Kosteudenhallintakoordinaattori säästää selvää rahaa

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallina työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?

Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennuksen kosteusvaurion syy on harvemmin yksittäinen. Useimmiten se johtuu monen tekijän summasta.

”Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset syyt tunnetaan, mutta niitä ei tunnuta osaavan vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Tiedon puute ja jopa asenne työtä kohtaan ovat usein taustasyinä. – Näin tehdään, koska näin on tehty ennenkin”, avaa rakennusalan kosteusongelmia TTS:n järjestämässä kosteudenhallinnan seminaarissa kouluttaja Sauli Paloniitty. – ”Työmailla ei välttämättä tiedosteta rakennustyömaan olosuhteita verrattuna käytettäviin työmenetelmiin tai materiaalivalintoihin.”

Miljardikustannukset vuositasolla

Tarve kosteuden hallintaan on ilmeinen, koska myös seuraukset ovat merkittäviä. Suomessa on muun muassa satoja kosteudesta kärsiviä julkisia rakennuksia. Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavia.

Rakennusten kosteusvaurio voi aiheuttaa muun muassa terveyshaittoja, sekä materiaalien eliniän lyhentymistä ja ennen kaikkea, mitä erilaisempia huolto- ja korjaustarpeita, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen elinikään sekä käyttöarvoon. Euroissa mitattuna rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat merkittäviä rakentamisen ja kiinteistönpidon riskejä ja aiheuttavat vuositasolla yli 1 mrd. € kustannukset.

Jopa arkipäiväisiltä tuntuviin kosteusvaurioihin syntipukkeja haettaessa syylliseksi nostetaan usein urakan aikataulu, Paloniitty toteaa. Hän myös herättelee kuulijoita ajattelemaan koko hankeaikataulua kosteuden hallinnan näkökulmasta, huomioiden materiaalien valinnan ja töiden ajoituksen. ”Jos työmaan runkotyöt toteutetaan kesän sijasta syksyllä, aiheutuu lisätöitä ja -kustannuksia suojaamisesta ja lämmittämisestä.”

Kuivaketju10 - toimintamallista ratkaisu

Ympäristöministeriön ja kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden laatima Kuivaketju10 -toimintamalli sai alkunsa eduskunnan kirjelmästä 2013, jossa eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi. Kirjelmässä otettiin jo myös kantaa kosteudesta vastaavan asiantuntijan nimeämiseen rakennustyömaille. Rakennustarkastusyhdistys julkaisi 15.3.2017 sitoumuksensa Kuivaketju10:n käyttöönotosta valtakunnallisesti. Sitoumuksessa otettiin kantaa suunnittelu- ja työmaaorganisaation ulkopuolelta hankittavan kosteuskoordinaattorin nimeämiseen rakennushankkeelle jo ennen suunnitteluvaihetta sekä kosteudenhallintaselvityksen laadintaan.

”Oikeaoppinen kosteusmittaus on avainasemassa kosteudenhallinnan toteuttamisessa. Numerot ovat lahjomattomia eikä niistä saa tinkiä, koska seurauksena on odotettavissa sisäilmaongelmia ja sairastumisia. Kosteudenmittaamiseen ja kosteudenhallinnan kokonaisuuden hallintaan kouluttautumalla kannatta ehdottomasti panostaa” painottaa TTS:n rakentamisen yksikön johtaja Kalle Laine.

Kuivaketju10-toimintamallin perusajatuksena on keskittyä kymmeneen keskeisimpään kosteusriskiin, riskin torjuntaan kaikissa vaiheissa sekä onnistumisen todentamiseen. Konkreettinen riskilista, jota suunnittelutyön aikana arkkitehti-, LVI-, rakenne-, ja sähkösuunnittelija tarkentavat aina kyseisen kohteen erityispiirteillä. Selkeät työkortit ohjaavat kosteuden hallintaa koko prosessin ajan hallitusti, eikä merkittävää lisätyötä pitäisi kosteuskoordinoinnista syntyä.

Kosteudenhallinnan riskit

Kosteudenhallinnan suunnittelu aloitetaan yleensä liian myöhäisessä vaiheessa. Kosteudenhallintakoordinaattori otetaan mukaan vasta kun hanketta on suunniteltu jo hyvinkin pitkälle, yleensä hieman ennen rakennusluvan hakemista. Tämä käytäntö ei jätä koordinaattorille mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti ja ennen kaikkea ennakoivasti hankesuunnitteluratkaisuihin tai hankkeen aikataulutukseen.

Usein pelätään sitä, että koordinaattorin kiinnittäminen projektiin jo alkuvaiheessa lisäisi hankkeen kustannuksia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kustannukset vain siirtyvät eteenpäin. Samalla kuitenkin heikennetään hankkeen kosteudenhallintaa suunnittelun puutteen vuoksi.

Lue artikkeli kosteudenhallinnan riskeistä hankkeen eri vaiheissa >>

Kosteudenhallintakoordinaattori-PRO koulutus

TTS kouluttaa kosteudenhallintakoordinaattoreita jälleen syksyllä 2020. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vahva rakennusalan koulutus ja kokemus sekä edellytykset toimia kosteuskoordinaattorin tehtävissä. Kosteudenhallintakoordinaattorilta edellytetään tyypillisesti vastaavaa pätevyyttä, kuin kohteen vastaavalta työnjohtajalta.

Koulutukseen on jatkuva haku!

Koulutuskalenteriin >>


 
Päivitetty
22.7.2020