Juhannus on odotettu keskikesän juhla, johon liittyy useita perinteitä ja tottumuksia. Kokon polttoa, juhannuskoivuja, liputusta, syömistä ja juomista. Toivottavaa on myös hyvä juhannussää.
Kokko
Juhannuskokko
Juhannuskokon polttamista suunnittelevien on syytä seurata alueensa metsäpalovaroituksia ja kaikkien kokon polttajien on syytä olla tarkkana kokon polttamisen kanssa. Omalla maallaan kokkoa saa polttaa, ellei metsäpalovaroitusta ole annettu. Kunta voi kuitenkin antaa määräyksen, joka edellyttää lupaa avotulen tekemiseen kunnan alueella. Toisen omistamalle maalle sytytettävälle avotulelle on aina saatava maanomistajan lupa. Mikäli metsäpalovaroitus on annettu, se rajoittaa avotulen tekoa koko varoitusalueella. Voimassa olevista määräyksistä voi tiedustella kuntien pelastusviranomaisilta.
Juhannuskoivut
Juhannuskoivut porraspielissä kuuluvat juhannukseen, mutta on hyvä pitää mielessä, ettei jokamiehenoikeuksiin kuulu puiden katkominen, ilman maanomistajan lupaa. Käytäntö on sama kuin joulukuusen hankinnassa.
Juhannuskoivu
Liputtaminen juhannuksena
Juhannuksena vedetään salkoon myös Suomen lippu. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Juhannus ilman saunaa on kuin...
Suomalaiseen juhannukseen kuuluu saunominen perheen tai ystävien kesken. Juhannustunnelmaa saunaan luo tuore, koivun oksista tehty vihta. Saunomisen jälkeen vihdan voi heittää saunan katolle. Tyven suunta kertoo mistä päin tulee sulhasia (tepsii vain naimattomille naisille). Saunomisen jälkeen on kiva istahtaa ulos nauttimaan grillimakkarasta hyvän juoman kera.
Säätila on aina juhannuksen kannalta tärkeä asia. Ja säätiedotteet ovatkin tavallista suositumpia juhannusviikolla. Huono juhannussää säästää tavallisesti ihmishenkiä, mutta siitä huolimatta hyvä sää on useimpien toivelistalla. Riippumatta säästä, juhannus on aina odotettu keskikesän juhla.
Kokko
Juhannuskoivu
Juhannussauna
