Mitä radon on?
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota tunkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen: mitä suurempi uraanipitoisuus, sitä enemmän radonia. Keskimäärin suomalaisissa asunnoissa radonpitoisuus on noin 120 becquerelia kuutiometrillä. Enimmäisarvo uusissa rakennuksissa sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m³, mutta useissa maakunnissa jopa puolet pientaloista ylittää tämän raja-arvon. Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovatkin maailman suurimpia. Erityisesti eteläisessä Suomessa on paljon radonpitoisia alueita. Suurimmat radonpitoisuudet mitataan paikoissa, joissa maaperä tai täytemaa ovat karkeaa ja ilmaa läpäisevää maata, kuten harjuilla ja muilla soramailla. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös kalliosta ja täytemaasta talon alla sekä kivipohjaisista rakennusmateriaaleista kuten betonista ja kevytbetonista.
Suomessa yleinen rakennustapa, pientalojen maanvarainen laatta, edistää radonin virtausta sisätiloihin. Radon tunkeutuu sisätiloihin talon alapohjan rakojen kautta. Varsinkin laatan ja sokkelin välisistä raoista vuotaa radonia, mutta myös tiivistämättömät läpiviennit ovat helppoja vuotokohtia. Rinnetaloissa tyypilliset maanvastaiset kevytharkkoseinät lisäävät vuotoja. Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Radonturvallisuden kannalta paras vaihtoehto on ryömintätilainen perustus. Ryömintätilan tuuletus ja alapohjan liitosten ja läpivientien huolellinen tiivistäminen estävät radonin pääsyn sisätiloihin. Myös kerrostaloissa esiintyy radonia. Erityisesti alimmissa kerroksissa, mutta radonkaasu voi nousta myös ylempiin kerroksiin putkikanavia pitkin.
Radioaktiivisen radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana ilmasta keuhkoihin. Keuhkoissa ne levittävät alfasäteilyä, joka lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski.
Radonin ei ole todettu aiheuttavan muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita eikä huimausta sen paremmin kuin väsymystä tai pyörrytystäkään. Koska radonia ei voi myöskään aistinvaraisesti havaita, ainoa keino varmistua rakennuksen puhtaudesta on mitata sen radonpitoisuudet. Radonmittauksen voi tilata esimerkiksi STUKin radonmittauspalvelusta.
Lähteet: www.stuk.fi
Arvela. H.: Torjunta tehoaa radoniin. ALARA 2/2010, Säteilyturvakeskus
Lisätietoa venttiileistä