Kosteudenhallinnan suunnittelu aloitetaan yleensä liian myöhäisessä vaiheessa. Kosteudenhallintakoordinaattori otetaan mukaan vasta kun hanketta on suunniteltu jo hyvinkin pitkälle, yleensä hieman ennen rakennusluvan hakemista. Tämä käytäntö ei jätä koordinaattorille mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti ja ennen kaikkea ennakoivasti hankesuunnitteluratkaisuihin tai hankkeen aikataulutukseen.
Usein pelätään sitä, että koordinaattorin kiinnittäminen projektiin jo alkuvaiheessa lisäisi hankkeen kustannuksia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kustannukset vain siirtyvät eteenpäin.
Samalla kuitenkin heikennetään hankkeen kosteudenhallintaa suunnittelun puutteen vuoksi.
Joonas Sihvon (A-Insinöörit) mukaan on tärkeää varmistaa ennakoivasti hankkeen kosteudenhallinnassa onnistuminen jo hankesuunnitteluvaiheen alussa. Näin varmennetaan hankkeen ja takuun aikana terveellinen sisäilma koko elinkaaren ajaksi.
Perusteellinen suunnittelu luo edellytykset toimivalle kosteudenhallinnalle.Vaatimuksen asettaminen hyvin yleiselle tasolle saattaa hankaloittaa kosteudenhallinnan valvontaa ja toteutumista. Turhan abstraktit ja passiiviset kirjaukset eivät tuota haluttua tulosta: ”Rakennetaan terveellinen rakennus. Rakennus suojataan sisältä ja estetään rakenteiden kastuminen. Märkiä rakenteita ei saa peittää eikä päällystää”.
Konkreettinen vaatimustenasettelu tekee kosteudenhallinnasta kokonaisuuden.
Joonas Sihvon mukaan toimiva asettaminen on esimerkiksi seuraavanlainen: ”Työmaan kosteudenhallinnasta vastaava henkilö huolehtii, että rakennuksen vieruskaivannot pysyvät kuivina työn aikana. Katto- ja muita hulevesiä ei ohjata vieruskaivantoihin, vaan suoraan valmiisiin sadevesijärjestelmiin ja pinnanmuotoilulla poispäin rakennuksesta”.
Joonas Sihvon mukaan tehtyjen havaintojen perusteella yleisin puute on leikkausten ja detaljien riittämättömyys. Suunnitelmiin on varattava riittävästi aikaa ja niiden tarkkuudesta on sovittava. On tärkeää tunnistaa kriittiset tekijät ja panostaa niihin. Kartoituksen valmisteluun pitää käyttää tarpeeksi aikaa. Tämä hyödyttää suunnittelijoiden panostusta kosteudenhallintaan ja edesauttaa huomion kiinnittymisen oleellisiin asioihin.
Kosteudenhallintaselvitykseen kirjataan:
Kosteudenhallintaselvitykseen käytetään useasti Kuivaketju10 -toimintamallia. Jos tätä mallia ei oteta käyttöön, pitää kosteudenhallinnasta laatia seikkaperäinen selvitys kuvaamaan koko hankkeen kosteudenhallintaprosessia. Huomiota pitää erityisesti kiinnittää epätavanomaisiin yksityiskohtiin, joiden suunnitteluun ei löydy valmiita ratkaisuja.
Kuivaketju 10 -toimintamalli on vaikuttnut myönteisesti rakentamisen laatuun.Suunnitelmien yhteensovittaminen ja tarkastus on oma riskinsä kosteudenhallinnassa. Nämä ongelmat on mahdollista ratkaista vastuujaon tarkastelulla ja suunnittelualojen yhteensovittamisella, varsinkin tapauksissa, joihin liittyy useampi eri suunnittelunala.
Detaljit kosteudenhallinnassa ovat äärimmäisen tärkeässä osassa. Niitä tulisi olla riittävästi ja niiden tulisi olla yksityiskohtaisia.
Erilaiset työpajat ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi ja kokonaisuutta selkeyttämään.
Urakkatarjouspyyntöön liitettävien kosteudenhallintaselvityksen ja riskilistan määritellään kosteudenhallinnan vaatimukset selkeästi. Tällä vältetään toteutuksenaikaiset tulkintaerot. Asiakirjoista käy ilmi:
Urakan viivästyessä kosteudenhallintaan panostaminen valitettavan usein heikkenee. Siksi kosteudenhallintaan liittyviä maksueriä voisi sitoa onnistuneeseen kosteudenhallintaan.
Työnaikainen kosteudenhallinta on täynnä erilaisia hyviä käytäntöjä. Joonas Sihvo on listannut oleellisimmat ja hyödyllisimmät omien havaintojensa perusteella.
Määräyksiä toteutusvaiheen kosteudenhallinnalle on ollut jo pidempään.Viestintä kaikkien projektissa toimijoiden, kuten rakennuttajan, suunnittelijoiden, valvojien, kosteudenhallintakoordinaattorin ja rakennushankkeeseen ryhtyvän kesken, on tärkeää koko hankkeen onnistumiselle. Viestinnän on oltava riittävää ja oikea-aikaista.
Kosteudenhallinnan näkökulmasta olisi hyvä järjestää ennakoiva aloituskokous kriittisten työvaiheiden osalta jo ennen niiden aloittamista. Tällaisia ovat esimerkiksi vesikattotyöt. Kokouksessa on hyvä käydä läpi suunnitelmat ja toteutusriskit sekä niiden hallinta.
Seurantakokouksia kosteudenhallinnasta voidaan järjestää suunnitellusti. ”Näin kosteudenhallinnan tehtävissä pysytään ajan tasalla ja voidaan tarvittaessa korjata ja muuttaa käytäntöjä työn aikana”, sanoo Joonas Sihvo A-Insinööriteistä.
Rakennuksen käyttöönottovaiheessa on hyvä perehdyttää asukkaat ja huoltoyhtiöt ratkaisuiden käyttöön ja huoltoon. Hyvät ja ajallaan toteutetut huoltotoimenpiteet takaavat pidemmän ja laadukkaamman elinkaaren kaikille rakenteille.
Käyttövaiheessa on hyvä auditoida kiinteistöpitoa kosteudenhallinnan osalta. Laaditut pöytäkirjat ja dokumentointi muodostavat hyvän pohjan huoltokirjalle.
Rakennusfysiikka 2019 luento: Kosteudenhallinnan toimivat käytännöt, Joonas Sihvo, A-Insinöörit
