IDEA 2011 -kilpailun voittaja:
Huvimaja vanhoista hirsistä

Kesälomaa jäljellä kaksi viikkoa ja tontilla vanha hirsikehikko, josta ei mökkisaunaa tullutkaan. Mikä neuvoksi, pilkotaanko polttopuiksi? - Idea hirsien uusiokäytölle löytyi yllättäen mansikanpoimintareissulla Eino Leinon synnyinmaisemissa Paltaniemellä, kertoo IDEA 2011 –kilpailun voittanut kajaanilainen Jouko Kämäräinen.

Idean esittely IDEA 2011 -kilpailussa

Kuinka vanhasta hirsikehikosta sitten syntyi IDEA 2011 -kilpailun voittanut huvimaja? Sen kertoo meille Jouko Kämäräinen seuraavaksi omin sanoin.

Ideasta valmiiseen huvimajaan

- Mökillä tarvittaisiin lisätilaa ja helpoiten sitä järjestyisi tekemällä erillinen sauna ja remontoimalla nykyiset saunatilat asuinkäyttöön. Kesällä 2010 löytyi sitten Sotkamosta pari vuotta aiemmin purettu hirsikehikko, josta ei ollut tiedossa juuri muuta kuin ulkomitat. Kehikko pystytettiin väliaikaisesti tontillemme Kajaaniin ja siitä tehtiin piirustukset. Pian kuitenkin todettiin, että kehikossa oli liian paljon eri kokoisia ikkuna- ja oviaukkoja eikä siitä sen vuoksi olisi saunaa saanut.
- Heinäkuussa näytti siltä, että loppuloma menee kehikon sahaamissa pilkkeiksi, kunnes mansikanpoimintamatka muutti kaiken. Mansikkatilalla oli tehty keloista ja vanhan rakennuksen ulkovuorilaudoista laavu Oulujärven Hövelönlahden rantaan. Poiminnan välissä laavulla taukoa vietettäessä alkoi idea hirsien uusiokäytöstä kehittyä; sahataan hirsikehikko harjan suuntaisesti halki ja tehdään kehikon yläosan puolikkaista kaksi laavua, toinen kotipihalle ja toinen mökille!
- Idean toteuttamiseen lämpeni myös vävyni Jaakko Lappalainen, jonka kanssa pistimme toimeksi heti seuraavana päivänä. Kun toteutus oli yhdessä mietitty, olivat luonnonkiviset perustuskivet pian paikoillaan. Rakentaminen kesti reilun viikon ja ehdin nauttimaan tuloksista helteisinä lomani viimeisinä päivinä.

Ei siinä sitten enää kauaa miehillä "nokka tuhissut", kun mainio idea näki päivänvalon. Valmista tuli alta aikayksikön ja lopputulos hurmasi kaikki!
- Suunnittelimme työn ja toteutuksen Jaakon kanssa yhdessä. Tarvikehankinnat tehtiin parista paikallisesta liikkeestä, eikä hukkainvestointeja tullut. Tarvikkeisiin meni n. 600 euroa, josta lattiaan ja sen alapuoleisiin rakenteisiin käytetyn painekyllästetyn puutavaran osuus oli lähes puolet.
- Tykkään kaikenlaisesta pikku värkkäilystä ja rakentelusta. Menneen kesän tuotantoa huvimajan lisäksi on mm. noin 200 metrin aitaus koirille. Aitaan tuli kolme porttia, joista yhden täytyy toimia talvellakin. Keväällä vävyn avustuksella pystytimme pienen kasvihuoneen, uusimme biojätteiden kompostointijärjestelmän ja kärräsimme 25 m3 talvella pilkottuja koivupilkkeitä katon alle.
- Huvimajasta on ollut oikeasti huvia, heinäkuun lopun – elokuun viikonloppuina melkein asuimme päivät siinä. Majan varusteina on kaasukäyttöiset grilli ja muurikkapannu. Loppukesästä muurari-vävy muurasi vielä ulkogrillin huvimajan läheisyyteen. Sen koekäyttö taitaa jäädä ensi kevääseen
- ”Mistä tämä ihana tervan tuoksu tulee”, ihmettelivät vieraamme. ”Ai ku ihana” oli sitten se seuraava kommentti.

Entä miten loppuäänestyksessä tälle idealle äänensä antaneet perustelivat valintaansa?
Katso äänestäjien kommentit

Voitto IDEA 2011 -kilpailussa - Miltä nyt tuntuu?

- Jaa että miltäkö tuntuu? Ensimmäinen ajatus oli että voiko olla totta, että tuollainen vanhasta värkätty voisi saada noin suuren kannatuksen. Uuttahan sen pitää olla! Minusta itsestäni tuntuu, että on paljon mielenkiintoisempaa keksiä tavaroille uutta käyttöä – monessa tapauksessa uuden hankinta tuntuu liian helpolta ratkaisulta. Jos nyt tulisi talon hankinta, etsisin mieluummin vanhaa, perinteisellä tavalla rakennettua hirsitaloa, jota ei ole remonteilla pilattu. Täytyy sanoa, että olen Panu Kailan ihailija ja arvostan perinnerakentamista. Valitettavasti en vain sitä voi nykyisessä talossamme toteuttaa.

Katso Rakentaja.fi TV:stä, mistä idea lähti ja kuinka työ eteni:

Nuolta klikkaamalla käynnistät kuvasarjan esittämisen - kuvat voit katsoa myös yksi kerrallaan. 

Kämäräiset arvostavat vanhaa

- Vanhojen hirsien työstäminen on tuttua puuhaa. Noin 20 vuotta sitten rakensimme mökin 1930 –luvun loppupuolella tehdystä kehikosta. Hirsistä löytyi kokardeja ja mielenkiintoisia kirjoituksia ja puumerkkejä sota-ajalta. Mökkiin tehtiin sisäkatto tuppeen sahatuista laudoista. Ikkunat, ovet, ja osa kalusteista on kierrätystavaraa. Saimme sinne mm. puolisoni isän 1950 – luvulla tekemän kaapiston sekä hänen enonsa 1940 – luvulla kansakoulussa valmistaman astiankuivauskaapin. Löytyipä vielä vaimon jonkun esi-isän tekemä puinen käsihöyläkin, jossa on vuosiluku 1881. Parasta noissa vanhoissa, suvussa kulkevissa esineissä onkin niihin liittyvät tarinat.

- Myöhemmin mökille tehtiin pilkevarasto vanhasta, osittain luhistuneesta hirsiladosta. Osa hirsistä oli sen verran pehmeitä, että sisäpuolelle jouduin tekemään erillisen rungon uudesta puutavarasta, jonka varaan tuli kattorakenteet. Kattoon laitoin perinteisen tuppilaudoituksen, jonka tervasin hautatervalla useampaan kertaan. Nyt alkaisi olla katon uudelleen tervauksen aika.

Työtä riittää myös jatkossa - onneksi Rakentaja.fi auttaa

- Asumme 26 vuotta sitten paritaloksi rakennetussa talossa, jota on remontoitu vähitellen. Tälle syksylle on tulossa 350 m2 :n vesikattoremontti. Kattoremontin suunnittelussa rakentaja.fi –sivusto osoittautui korvaamattomaksi tietolähteeksi. Olen jo muutaman vuoden seurannut sivustoa ja arvostan sitä luotettavana, ajantasaisena tietolähteenä.

- Loppuvuodesta on vielä suunnitteilla keittiöremontin toteutus. Parhaillaan selvitän, olisiko järkevää ratkaisua tarjolla paritalon kahden talotuulettimen ulos puhaltaman lämmön talteenottoon. Löytyisikö sellaista järjestelmää, jolla talteen otettavan lämmön saisi hyödynnettyä n. 20 metrin päässä olevan sähköllä lämpenevän varaajan sisään ottaman veden esilämmitykseen? Tavoitteena on, että vanhat ilmakanavat voisi hyödyntää…

Jouko Kämäräisen terveiset rautakaupoille

- Viime vuosina rautakaupoissa itsepalvelun perustuvat noutopihat ovat yleistyneet. Asioin mieluimmin sellaisessa paikassa, jossa hinnat ovat selkeästi esillä ja hinnat ovat niin sanotusti kohdillaan – hintaa ei määritellä asiakkaan pärstäkertoimen tai verbaalisten taitojen mukaan. Itsepalveluperiaatteen hyväksymiseksi kaupan on saavutettava asiakkaan luottamus nettohinnoittelemalla tuotteensa niin, että hinta kilpailukykyinen ja se on kaikille sama.

- Itse asiassa itsepalvelu on hyvä; saan valita rauhassa haluamani tuotteet, vertailla vaihtoehtoja ja laskea menekit vielä kertaalleen. Esimerkiksi puutavarakaupassa olen huomannut, että tällä menetelmällä vältyn ylimääräisen tavaran hankinnalta.

- Nykyisenä tietotekniikan aikana kauppojen olisi syytä kiinnittää huomionsa myös ajantasaiseen nettipalveluun. Aika usein teen hankintapäätöksen sen perusteella, onko tavaraa hyllyssä vai ei. Turhan usein kuitenkin asiakas joutuu pettymään, sillä sivuilla ei kerrota, onko tavaraa varastossa vai ei. Tämän päivän tekniikoilla en usko ajantasaisen varastotilanteen ylläpidon olevan kaupoille mahdoton tehtävä.

Kiitos Jouko - ja onnittelut vielä kerran!

Jouko Kämäräinen on ilmeisen idearikas ihminen, jolla on arvot kohdallaan. Käsistään kätevänä hän myös toteuttaa ideoitaan - ja saa lisäksi lähipiiriään innostumaan avuksi! Näiden lahjojen ohella Kämäräisellä näyttää olevan myös taito kirjoittaa ajatuksensa; koko ylläoleva teksti (kuvateksteineen) pohjautuu nimittäin Joukon itse tuottamaan aineistoon. Myös kuvat ovat hänen omiaan.

Kiitos Jouko, että jaoit ideasi ja kokemuksesi kanssamme - olet voittosi ansainnut!
Katsohan vielä kerran kaikki upeat finalistit:
IDEA 2011 -kilpailussa upeita toteutuksia
 
Julkaistu
11.10.2011