• Etusivu
  • LVI

Asuintalojen ilmanvaihtoratkaisut ennen ja nyt

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Vilpe Oy
Julkaistu 05.11.2012
201211_32801.jpg

Tässä artikkelissa tarkastellaan asuintalojen ilmanvaihtoratkaisuihin liittyviä kansallisia erityispiirteitä Suomessa ja luodaan myös katsaus alan kehitykseen Puolassa ja Venäjällä. Vertailu osoittaa ilmanvaihtojärjestelmien ja määräysten vaihtelevan maasta ja rakennuskulttuurista riippuen.

Lue lisää ilmanvaihtoratkaisuista

Läpivedosta koneelliseen järjestelmään

1800- luvun Suomessa asuintalojen ilmanvaihto perustui läpivedolla toimivaan ikkunatuuletukseen, mutta jo vuosisadan lopun kerrostaloissa korvausilma tuotiin sisään venttiilien ja säleikköjen kautta ja poistoilma johdettiin ulos lämmitysuunien hormeista.

1920- ja 1930-luvulla uunilämmityksestä siirryttiin keskuslämmitykseen ja uunihormeista tiilisiin poistoilmahormeihin. 1900-luvun alussa kehitettiin myös huippuimurin edeltäjiä, niin sanottuja tuulihattuja, joiden toiminta perustui alipaineen synnyttämiseen poistohormiin tuulen avulla. 1940- luvulla tulivat ensimmäiset koneelliset poistoilmanvaihtojärjestelmät ja 1950-luvulla niitä ryhdyttiin asentamaan yli kolmikerroksisiin kerrostaloihin, kun sitä matalammissa rakennuksissa painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä oli pääosassa aina 1970-luvulle saakka. Koneellinen poistoilmanvaihto kattoi kuitenkin jo tuolloin 91 prosenttia asuinkerrostalojen rakennustilavuudesta.

Yhtenäiset käytännöt laadun perustana

Ensimmäiset kansalliset ilmanvaihdon ohjeet Suomessa annettiin 1940-luvulla. Ne koskivat asuinrakennusten painovoimaista ilmanvaihtoa ja niissä määriteltiin muun muassa korvausilmaventtiilien sijoituspaikat. Ensimmäiset viralliset määräykset antoi sisäasiainministeriö vuonna 1978, jolloin julkaistiin Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osa D2. Määräysten mukaan oleskelutiloihin tuli johtaa normaalikorkuisissa huoneissa korvausilmaa 0,35 l/s/m², mikä vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 krt/h. Sama kerroin on perusohjeena Suomessa vielä tänäkin päivänä.

RakMK D2 -määräykset uudistettiin vuonna 2003. Tavoitteena oli 25 – 30 prosentin energiansäästö aiempaan määräystasoon verrattuna. Uudistuksessa korostettiin myös rakentamisen kokonaisuuden merkitystä sisäilman laadulle. Tärkeimpiä teknisiä vaatimuksia olivat sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien alentaminen, ilmavirtojen lisääminen, ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus, tuloilman tiukennettu suodatus, ilmanvaihdon parempi energiatehokkuus sekä IV-järjestelmän tiukemmat tiiviys- ja puhtausvaatimukset. Voimaan tuli myös vaatimuspakollinen, sillä vaadittuun tasoon päästään myös esimerkiksi ulkovaipan lämmöneristystä parantamalla.

Uusimmat tiukennukset rakentamismääräyksiin tulivat voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Niissä rakennuksen kokonaisenergiankulutus on asetettu tiukkaan syyniin, mutta rakentaja saa edelleen itse valita keinot, joilla asetettuihin tavoitearvoihin päästään. Myönteisin kehitysaskel uusissa määräyksissä on eri energiamuotojen asettaminen eriarvoiseen asemaan kertoimin, joilla rakentajia ohjataan suosimaan uusiutuvia energiamuotoja.

Kansallisten määräysten puute vaikeuttaa rakentamista Puolassa ja Venäjällä

Kansallisten määräysten ja lainsäädännön painoarvo suomalaisessa rakentamisessa on suuri, mutta tilanne ei ole sama kaikkialle Euroopassa. Esimerkiksi SK Tuotteen suurimpiin lukeutuvissa vientimaissa Puolassa ja Venäjällä yhtenäisten käytäntöjen puute lisää etenkin yksityisten rakentajien vastuuta ja tiedontarvetta.

Puolassa rakennusten ilmanvaihto on ratkaistu viimeiset 70 vuotta pääosin poistoilmahormeilla ja painovoimaisella ilmanvaihdolla. Passiivitalojen yleistyminen on lisännyt energiaa säästävien ilmanvaihtokojeiden, kuten lämmön talteenottolaitteiden kysyntää.Silti huippuimurit ovat edelleen erittäin harvinaisia pientalorakentamisessa ja koneellinen ilmanpoisto nähdään paikoin jopa energian tuhlauksena. Mekaanista ilmanvaihtojärjestelmää edellytetään vain julkisissa rakennuksissa eikä sellaista suunnitella pientaloihin.

Venäjällä pientalojen ilmanvaihdon tilanne on suunnilleen samanlainen kuin Puolassa. Kuluttajien tietoisuutta ovat lisänneet lähinnä 1990-luvun alun muutokset ja niiden seuraukset rakentamissa. Yksityinen rakentaja ymmärtää ilmanvaihdon parantavan asumismukavuutta, mutta toteuttamisen ongelmaksi saattavat nousta puutteelliset määräykset tai liiallinen itsevarmuus. Päteviä IV-asentajiakin saattaa olla vaikea löytää. Tietoa hankitaan Internetistä, tuttavilta ja viime kädessä urakoitsijalta, jonka tarjoama ratkaisua hakeva rakentaja saattaa kehittää oman, nykytekniikkaan perustuvan menetelmänsä, joka ei käytännössä ehkä kuitenkaan toimi odotusten mukaisesti.

Lainsäädännöllä tulevaisuus vihreämmäksi

Rakentamiselle asetetut vaatimukset ovat tiukentuneet Suomessa viime vuosina huomattavasti ja nostaneet samalla rakentamiskustannuksia. Tämä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Vaikka uusia vaatimuksia pidetään usein ennakkoon ylivoimaisina täyttää, on käytäntö osoittanut, että vasta lainsäädäntö johtaa materiaalien tuotannossa toimenpiteisiin, joilla tuotteiden energiatehokkuus saadaan vaaditulle tasolle. Teollisuuden haasteena on jatkossakin kehittää edullisia ja toimivia ratkaisuja vastaamaan kiristyviä vaatimuksia. Lisäksi rakentamisen kustannusten ja rakentamiseen liittyvien riskien hallinta edellyttää entistä tehokkaampia toimintatapoja ja rakenneratkaisuja.

Ilmanvaihtoratkaisuissa lisäpanostuksia tarvitaan etenkin IV-järjestelmien automatiikkaan, joka ohjaisi järjestelmää huoneiston olosuhteiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Samalla myös laitteiden käytettävyyttä tulisi kehittää siten, että ylläpidosta vastaava kuluttaja pystyy hallitsemaan niitä.

Osta ilmanvaihtotuotteita Jäsentukusta!

Vilpe Oy
LVI
ilmanvaihto
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20235_81907.jpg
Näin voit suojata katon tai alapohjan kosteusvaurioilta
48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Tätä mieltä ovat Kantarin* haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. Vakuutuksesta ei useinkaan saa korvauksia näistä vaurioista.
200711_7348.jpg
VILPE tekee puhtaan sisäilman
Kodin puhdas, terveellinen ilma ei ole itsestäänselvyys. Pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa asuvat ihmiset ja lemmikkieläimet ovat jatkuvasti alttiina huoneiston sisäilmassa oleville epäpuhtauksille kuten pölylle, hajuille, käryille ja kosteudelle.Likainen tai kostea ilma, joka ei pääse poistumaan rakennuksesta hallitusti, tiivistyy ja lopulta kiinnittyy rakenteisiin aiheuttaen vuosien kuluessa näiden kunnon heikkenemistä sekä epäpuhtauksia huoneilmaan. Nämä voidaan estää riittävällä ilmanvaihdolla.Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka perustuu lämpimän sekä ulkoilmaa kevyemmän ilman nousuun pystyhormia pitkin ylös katolle, ei toimi hallitusti juuri missään sääolosuhteissa. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei siksi täytä nykymääräysten mukaan asukkaiden ja käyttäjien terveys- ja olosuhdevaatimuksia eikä rakennusten kunto säily riittävän hyvänä.Koneellisella poistoilman vaihdolla saavutetaan huoneistojen sisäilman puhtaudelle selvästi parempi laatutaso kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tämä perustuu siihen, että epäpuhtauksia, käryjä, hajuja ja kosteutta runsaasti sisältävä jäteilma poistuu koneellisen poistoilmanvaihdon venttiilien ja kanavien kautta pystyhormiin puhaltimen avulla ja sieltä edelleen ulkoilmaan poistoputken tai huippuimurin kautta. Pystyhormin yläpäässä olevan sähkökäyttöinen huippuimuri imee likaisen ja kostean ilman pystyhormista ja sitä kautta huoneistosta, sekä puhaltaa tämän likaisen ilman eli ns. jäteilman ulkoilmaan.
20235_81907.jpg
VILPE-tuotteet osana ilmanvaihtojärjestelmää
VILPE-tuotteet osana ilmanvaihtojärejstelmää pitävät sekä sisäilman puhtaana että kattorakenteet terveinä. Järjestelmä sopii sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. VILPE-tuotteet löydät LVI-alan liikkeistä, rautakaupoista ja kateainevalmistajilta.
20091_14684.jpg
Valloxilta uusi ilmanjakojärjestelmä
Vallox BlueSky on uusi taipuisa, ääntä vaimentava ja asennusystävällinen ilmanvaihdon kanavajärjestelmä. Se tekee ilmanvaihtokanaviston asentamisesta sekä uudisrakennuksissa että saneerauskohteissa entistä nopeampaa ja helpompaa.Tulo- ja poistoilmakanavat kulkevat Vallox-ilmanvaihtokoneelta Vallox-äänenvaimennusosan tai äänenvaimentimien kautta BlueSky -ilmanjakolaatikoihin, joista tulo- ja poistoilma jaetaan "tähden" muotoon rakennetulla ilmanjakojärjestelmällä koko taloon. Jokaiseen venttiiliin viedään yksi tai kaksi BlueSky -putkea suoraan äänieristetystä ilmanjakolaatikosta.Polyeteenistä valmistettu, taipuisa, mutta muotonsa pitävä Vallox BlueSky -ilmanvaihtoputki on helppo ja perinteistä kanavaa nopeampi asentaa. Ratkaisu on edullinen, sillä joustavan putken ansiosta myös erillisten kanavaosien tarve on lähes olematon.Vallox BlueSky voidaan asentaa kätevästi väli- ja alapohjaan, betonivaluun, väliseiniin, alas laskettuun kattoon ja koteloihin. Putken ulkohalkaisija on vain 75 mm. Tarvittaessa suurempia ilmamääriä voidaan asentaa kaksi BlueSky -putkea rinnan. Yhdelle putkelle suositellaan ilmamääräksi 8,3 l/s, kahdella putkella 16,7 l/s.
201311_37013.jpg
Peruskorjaustalosta energiatehokas
Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuuttaPeruskorjaustaloon Tampereelle toteutettiin matalaenergia tulo-/poisto-ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteessa ulkoilma otetaan rakennuksen seinästä koneelle. Koneelta lähtevät kanavat ja kanaviston äänenvaimentimet on sijoitettu kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohjan purueristykseen. Ilmanvaihtoputkiston asentaminen välipohjaan on mahdollista Blue Sky kanavalla, jonka ulkohalkaisija on vain 75 mm. Kanavan taipuisa rakenne mahdollistaa sen sijoittamisen ahtaisiin paikkoihin.Yläkerran tiloihin kanavat kulkevat sisäväliseinässä. Näin kanavat eivät vie yhtään ylimääräistä tilaa eikä ylimääräistä kotelointia tarvita. Koska kaikki ilmanvaihtokanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella, ilmanvaihtokanavia ei tarvitse lämpöeristää, lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneelle meneviä ulko- ja jäteilmakanavia.Tilaa esite esitepalvelusta
20233_81181.jpg
Onko tässä korvaus­ilma­reittisi? Joka kol­mannesta kodista puut­tuu toimiva ilman­vaihto
Korvausilmaventtiilit puuttuvat monista 1970–90-luvuilla rakennetuista asunnoista, koska rakennuksista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Tässä mentiin kuitenkin metsään ja pahasti, sillä puutteellisen korvausilmanvaihdon seuraukset ovat vakavat.Tiedätkö sinä mistä kotiisi tulee raitista ilmaa? Jos et ole aivan varma, on tämä artikkeli sinulle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton