Korsusauna elävöittää historiaa Loma-asuntomessuilla Lappeenrannassa

Saunat ovat keskeisesti esillä tulevan kesän Loma-asuntomessuilla Lappeenrannassa. Rantaraitille Saimaan äärelle rakennetaan messujen ajaksi monipuolinen ja kattava Saunamaailma kylpytynnyreineen ja laituriesittelyineen. Yksi erikoisimpia kohteita Loma-asuntomessuilla tulee kuitenkin olemaan korsusauna, joka on piirretty uudelleen ja sisustettu vuoden 1940 piirustusten pohjalta.
Loma-asuntomessujen korsusaunan tarina alkoi, kun liki 500 neliön kokoisen, jo varatun tontin korkeusero messualueella osoittautui ongelmalliseksi. Tontin parimetrinen ero katutasoon sai talotehtaan perääntymään suunnitelmistaan, sillä leikkaukset kadulle olisivat puolittaneet pinta-alan. Niinpä tontti oli keskeisestä sijainnistaan huolimatta jäädä tyhjäksi, kun sille suunniteltu rakennushanke siirtyi toiselle, alavammalle paikalle.

Sodanaikaista tietoa Salpalinja-museosta

Projektipäällikkö Kari Karell oli sattumalta samaan aikaan nähnyt eräässä aikakauslehdessä artikkelin talvisodan aikaisista oloista, ja artikkelissa oli ollut hyvin esillä myös sodanaikainen korsusauna.
Karell oivalsi, miten mainiosti korsusauna sattuisi sopimaan sekä tontille että Loma-asuntomessujen teemaan – jos vain jostain löytyisi vanhoja piirustuksia.

Pitkä päivätyö entisen Ylämaan kunnan teknisenä johtajana oli tutustuttanut Karellin hyvin Ylämaan naapurikuntaan Miehikkälään ja siellä sijaitsevaan Salpalinja-museoon. Niinpä piirustusten etsimiseen löytyi luonteva apu, museotutkija Armi Oinonen Salpalinja-museosta. Museotutkijan avulla alkuperäiset piirustukset löytyivät vuodelta 1940, ja projekti sai tuulta.

Rintamalla korsusauna rakennettiin raakatukeista suoraan maan sisään, mutta moniksi vuosiksi sitä ei oltu tehty kestämään. Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä toteutettiin aikoinaan tarkasti perinteitä noudattaen, raakatukit suoraan maahan upottaen korsusauna, joka romahti muutamassa vuodessa. Nyt tarvittiin siis hieman hyvin maisemoitua vilunkia, jotta sauna saataisiin kestämään vuosien löylyt tulevassa matkailukäytössä.
Lappeenrannan korsusaunan kiuas. Sepän tekemä uniikkikappale. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)Lappeenrannan korsusaunan kiuas. Sepän tekemä uniikkikappale. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)

Naamioituja parannuksia

Ratkaisu löytyi Holvisaunoilta, jossa piirrettiin vanhojen piirrosten pohjalta uudet, nykyiset rakennusvaatimukset täyttävät piirustukset. Raakatukeista rakennetun saunan ympärille lisättiin Holvisaunojen holvikaarirakenne, jotta saunalle ei kävisi kuten Luumäen korsusaunalle.

"Alkuperäinen pohjapiirros oli L-mallinen. Hirret olivat sodanaikaisessa mallissa maata vasten, eikä niillä piirroksilla olisi saanut tänä päivänä rakennuslupaa. Muutimme pohjapiirrosta siten, että holvikaarirakenne suojaa hirret ja sauna kestää vuosien käytön. Lisäsimme piirroksiin myös julkisivun. Sodan aikanahan korsusauna peitettiin ja kätkettiin maastoon mahdollisimman hyvin, mutta tämä sauna jätettin hyvin näkyviin rinteeseen", Holvisaunojen Jari Ruusunen kertoo.

Korsusaunan uusvanhat Holvisaunojen piirustukset, joiden mukaan Lappeenrannan korsusauna toteutettiin.Korsusaunan uusvanhat Holvisaunojen piirustukset, joiden mukaan Lappeenrannan korsusauna toteutettiin.
Korsusaunan julkisivusuunnitelma. (piirros: Holvisaunat)Korsusaunan julkisivusuunnitelma. (piirros: Holvisaunat)

”Rohkenimme myös jättää alkuperäisissä piirustuksissa saunan päällä olleet sirpalesuojat rakentamatta. Ajattelimme, että pärjäisimme Rauhassa ilman niitä”, Kari Karell naurahtaa.

Piirustuksiin lisättiin vielä hyvin naamioitu viemäri, ja korsusaunan uusvanhat suunnitelmat olivat valmiit. Loma-asuntomessuille tulisi sodanaikaisen korsusaunan näköispainos, joka jäisi palvelemaan saunojia vuosikymmeniksi. Saunan ylläpitäjäksi ja vuokraajaksi lupautui paikallinen elämysyritys. Vesijohtoa saunaan ei lisätty, vaan korsusaunassa heitetään löylyä ja peseydytään perinteiden mukaisesti kantovedellä.

"Se että pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan korsusaunan, merkitsi omalla kohdallani yhdellä tapaa ympyrän sulkeutumista, sillä isäni tapasi aina puhua minulle sodanaikaisista korsusaunoista ja siitä, miten niissä oli ylimaalliset löylyt", Ruusunen hymyilee.

Rakennuttajaksi valittiin Lappeenrannan kaupunki, ja työn tarkastajaksi lupautui 90-vuotias sotaveteraani, jolla oli omakohtaista kokemusta korsusaunomisesta. Luvassa olivat siten aidot löylyt.

Loma-asuntomessujen tontti on kuin tehty maan sisään jäävälle korsusaunalle. Työt alkoivat kaivinkoneen maasiirtourakkana. (Kuva: Raimo Suomela, Lappeenrannan kaupunki)Loma-asuntomessujen tontti on kuin tehty maan sisään jäävälle korsusaunalle. Työt alkoivat kaivinkoneen maasiirtourakkana. (Kuva: Raimo Suomela, Lappeenrannan kaupunki)

Kiuas käsityötä

Korsusaunan rakentaminen Lappeenrannan Rauhassa on nyt aloitettu. Koska kohde on valmistuttuaan kokonaan maan alla, ensimmäiseksi paikalle tarvittiin kaivinkone. Maasiirtotyön jälkeen rakentaminen on jatkunut suojaholvin harkkojen muuraamisella. Lopputuloksena on 12,5 neliöinen, alkuperäisten 1940-luvun piirustusten mukainen sauna, jossa on pieni eteinen ja saunahuone. Löylyistä vastaa pönttökiuas ja saunan lauteille mahtuu kerralla hyvin ryhmän verran miehiä (ryhmä sotilaita on rauhan aikana noin 5-10 miestä).

Pönttökiuas ei olekaan mikä tahansa kiuas. ”Luumäen korsusaunan pönttökiuas, joka on paikallisen sepän tekemä, on vielä olemassa. Teemme sille kuntoselvityksen. Jos kiuas on kunnostettavissa, saamme sen Rauhan korsusaunaan. Jos kuitenkin osoittautuu, ettei kiukaasta ole enää löylyjen antajaksi, sama seppä saa tehdä uuden uniikkikappaleen”, Karell suunnittelee.

Myös saunan ympäristöstä tulee ajan hengen mukainen, vaikka sauna onkin saanut julkisivun. Saunan sisäänkäynti on suojassa ovelle johtavan kulkuhaudan päässä. Samalle tontille, saunan yläpuolelle, rakennetaan pala Salpalinjaa. Lohkareet ovat jo valmiina.

Korsusaunan ympärille naamioitiin alkuperäispiirustuksista poiketen holvikaarirakenne, jotta raakatukit eivät lahostu maassa. (Kuva: Raimo Suomela, Lappeenrannan kaupunki)Korsusaunan ympärille naamioitiin alkuperäispiirustuksista poiketen holvikaarirakenne, jotta raakatukit eivät lahostu maassa. (Kuva: Raimo Suomela, Lappeenrannan kaupunki)
Salpalinjaa rakennetaan korsusaunan yläpuolelle loma-asuntomessualueella kesäkuussa. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)Salpalinjaa rakennetaan korsusaunan yläpuolelle loma-asuntomessualueella kesäkuussa. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)
Korsusaunan viimeistelytöitä kesäkuussa viikko ennen Loma-asuntomessujen avautumista. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)Korsusaunan viimeistelytöitä kesäkuussa viikko ennen Loma-asuntomessujen avautumista. (kuva: Satu Evilampi / Rakentaja.fi)

Salpalinja

Kun ollaan Lappeenrannassa, on luontevaa, että Salpalinjan läheisyys ja rajakaupungin omaleimainen historia näkyy myös loma-asuntomessualueella.

Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940-41 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728.

Puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä.Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä. Panssarikaivantoestettä kaivettiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiin 315 kilometriä.

Etelässä linjaa seuraa nykyisin Salpapolku, johon Lappeenrannan seuduilla kuuluvat Virolahden Bunkkerimuseoalue, Miehikkälän Salpalinja-museo, Ylämaan Salpa-asema, Luumäen Salpa-asema, Lemin Kärmeniemen tykkipatteri ja pallokorsu sekä Lappeenrannan bunkkerikierros.

Loma-asuntomessuvierailla on Lappeenrannassa vieraillessaan hyvä tilaisuus tutustua Salpapolun matkailunähtävyyksiin.
 
Julkaistu
26.6.2012