Nyt on aika tiivistää ikkunat talven varalle

Ikkunoiden tiivistys on edullisin energia- ja viihtyvyyskorjaus

Suomessa on noin 30 miljoonaa ikkunaa, joista jopa 20 miljoonan tiiveys on huono tai välttävä. Ympäristöministeriön julkaisemat ikkunantiivistysohjeet tulevat todella tarpeeseen, sillä tiivistäminen on edullisin tapa taloyhtiöiden energialaskun pienentämiseen ja asumisviihtyvyyden parantamiseen.
”Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisin toimenpide energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi”, ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen sanoo. Hän on osallistunut asiantuntijana ympäristöministeriön julkaiseman ikkunantiivistysohjeen laatimiseen. Laaksonen muistuttaa, että ikkunoiden ja ovien tiivistämisellä saavutetaan paljon hyötyjä.

”Tiivistäminen parantaa asumisviihtyvyyttä, mahdollistaa hallitun ja toimivan ilmanvaihdon, puhdistaa huoneilmaa, poistaa tai vähentää vedon tunnetta, pienentää melua, ja kaiken lisäksi säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.” Mauri Laaksonen on ollut itse tekemässä, laatinut työselityksiä tai valvonut yli puolen miljoonan ikkunan tiivistämistä ja ollut mukana erilaisissa tiiveyteen liittyvissä tutkimuksissa. Kolmen vuosikymmenen kokemuksella hän arvioi, että Suomen noin 30 miljoonasta ikkunasta jopa 20 miljoonan tiiveys on huono tai enintään välttävä.

”Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen pitää lämmön niin paljon paremmin sisällä ja vähentää vedon tunnetta, että huonelämpötilaa voidaan laskea keskimäärin 1–3 asteella asumisviihtyvyyden kärsimättä. Yhden asteen lasku merkitsee noin viiden prosentin lämmitysenergian säästöä, joten tiivistämisellä voidaan säästää keskimäärin noin kahdeksan prosenttia kiinteistöjen lämmitysenergian kulutuksesta. Se on sekä taloyhtiöille että koko kansantaloudelle todella merkittävä ja helposti saavutettava säästö”, Laaksonen sanoo.

Tiivisteiden laadussa ja kestoiässä suuria eroja

Mauri Laaksonen korostaa, että ikkunoiden ja ovien tiivistämisen tulee olla osa normaalia kiinteistön huoltoa samaan tapaan kuin autoakin huolletaan säännöllisin välein. Tiivisteillä on oma elinkaarensa, joka parhaimmilla silikonitiivisteillä on jopa yli 15 vuotta, mutta tavallisimmin käytetyillä tiivisteillä huomattavasti vähemmän. Monet tiivisteet menettävät elastisuutensa ja tiivistämiskykynsä jopa parissa vuodessa.

”Paras tiiviste on putkimallinen silikonitiiviste. Silikonitiivisteiden molekyylirakenne pyrkii aina pyöreään muotoon ja ne säilyttävät siten parhaiten tiiveytensä. Silikonitiivisteitä on saanut pienpakkauksissa vasta parin vuoden ajan, eikä niitä myydä läheskään kaikissa rautakaupoissa, mutta hyvien tiivisteiden hankinnassa pieni vaivannäkö kannattaa.”

Tiivistäminen lähtee aina ikkunan tai oven puitteen ja karmin välisen välyksen mittaamisesta, jonka voi tehdä kätevästi esimerkiksi sinitarralla tai muovailuvahalla. Tiivisteen oikea paksuus on 2–3 mm tätä välystä suurempi.

”Kahdeksan millimetrin tiiviste on kaikkein yleisimmin sopiva. Tiiviste ei saa olla liian ohut, jolloin se ei tiivistä, eikä liian paksu, jolloin ikkunaa tai ovea ei saa kunnolla kiinni. Tavallisin virhe tiivisteiden valinnassa on käyttää liian ohutta tiivistettä”, Laaksonen kertoo.

Työn suorituksessa tiivistämisen tärkein periaate on Laaksosen mukaan tiivistää sisin puite ilmatiiviiksi ja jättää ulompien puitteiden tiivisteisiin pienet ilmavälit niin, että tuuletusvälit kasvavat ulospäin mentäessä.

Hyvä tiivistys pidentää ikkunoiden elinkaarta

”Nykyisin ymmärretään jo yleisesti, että matalaenergiarakentaminen perustuu hyvään ilmatiiveyteen. Vanhojen talojen osalta yllättävän yleinen uskomus on kuitenkin se, että tiiveys tuo mukanaan kosteus- ja homeongelmia. Ikkunoiden osalta ongelmia tuo nimenomaan huono ilmatiiveys, jolloin lämpimän sisäilman mukana ikkunoiden väliin pääsevä kosteus aiheuttaa ikkunarakenteisiin ja maalipintoihin ennenaikaisia vaurioita lyhentäen niiden elinkaarta. Ulkopuitteissa hyvä tiivistys estää ulkopuolisen kosteuden ja lumen pääsyn ikkunarakenteisiin”, Laaksonen sanoo.

Ikkunoiden ja ovien huono tiiveys tarkoittaa aina käytännössä suoraa aukkoa ulkoilmaan, jolloin asukkaat valittavat herkästi isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle, että huoneistossa on liian kylmä ja siellä vetää. Sen sijaan että korjattaisiin todellinen ongelma vaihtamalla tiivisteet, huoltomies saattaa käydä nostamassa koko talon patteriverkoston tuloveden lämpötilaa 1–3 asteella.

”Kiinteistön energiankulutus nousee samalla helposti 5–15 prosenttia”, hän muistuttaa.
Tiiveyden kannalta kaikkein tärkein eli ikkunoiden ja ovien sisäpuitteiden tiivistäminen kuuluu Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiölain tulkinnan mukaan osakkaille ja muiden puitteiden tiivistäminen taloyhtiölle. Tämä vaikeuttaa taloyhtiön kaikkiin asukkaisiin vaikuttavien energiakustannusten ja asumisviihtyvyyden hallintaa.

”Mikään ei kuitenkaan estä taloyhtiöiltä terveen järjen käyttöä. Viisaimmat taloyhtiöt ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi viiden vuoden välein toteutettavan ikkunoiden ja ovien elinkaarihuollon, jossa ammattimaisesti toteutetun kaikkien tiivisteiden vaihdon lisäksi tarkistetaan ja huolletaan ikkunoiden ja ovien muut rakenteet. On tärkeää varmistaa että nekin ovat tiiviit ja uusia tarvittaessa muun muassa elastiset massat karmien ja lasien liitoskohtiin”, Mauri Laaksonen sanoo.
 
Julkaistu
12.11.2012