Tiedätkö miten painovoimainen ilmanvaihto toimii?

Hyvin usein on kyse riittämättömästä tiedosta. Asukkaat eivät ymmärrä, miten heidän kotinsa ilmanvaihto toimii. Useimmissa kodeissa ilmanvaihto olisi helposti parannettavissa yhdessä päivässä, muutaman sadan euron panoksella.

Väite kotien toimimattomasta ilmanvaihdosta perustuu nopeaan laskutoimitukseen: Suomessa on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Alle miljoonassa kodissa on täysin koneellinen ilmanvaihto, joten yli 2 miljoonassa asunnossa pitäisi olla korvausilmaventtiilit painovoimaisen ilmanvaihdon tarvitsemaa korvausilmaa varten. Venttiilit kuitenkin löytyvät arviolta vain miljoonasta asunnosta, ja niistäkin puolessa korvausilmaventtiilit on tukittu tai ne ovat rikkinäisiä. Niinpä laskennallisesti Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa asuntoa, joissa ei ole lainkaan toimivaa ilmanvaihtoa. – Ja sitten valitetaan sisäilmaongelmia!

Toimiva painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa, että sisään asuntoon virtaa makuuhuoneissa ja oleskelutiloissa sijaitsevista korvausilmaventtiileistä raitista ilmaa, joka asunnon kierrettyään poistuu keittiöstä, vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa sijaitsevista poistoilmaventtiileistä. Ilmanvaihdon yksi tärkeä tehtävä on myös poistaa ylimääräinen kosteus.

Jos asuntoon ei pääse mistään hallitusti korvausilmaa, ei kyseessä ole painovoimainen ilmanvaihto vaan "puuttuva ilmanvaihto". Näin on usein 1970 – 1990 -luvulla rakennetuissa asunnoissa. Näillä vuosikymmenillä oli tapana jättää ilmanvaihtoventtiilit asentamatta energiasäästön nimissä. Taloista haluttiin tehdä tiiviitä.

Asuitpa sitten millaisessa talossa tai taloyhtiössä hyvänsä, pitäisi ensimmäiseksi selvittää, miten ilma omassa kodissa vaihtuu vai vaihtuuko se lainkaan? Ilmanvaihdon toimintaa kannattaa alkaa selvittää makuuhuoneesta. Selvitä, mistä sinne tulee raitista ilmaa ikkunatuuletusta lukuun ottamatta. Jos et keksi, on aika toimia.

Toimivan ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda sisään puhtaaksi suodatettua raitista korvausilmaa. Sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos poistoilmakanavista.

Jokaisessa huoneessa tulee siis olla joko poistoilma- tai korvausilmaventtiili – ei molempia samassa huoneessa. Hyvä nyrkkisääntö korvausilmaventtiilien määrälle on, että jokaista 20 m² kohti on yksi venttiili.

Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Tasaisesti sisälle virtaava korvausilma ei myöskään aiheuta vedon tunnetta.

Järkevin ratkaisu ilmanvaihdon järjestämiseen tai parantamiseen on Velco-korvausventtiili. Velco-venttiilin termostaatti säätää venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan – kylmällä ilmalla pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle. Käsinsäätöä ei tarvita. Kun sisään saadaan riittävä määrä ilmaa hallitusti korvausilmaventtiilin kautta, se ei enää virtaa sisään esimerkiksi lattianraoista. Vedon tunne vähenee, eikä sisällä tarvitse tallustella villasukat jalassa.

• Velco-venttiili voidaan asentaa seinään uutena läpivientinä. Teleskooppimainen läpivientiputki on säädettävissä seinän paksuuden mukaan. (Velco VLR-100 malli).

• Puiseen ikkunaluukkuun venttiilin asennus käy käden käänteessä (Velco VTR-100 malli).

• Vanha, rikkoontunut tai muuten käyttöikänsä loppuun tullut venttiili voidaan korvata Velco VSR-100 mallilla.

• Velco-venttiiliä täydentää sen yhteydessä käytettävä Filtrete-suodatin, joka päästää ilman sisälle, mutta jättää katu- ja siitepölyt sekä vaaralliset pienhiukkaset ulkopuolelle.

Voit halutessasi jättää myös yhteydenottopyynnön Suomen Terveysilmalle.