Betonin uudet muodot – osa 3

Innovaatioita ja keksintöjä syntyy jatkuvasti, mutta jalostuminen työmaalle saakka ottaa aikansa. Mikään ei silti muutu, jos sitä ei kokeilla ja toteuteta eli työmaalle vietävät innovaatiot ja kehitysaskeleet ovat erittäin tärkeitä. Palaute käytännön toimivuudesta parantaa entisestään ja jatkokehittää tuotteita ja palveluita. Katsahdamme tällä viikolla betonin uusiin muotoihin, jotka ovat jo työmaalla arkipäivää tai vähintään yleistymässä.

Tuotekehityksen ja toteutuksen suhteen mennään tällä kertaa itseasiassa vähän takaisinpäin eli se mikä on arkipäivää ja yleistymässä työmaalla on jo aikaa sitten keksitty ja kehitetty. Kehitysidean toteutuminen itse työmaalla on erittäin tärkeässä asemassa tuote- ja palvelukehityksen ja sen tärkeimmän eli lopputuloksen suhteen.

Viimeinen ja tärkein lenkki on käyttäjä, joka antaa tärkeimmän palautteen eli toimiiko lopputuotos niin kuin pitääkin ja palvelee käyttäjäänsä niin kuin on suunniteltu. Työmaa taas on tärkeässä roolissa toiseksi viimeisenä osana sitä rakentamisen kehityksen lenkkiä, koska voimme vaikuttaa, miten työt tehdään. Työmaalta tulee myös tärkeä palaute kehitysideoiden toimivuuden suhteen itse käytännössä. Hyvä idea ei välttämättä toimi käytännössä, mutta toisaalta hyvä idea voidaan jalostaa toimivammaksi palautteen ansiosta.
 

Työmaa on se tärkeä lenkki, jossa voimme vielä vaikuttaa lopputuloksen kannalta ja josta pystymme noukkimaan tärkeimmät opit mikä ja toimii mikä eiTyömaa on se tärkeä lenkki, jossa voimme vielä vaikuttaa lopputuloksen kannalta ja josta pystymme noukkimaan tärkeimmät opit mikä ja toimii mikä ei

Betonin osalta keksintöjä ja innovaatioita löytyy, mitkä ovat arkipäivää työmailla tai vähintään yleistymässä. Kehityksen tavoitteena parantaa betonin lopullista laatutasoa käytettävänä rakennusmateriaalina. Tahti alkaa myös kiristymään ja kiihtymään tulevaisuudessa etenkin, kun esimerkiksi ekologisuus nostaa päätään. Tämä tulee vaikuttamaan työmailla betonin käsittelyyn ja rakentamiseen. Katsahdamme tällä viikolla, mitä työmaa ja betonin uudet muodot pitävät sisällään nykypäivänä.

Matala-alkalinen tasoite

Muovimatto ja märkä betonilattia ovat olleet lähiaikoina yleinen puheenaihe, koska on todettu etenkin märän betonin irrottavan muovimatosta terveydelle haitallisia (haihtuvia orgaanisia – VOC) yhdisteitä sisäilmaan. Terveydelle haitalliset yhdisteet ovat aiheuttaneet esimerkiksi hengitystieoireita.

Betonin kosteus ei ole viimeisimpien tutkimuksien mukaan ainoa syy vaan kokonaisuus on huomioitava. Tutkimuksissa on ilmennyt betonin alkalisuuden olevan isossa roolissa. Alkalinen eli emäksinen kosteus vahingoittaa muovimattoja, jolloin pehmittimet ja liimat eivät kestä vapauttaen näin terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Betonin haitallinen emäksisyys koskee erityisesti muovimaton ja betonin yhdistelmää.

Matala-alkalinen tasoite vastaa sisäilmaongelmiin / Kuva: Kiilto OyMatala-alkalinen tasoite vastaa sisäilmaongelmiin / Kuva: Kiilto Oy

Matala-alkalinen tasoite vastaa sisäilmaongelmiin poistamalla yhden tekijän huonon sisäilman yhtälöstä. Betonin ja lattiapinnan väliin tasoitettava tasoitekerros estää alkalista kosteutta kulkemasta päällysteeseen. Kokonaisuus on silti huomioitava rakentaessa, jolloin huolehditaan joka tapauksessa betonin riittävästä kuivumisesta. Matala-alkalinen tasoite on vain yksi osa kokonaisuutta parempaa sisäilmaa tavoiteltaessa. Betoni ja muovimatto ovat toimivia ja turvallisia yhdessä sekä matala-alkalinen tasoite hyvä lisä tähän.

Itsetiivistyvä betoni eli IT-betoni

Itsetiivistyvä betoni ei ole uusi keksintö, vaan se on keksitty jo 1980-luvulla Japanissa. Innovaatio on pikkuhiljaa yleistynyt myös meidän maaperällemme. Tavallinen betoni on aina tiivistettävä, jotta suunniteltu lujuus saavutetaan. Tiivistys on tavallisesti tehty mekaanisesti täryttämällä eli vibraamalla, joka on erittäin fyysistä työtä.

Itsetiivistyvällä betonilla eli IT-betonilla on tavoiteltu työkohteessa paikan päällä tehtävää tärytystyön poistamista, jolloin raskas käsityö vähenee. Samalla työn laatu paranee, kun yhtälöstä poistetaan välillä jopa erittäin hankalasti toteutettava tärytystyö. Tärytyskohteet voivat olla todella hankalissa paikoissa, joissa ei voida täryttää betonia riittävästi. Tärytys voi olla myös vaihtelevan laatuista saman työkohteen eri sijainneissa.

Betonivalu työkohteessa vaatii tiivistyäkseen normaalin betonin osalta tärytystäBetonivalu työkohteessa vaatii tiivistyäkseen normaalin betonin osalta tärytystä

IT-betoni tehdään betonin ainesosia muuttamalla; lisähienoaineen (esimerkiksi lentotuhka) määrää lisäämällä sekä tehokasta notkistinta käyttämällä. Betoni valuu muottiinsa painovoiman avulla, jolloin erillisen tärytyksen tarvetta ei ole. Itsetiivistys jättää näin tärytyksen pois helpottaen samalla esimerkiksi työkohteen meluhaitan poistumista, kun mekaanista tärytystä ei tehdä. Käyttökohteita IT-betonilla ovat esimerkiksi hankalat valupaikat ja korjausrakentamisen pienet tilat.

Tiivislaastit

Kosteusrasitus ja tuuli tulevat jatkossa muuttumaan ankarammiksi ilmastonmuutoksen takia. Tämä aiheuttaa rakenteiden kosteudenkestävyyden roolin kasvamista, esimerkiksi tuuli voi vaikuttaa sateen ohjautumisen enemmän viistosateeksi. Viistosade taas lisää kosteudenrasitusta muun muassa julkisivuille.

Tuulettuvat rappausratkaisut julkisivuilla yhdessä yhä yleistyvien tiivislaastien kanssa estävät tehokkaasti veden tunkeutumisen muurattujen julkisivujen läpi. Tiivislaastilla hyödynnetty seinärakenne pysyy näin mahdollisimman kuivana. Yleisimpiä käyttökohteita ovat muuratut julkisivut, joissa halutaan parempaa suojaa säärasitusta vastaan – esimerkiksi rantarakentaminen.

Työmaa ja toteutus – erittäin tärkeä osa kehitystä

Materiaalituotekehitykset voivat myös osaltaan parantaa lopullisen käyttäjän viihtyvyyttä ja rakennuksen terveellisyyttä, kuten esimerkiksi matala-alkalitasoitteen kohdalla. Helpommin ja joustavammin toteutettava betonivalutyö esimerkiksi IT-betonilla helpottaa ja parantaa sekä lisää keskittymistä muihin oleellisiin seikkoihin, jolloin lopputuloksen laatu paranee. Kehityksen tavoitteena on osaltaan parantaa kokonaislaatutasoa, lopullinen laatutaso saavutetaan toteutuksessa eli työmaalla.

Kokonaisuuden osat ovat kytköksissä toisiinsa - myös rakentamisessaKokonaisuuden osat ovat kytköksissä toisiinsa - myös rakentamisessa
 
Päivitetty
27.3.2020