Leca® perustukset kaikenlaisiin perustuksiin

Leca® harkkojen pääraaka-aine on kevytsora. Sitä valmistetaan paisuttamalla savea korkeassa lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu pinnaltaan varsin tiiviitä, mutta sisältä täysin huokoisia rakeita. Juuri huokoisuus tekee kevytsorasta keveän ja lämpöä eristävän.

Leca® harkot valmistetaan maakosteasta massasta, joka sisältää kevytsorarakeiden lisäksi sementtiä ja vettä. Harkkojen tiheyttä, lujuutta, yms. ominaisuuksia säädellään halutuiksi lisäämällä harkkomassaan mm. hiekkaa ja lentotuhkaa.

Leca® harkkojärjestelmän muodostavat SFS Käsikirjan 176 muuratut tuotteet mukaiset perustusharkot (harkkolaatu 3/700), Leca® Term eristeharkot, Leca® Design harkot ja muut erikoisharkot, joita ovat anturaharkko ja katelaatta.
Matalaperustusten perusmuurit muurataan yleensä 200-420 mm leveillä harkoilla ja kellarin maanpaineseinät 250-420 mm leveillä perusharkoilla. Kapeampia harkkoja käytetään väliseinissä ja kaksinkertaisissa seinärakenteissa. Eristeharkkojen eriste on polyuretaania.

Eristeharkkoja käytetään lämpimien tilojen seinärakenteissa ja sokkeleissa. Anturaharkkoa käytettäessä vältetään kokonaan perustuksen muottityöt ja betonivalut. Järjestelmän joustavuutta lisäävät vielä palkkien ja pilareiden tekemiseen tarkoitetut harkot.

Leca® Lex perusharkot, Leca® Term eristeharkot, Leca® Design harkot on mitoitettu muurattavaksi ilman pystysaumalaastia. Harkoissa on pystysuuntaiset pontit ja urat, jotka ohjaavat harkot oikeille paikoilleen. Sekä perusharkot että eristeharkot ovat 498 mm pitkiä.

Keveydestä ja työstettävyydestä huolimatta Leca®harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Uriin on helppo asentaa vaakaraudoitus siten, että laasti ympäröi joka puolelta terästä suojellen niitä korroosiolta ja varmistaen teräksen ja harkon yhteistoiminnan.

Lisätietoa Leca® perustuksista

Harkkojen muuraus

Harkot muurataan erityisesti Leca® harkoille kehitetyllä weber.vetonit ML Leca® Laastilla. Laastia käytetään yleensä vain harkkojen vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asetetaan vastakkain ilman laastia. Harkot ovat 195 mm korkeita, joten 5 mm saumapaksuudella päästään 200 mm:n korkeus etenemään. Harkkojen päissä olevat pontit helpottavat harkkojen muuraamista. ML Leca® Laastilla voidaan tehdä myös tarvittaessa paksumpia saumoja aina 20 mm saumapaksuuteen saakka. Leca® harkot ovat 500 mm pitkiä, joten leveidenkään harkkojen painot eivät tule liian suuriksi.

Matala perusmuuri

Pientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Siihen kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä, onko alapohja maanvarainen vai kantava. Alapohja on edullisinta rakentaa maanvaraisena silloin, kun rakennuspaikan korkeuserot ovat pienet. Korkeuserot kasvattavat tarvittavia täyttömääriä. Jos korkeuserot ovat yli 0,5 m, tulee usein varmemmaksi ja edullisemmaksi tehdä tuulettuva kantava alapohja (tällaista alapohjaa kutsutaan usein ryömintätilaiseksi). Kun alapohja on maanvarainen, perustuksia rasittaa vain seinärakenteilta tulevat kuormat, mutta rakennuspohjan kokonaiskuormitusta kasvattaa täytön paino. Kantavaa alapohjaa käytettäessä perustuksille tulevat kuormat ovat suurempia, mutta rakennuspohjan kokonaiskuormitus on pienempi.
 

1. kaivutyöt, 2. tasaussorakerros, 3. salaojitus, 4. antura, 5. harkkojen muuraus, 6. kapillaarikatkot ja lattian lämmöneriste, 7. routasuojaus, 8. lattiarakenne, 9. sokkelin käsittely1. kaivutyöt, 2. tasaussorakerros, 3. salaojitus, 4. antura, 5. harkkojen muuraus, 6. kapillaarikatkot ja lattian lämmöneriste, 7. routasuojaus, 8. lattiarakenne, 9. sokkelin käsittely

Ryömintätilainen perustus

Ryömintätilainen perustus eli kantava alapohja on soveltuvin perustusratkaisu, kun maaperä on paalutettu heikon kantavuutensa takia tai kun halutaan välttää korkeita ja kalliita täyttökerroksia.

Ryömintätilaisen alapohjan suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota ryömintätilan toimivuuden tarkastettavuuteen, riittävään tuuletukseen ja siihen ettei ryömintätilaan keräänny vettä.

Näistä johtuen ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m ja tuuletusaukkojen yhteispinta-alan vähintään 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta.
 

1. kaivutyöt, 2. tasaussorakerros, 3. salaojitus, 4. antura, 5. harkkojen muuraus, 6. ryömintätilan kosteusopitoisuuden pienentäminen, 7. routasuojaus, 8. sokkelin käsittely, 9. kantava alapohja1. kaivutyöt, 2. tasaussorakerros, 3. salaojitus, 4. antura, 5. harkkojen muuraus, 6. ryömintätilan kosteusopitoisuuden pienentäminen, 7. routasuojaus, 8. sokkelin käsittely, 9. kantava alapohja

Kellarillinen perustus

Aukottoman kellariseinän kantavuus pystykuormille on yleensä riittävä pientaloissa. Rinneratkaisuissa alarinteen puolelle on usein suuriakin aukkoja.
Kellarin raudoituksessa käytetään vaakaraudoitusta, jolloin maanpaine siirtyy pystytukina toimiville poikittaisille väli- ja ulkoseinille. Kun betonirakenteinen välipohja kuormittaa kellarin seinää, myös ylä- ja alareunaan syntyy tuenta ja osa kuormista siirtyy pystysuunnassa. Jos tukiseiniä ei ole riittävästi, pystytukina voidaan käyttää myös teräs- ja betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita.
 

1. tasaussorakerros, 2. salaojitus, 3. antura, 4. kosteus- ja radonkatko, 5. harkkojen muuraus, 6. kapillarikatko ja lattian lämmöneriste, 7. lattiarakenne, 8. sokkelin käsittely maanpinnan alapuolella1. tasaussorakerros, 2. salaojitus, 3. antura, 4. kosteus- ja radonkatko, 5. harkkojen muuraus, 6. kapillarikatko ja lattian lämmöneriste, 7. lattiarakenne, 8. sokkelin käsittely maanpinnan alapuolella

Pilariharkkoperustus

Pilariharkkoa P-240 on edullista käyttää keveiden rakennusten kuten kesähuviloiden ja autokatosten perustuspilareiden tekemiseen. Routivalla maapohjalla pilarit perustetaan yleensä roudattomaan syvyyteen. Pilarit raudoitetaan keskelle sijoitettavalla 12 mm harjaterästangolla. Pilariharkon tilavuus on 2,65 dm² eli betonia tarvitaan n. 5,5 kg/harkko.

Perusmuurin pinnoitus

Radonalueilla matala perusmuuri on pinnoitettava sokkelin molemmin puolin riittävän ilmatiiviyden saavuttamiseksi. Radonalueilla kellarillisen perustuksen ulkopuolisena kosteudeneristyksenä suositellaan käytettäväksi kumibitumikermiä, jolloin seinästä saadaan samalla riittävän tiivis radonkaasuille. Tällöin asennetaan usein myös ulkopuolinen lisäeriste, esim. Leca Geosäkit rakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi.

Perusmuuri voidaan pinnoittaa myös rouheella, maalaamalla tai rappaamalla.
 
Julkaistu
27.12.2012