Sadevedet, salaojat ja patolevyt

Kuivat perustukset pitävät rakennuksen kuivana. Perustuksista lähtee koko rakennuksen rakentaminen ja se onkin tehtävä huolella. Kantavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota veden ja kosteuden kulkeutumiseen rakenteessa. Mm. maasta nouseva kosteus sekä sade yms. vedet rasittavat perustuksia.

Jo rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon rakennuksen korkeusasema sekä pinta- ja pohjavedet. Kunnollinen rakennuspohjan kuivatusjärjestelmä pitää perustukset terveinä.

Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään.Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään.

Sade- ja sulamisvedet

Sade- ja sulamisvedet on johdatettava pois rakennuksen vierestä mm. muokkaamalla maa rakennuksen ympärillä poispäin viettäväksi. Kolmen metrin matkalla korkeuseron tulisi olla 150 mm. Rakennuksen läheisyydestä sadevesi johdatetaan pois esim. sadevesiviemäreillä tai ojilla. Rinnerakentamisessa ylhäältä tulevat vedet ohjataan rakennuksen ohi. Pintamaan tulisi olla niin tiivistä, että vesi ei pääse siitä läpi.

Hulevesi on esimerkiksi maan pinnalta ja rakennuksen katolta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Vesien ohjausreittien suunnittelun yhteydessä tulisi aina huolehtia, että reitin tukkeutuessa vedelle olisi vapaa ns. tulvareitti. Sadevesiviemärit sijoitetaan selkeisiin linjoihin. Putkien suositeltavat peitesyvyydet ovat 1,5 m Etelä-Suomessa, 1,8 m Keski-Suomessa ja 2,2 m Pohjois-Suomessa.

Huom! Sadevesiä ei saa johdattaa salaojiin!

Salaojat

Kapillaarinen vesi maasta ehkäistään salaojakerroksella, joka on yleensä karkeaa kiviainesta, sekä kosteuden- ja vedeneristyksillä. Salaojakerrokset ja putket asennetaan rakennuksen ympärille, sekä tarvittaessa sen alle. Salaojaputkien korkeimman kohdan tulee olla vähintään 0,4 m viereisen tai yläpuolisen maanvastaisen lattian alapinnan alapuolella. Alapohjan alla salaojaputken tulee olla kapillaarisen nousun katkaisevan salaojituskerroksen alapuolella. Viereiseen seinäanturaan tai matalaan perustetun perusmuurin anturaan nähden salaojaputken tulee olla joka kohdassa sen alapintaa alempana.

Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.
Salaojaputkien jäätyminen on myös estettävä. Vaikka rakennuksen vierellä käytetäänkin routaeristystä, salaojaputken tulisi olla vähintään 500 mm etäisyydellä maanpinnasta. Routasuojaamattomien salaojien peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,8 m Etelä-Suomessa, 1,0 m Keski-Suomessa ja 1,2 m Pohjois-Suomessa. Salaojaputkien sisähalkaisijan vähimmäiskoko on 90 mm.

”Salaojaputkiin päin kallistetulle kaivupohjalle rakennettavan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla alapohjan alla vähintään 0,2 m. Tämän salaojituskerroksen tulee olla suorassa yhteydessä alapohjan alla tai perustusten ulkopuolella olevia salaojaputkia ympäröiviin salaojituskerroksiin. Rakennuksen alta salaojituskerrosta jatketaan rakennuksen ulkopuolista salaojaputkea ympäröivään salaojituskerrokseen sokkelipalkkien tai perusanturoiden ali tai anturoihin tehdään salaojituskerroksen kohdalle riittävä määrä veden virtauksen mahdollistavia reikiä.” (RakMK C2)

”Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuuden tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,2 m.” (RakMK C2)

Salaojajärjestelmään on asennettava vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo. Järjestelmän tarkastamisen ja puhdistamisen kannalta tulee asentaa riittävä määrä tarkastuskaivoja ja putkia. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin vähintään 1:200 ja poikkeustapauksissakin minimissään 1:333. Tavallinen kaltevuus on 1:100. Salaojakaivon nimellishalkaisija on vähintään 315 mm ja lietepesän korkeus on vähintään 200 mm. Tarkastusputken nimellishalkaisija on yleensä 200 mm.

Patolevy

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin. Patolevy muodostaa kapillaarikatkon ja veden valutuskerroksen. Lisäksi se estää ympäröivässä maassa olevan veden kosketuksen perusmuuriin. Kuivatettavan rakenteen patolevyä vasten olevan pinnan tulee läpäistä vesihöyryä.

Patolevyn asennusohjeita löytyy esimerkiksi tuotteen valmistajien sivustoilta. Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.
Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.
Lisää ratkaisuja perustusten kosteudenhallintaan

Lähteet:
Rakentamismääräyskokoelma
RT-kortisto
 
Julkaistu
30.1.2014