ole ikuisia. Emme voi toimia emmekä elää niin, että odotamme ensin 50 vuotta ja sitten vasta ryhdymme katsomaan, kuinka rakennus voi. Onneksi tietämyksemme on lisääntynyt ja onneksi meillä on tänä päivänä myös virallinen kunnossapitovelvoite, joka pakottaa pitämään huolta rakennuksistamme. Se on hyvä se.

Rakennusterveyden asiantuntija

Esa Kemppaisen ammattinimike on rakennusterveysasiantuntija. Nimike kertoo haltijastaan paljon. Voidakseen kantaa ylpeydellä titteliään, on Kemppaisen pitänyt suorittaa perusopintojensa vahvistukseksi koko joukko lisätutkintoja.

– Tykkään opiskella. Se on aina ollut minulle mieluista puuhaa, toteaa Kemppainen. Urakoitsijauransa ohessa ja myös sen jälkeen hän onkin hankkinut pätevyydet muun muassa kosteusmittauksiin, lämpökuvauksiin, tiiveysmittauksiin, kuntotutkimuksiin sekä opiskellut ja valmistunut rakennusterveysasiantuntijaksi.

Tällä hetkellä Kemppainen pyörittää ProLeader Oy:tä, joka on Seinäjoella toimiva kolmen hengen rakennusalan konsulttitoimisto. Toimisto palvelee rakentajia Etelä-Pohjanmaan lisäksi Vaasan ja Kokkolan alueella.
 

Löytö

Ilmajoella Kemppaisen yritys on ollut tekemässä kuntotutkimuksia jo pitempään. Näin ollen hän tuli luontevasti kutsutuksi mukaan asiantuntijaksi myös uuden sotekeskuksen rakentamisprojektiin.

– Olin käynyt muutamissa alamme seminaareissa ja törmännyt niissä tähän jo mainittuun SafeDrying-kuivatusmenetelmään.

– Ilmajoen uudessa sotekeskuksessa on paksu, paikalla valettu laatta, siksi oli tärkeää, että laatta saadaan kuivaksi nopeasti, jotta pääsemme etenemään rakentamisen kanssa ilman isoja viivytyksiä.

– Sotekeskuksen rakennuspaikka on lisäksi haasteellinen, sillä terveyskeskus oli alun perin rakennettu huonosti kantavalle maalle, jossa ei ollut juurikaan kuivakuorikerrosta, rakennusterveysasiantuntija toteaa.

SafeDrying-menetelmä mahdollistaa alapohjan kuivattamisen myös lattiapinnoitteen asentamisen jälkeenkin. Normaalisti rakenteiden kuivuminen loppuu lattioiden pinnoitukseen. Kuvassa asennetaan parhaillaan kosteudenkeruukanavistoa.SafeDrying-menetelmä mahdollistaa alapohjan kuivattamisen myös lattiapinnoitteen asentamisen jälkeenkin. Normaalisti rakenteiden kuivuminen loppuu lattioiden pinnoitukseen. Kuvassa asennetaan parhaillaan kosteudenkeruukanavistoa.

Alapohjan kuivumista valvotaan Ilmajoella jatkuvasti valuihin upotettujen mittausantureiden kautta. Etävalvonta on toiminnassa myös tulevaisuudessa eli rakennuksen valmistuttua. – Uskon, että tulevan kesäkuun alussa saamme tietoa kuivumisen vauhdista ja sen onnistumisesta. Tällä hetkellä kaikki näyttää erinomaiselta.

Esa Kemppaisen mukaan uuden SD-kuivatusjärjestelmän valintaa puolsi merkittävästi nopeuden lisäksi juuri sekin, että menetelmän kuivatuskanavisto jää kiinteäksi osaksi rakennuksen alapohjaa. – Näin ollen hälytys tulee välittömästi, mikäli kosteusongelmia joskus myöhemmin ilmenisi.


Lisäksi SafeDrying-menetelmä mahdollistaa alapohjan kuivattamisen myös lattiapinnoitteen asentamisen jälkeenkin. Normaalistihan rakenteiden kuivuminen loppuu juuri lattioiden pinnoitukseen.

Lue lisää menetelmästä >>

Hyödyt

Mitkä siis ovat sinun mielestäsi SafeDrying -järjestelmän ydinhyödyt? – Meillä on vahva odotusarvo siitä, että SD-järjestelmän avulla varmistamme lattioiden kuivumisen pinnoituskelpoiseksi, suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ilman SD-järjestelmää kohteen rakentamisaika olisi todennäköisesti merkittävästi suunniteltua pitempi.

– Suuri hyöty on sekin, että kanavisto jää alapohjaan ja kuivatusjärjestelmä on kytkettävissä vaivattomasti päälle milloin tahansa, esimerkiksi mahdollisten vesivahinkojen sattuessa, toteaa Esa Kemppainen.


Kemppainen sanoo konsulttina arvostavansa Ilmajoen kunnan edustajien tapaa suhtautua kuntansa kiinteistöjen kuntoon. – Paikkakunnalla pidetään huolta kunnan uudemmistakin rakennuksista. Periaate on, että panostetaan kunnostukseen mieluummin aikaisemmin kuin vasta liian myöhään, sanoo Esa Kemppainen.

Turvaa tulevaisuutta varten

Patentoidun SafeDrying-kuivatusmenetelmän keksijä ja kehittäjä on tamperelainen Esa Tommola. Hän on myös yksi SafeDrying Oy:n perustajista ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Tommola on vakuuttunut siitä, että järjestelmällä varmistetaan Ilmajoen sotekeskuksen kuivuminen rakennusaikana, ja rakenteiden kuivuus myös tulevaisuudessa.

– Rakennusaikana tehostamme kuivatusta suuremmilla kuivatusyksiköillä ja kun sotekeskus avataan, vaihdamme ne pienempiin laitteisiin, kertoo Tommola.

– Rakenteiden kuivuutta valvotaan käytön aikanakin etäluettavilla antureilla. Kerättyä dataa voidaan esittää tilojen käyttäjille, esimerkiksi erillisten näyttötaulujen kautta. Järjestelmän ansiosta mahdollisessa yllättävässä vesivahinkotilanteessa kuivatus voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti, parhaassa tapauksessa jopa ilman käyttökatkoja, Tommola toteaa.

– On myös yleisesti tiedossa, että kuivien rakenteiden vikasietoisuuskin on merkittävästi parempi. Ja kun rakenteita kuivatetaan vielä lattiapinnoitteiden asentamisen jälkeenkin, kasvaa vikasietoisuus entisestään, toteaa Esa Tommola.

SafeDrying-kuivatusmenetelmän keksijä ja kehittäjä on tamperelainen Esa Tommola.SafeDrying-kuivatusmenetelmän keksijä ja kehittäjä on tamperelainen Esa Tommola.

Teksti: Ulla Aurio
Kuvat: SafeDrying Oy

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö



Yhteydenottopyyntöpalvelu
 
Päivitetty
15.10.2020