Mitä nollaenergiatalo tarkoittaa?

Nettonollaenergiatalo, on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.

Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.

Nollaenergiatalo on nykypäivää - tutustu

Hyvinkään asuntomessuille rakennettava nollaenergiatalo Villa ISOVER.Hyvinkään asuntomessuille rakennettava nollaenergiatalo Villa ISOVER.

Nollaenergiatalo kilpailussa - Suunnittelun reunaehdot

Jotta rakennus pystyisi tuottamaan energiaa vastaavan määrän, kuin sen vuotuinen kulutus on, sen pitää olla kulutukseltaan erittäin pihi. Niinpä koko perusta nollaenergiatalon filosofiassa on ensin minimoida kulutus ottaen kuitenkin huomioon talouden ja tekniikan realiteetit ja sen jälkeen kattaa tarvittava vähäinen energiatarve uusiutuviin energioihin perustuen paikallisesti. Seuraavassa on esitetty nollaenergiapientalon lämpöhäviöiden minimoimiseksi vaadittavia suunnittelun reunaehtoja.
U-arvot:

Ulkoseinä 0,08
Yläpohja 0,06
Alapohja 0,09
Ikkunat 0,7
Ovet 0,7

Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde ≥80% Ilmanvuotoluku q50 ≤0,4

Esimerkit normaalista ja passiivirakenteisesta ulkoseinästä:

Ulkoseinä, U-arvo 0,17 W/m2KUlkoseinä, U-arvo 0,17 W/m2K
Ulkoseinä, U-arvo 0,078 W/m2KUlkoseinä, U-arvo 0,078 W/m2K

Lähes nollaenergiatalo ja nettonollaenergiatalo energiaratkaisut esimerkkejä:

Lähes nollaenergiatalo 150m²:

Nettonollaenergiatalo 150m²:

Energiantarve vuodessa yhteensä 10 200 kWh: Energiantarve vuodessa yhteensä 8 250 kWh:
  • Tilojen ja veden lämmityksen energiantarve 6 000 kWh, joka katetaan maalämpöpumpulla, jonka ostosähkön kulutus on 2 000 kWh
  • Tilojen ja veden lämmityksen energiantarve 4 500kWh, katetaan maalämpöpumpulla, jonka ostosähkön kulutus on 1 500kWh.
  • Sähköenergian käyttö (maalämpöpumppu, talous- ja muu kiinteistösähkö yhteensä): 6 200 kWh katetaan talossa tuotettavalla energialla ja verkkosähköllä
  • Sähköenergian käyttö (maalämpöpumppu, talous- ja muu kiinteistösähkö yhteensä): 5 250 kWh, katetaan verkkosähköllä.
Energian tuotanto rakennuksessa vuodessa: Energian tuotanto rakennuksessa vuodessa:
  • Aurinkosähkö: 3 750 kWh eli 60% kokonaiskulutuksesta, noin 40 m² paneelipinta-ala. Energia käytetään talossa.
  • Aurinkosähkö: 5 250 kWh eli 100% kokonaissähkön kulutuksesta, noin 55m² paneelipinta-ala. Energia syötetään joko sähköverkkoon tai muuhun talon ulkopuoliseen käyttöön.

Rakenteilla oleva nollaenergiatalo

ISOVER järjesti yhdessä Rakennuslehden, SAFAN ja WWF:n kanssa arkkitehtikilpailun, jonka tavoitteena oli löytää nollaenergiarakentamisen haasteisiin vastaava arkkitehtonisesti ja asumislaadultaan korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen pientaloratkaisu.

Kilpailuun tuli ehdotuksia kaiken kaikkiaan 81 kappaletta. Joukossa oli useita hienoja ja monipuolisia, myös uudella tavalla ajateltuja, nollaenergialähtökohdasta rakentuvia pientaloja. Kilpailun tulos osoitti, että on mahdollista toteuttaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia, erittäin energiatehokkaita pientaloja, jotka kohtuullisella teknisellä varustuksella pystyvät itse tuottamaan tarvitsemansa energian.

Tutustu nollaenergiatalo Villa ISOVERiin tästä

Suunnitelmia nollaenergiatalo Villa ISOVERin sisustuksesta.Suunnitelmia nollaenergiatalo Villa ISOVERin sisustuksesta.
 
Julkaistu
14.1.2013