Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Rakentaja.fi PRO -palvelussa aiemmin 03/2020.
Lisätty tilannepäivitys 10/2020.

Lain perusperiaatteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Ympäristön pitää olla myös sosiaalisesti toimiva, jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yksi uudistuksen pääkohdista on Suomen tavoite on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nykyinen laki on vuodelta 2000, johon ollaan tehty muutoksia tarvittaessa.

Tilannepäivitys 10/2020:

Ympäristöministeriön mukaan maankäyttö- ja rakennuslain valmistelussa on ollut mukana yli 250 henkeä ja näin saatu mittava määrä tietoa, ideoita ja ajatuksia rakennetun ympäristön asiantuntijoilta. Kommentteja on pyydetty rakentamisen vastuihin ja lupiin, rakennusvalvontaan sekä alueiden käyttöön. Rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on juuri käynyt lausuntokierroksella.

Lakiehdotus on tarkoitus lähettää lausunnoille alkuvuodesta 2021 ja tavoitteena on ympäristöministeriön mukaan lain tuominen eduskunnan keskusteltavaksi keväällä 2022.

Kokonaisuudessaan lakimuutos ei muuta kaikkea vaan osa pysyy ennallaan, mutta muun muassa ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja alueiden erilaisuus on otettu huomioon lakivalmisteluissa – digitalisaation mahdollisuuksia unohtamatta.

Tarkempaa tietoa muun muassa rakentamisen vastuiden muutosehdotuksista löydät MRL-uudistuksen valmistelun tilannekatsauksesta:

Uudistuksen pääkohtia ovat muun muassa:

  • Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistus
  • Rakentamisen ohjauksen kehittäminen
  • Lain toimeenpanon helpottaminen
  • Hiilineutraali yhteiskunta
  • Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen
  • Rakentamisen laadun parantaminen
  • Digitalisaation edistäminen

MRL:n kokonaisuudistuksen rakentamista koskevia kysymyksiä

Lain uudistusta koskevissa kysymyksissä halutaan selvittää, miten rakennusten koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa pystytään parantamaan. Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten varmistetaan rakennuskannan muuttaminen vähähiiliseksi. Hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa valtavasti rakentamisen suuntauksiin tulevaisuudessa.
  • Miten parannetaan rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa?
  • Miten varmistetaan, että rakennuskanta muuttuu vähähiiliseksi?
  • Miten järjestetään rakentamisen vastuukysymykset ja rakentamisen ketjun eri osapuolten tehtävät ja roolit?
  • Miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa?

Uudistusta tehtäessä pohditaan myös, miten rakennusvalvonta järjestetään tulevaisuudessa ja, miten rakentamisen luvitusta voisi sujuvoittaa ja vähentää ylipäätään. Miten digitaaliset työkalut pystyttäisiin hyödyntämään rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa paremmin. Laissa otetaan huomioon myös Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sutoumusten tuomat vastuut.

Uudistettavaan lakiin on pyydetty kommentointia sidosryhmiltä/rakentamisen ammattilaisilta ja kansalaisilta. Selvitysten ja hankkeiden lisäksi on järjestetty erilaisia työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä.

MRL:n uudistuksesta pääset lukemaan mrluudistus.fi-sivuilta ajankohtaista tietoa ja valmiita selvityksiä. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

Uudistuksen tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi MRL:ksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.
 

Uudistuksen teemat:

Uudituksen eri teemoista pääset lukemaan enemmän alta.

1. Kaavoitus ja maankäyttö
2. Osallistuminen ja vaikuttaminen
3. Rakentaminen ja luvat


Lähteet:
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen nettisivut www.mrluudistus.fi
Rakennusfysiikka 2019-seminaari; Millä oletuksilla optimoidaan vähähiilisempää huomista?

 
Päivitetty
9.10.2020