Energiatehokas hirsikoti - passiivinen ja aktiivinen energiatehokkuus

Passiivinen ja aktiivinen energiatehokkuus

Rakennuksen suunnittelussa otettiin huomioon aktiivisen energiatehokkuuden lisäksi myös passiivinen energiatehokkuus. Passiivisessa energiatehokkuudessa keskitytään rakennuksen sijaintiin ja ilmansuuntiin. Passiivisessa energiatehokkuudessa huomioidaan aktiivisen, aurinkoenergian, kanssa saatava yhteishyöty. Aktiivisessa energiatehokkuudessa on huomioitavaa, että aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit saadaan sijoitettua mahdollisimman aurinkoiselle sijainnille. Yleensä tällainen sijainti merkitsee rakennuksen eteläsuuntaista katetta. Rakennuksen sijainnilla saadaan passiivinen hyöty auringosta ja ilmansuunnista - suurimmat ikkunapinta-alat asettuvat eteläiselle sivulle, jolloin auringosta vaikuttaa lämmitykseen myös passiivisesti.

Lämpöä talteen harmaista vesistä

Viemäriverkostoon johdettavan veden mukana kulkee myös reilusti lämpöä. Miten tuo lämpö saataisiin talteen hukkaamatta sitä? Ratkaisu löytyi vielä paljolti Suomessa tuntemattomasta harmaanveden lämmöntalteenottojärjestelmästä.

Harmaanveden lämmöntalteenottojärjestelmä koostuu vesisäiliöstä, kylmävesikierukasta ja eristetystä kannesta. Säiliöön johdetaan talouden harmaat vedet lähinnä tiskikoneelta ja suihkutiloista. Säiliöön ei siis johdeta jätevesiä. Kylmävesikierukka upotetaan säiliöön ja kansi lasketaan päälle, josta on läpiviennit kierukalle. Kierukkaan tuodaan varaajalle menevä kylmävesi, joka kiertää kierukassa harmaiden vesien lämmittämänä. Näin saadaan muutaman asteen hyöty ja säästetään jälleen lämmityskuluissa. Järjestelmän edullisuus tekee siitä ehdottoman lisän hankkeen energiajärjestelmiin.

Lämmönjako vesikiertoisella lattialämmityksellä

Kuten nykypäivänä miltei jokaisessa uudiskohteessa, myös ETH-kodissa, päätettiin lämmönjakoon käyttää vesikiertoista lattialämmitystä. Vesikiertoinen lattialämmitys on huoltovapaa, varmatoiminen ja tasainen lämmönlähde.

Tiiveysmittauksissa yllätyksiä

Rakennuksen ollessa rungoltaan pystyssä, valut valmiina ja eristeet paikallaan, suoritettiin Kontion järjestämä tiiveysmittaus. Tiiveysmittauksella mitataan rakennuksen vuotoja ja tiiveyttä, jotka ovat tärkeitä seikkoja paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Tavoitteena hyvällä tiiveysarvolla on luoda ympäristö, jossa hallitsematonta vuotoa ei tapahdu ja energiaa katoa vuotojen kautta harakoille. Pulloa ei talosta kuitenkaan tule, sillä hirsi säilyttää juuri tuon lisäeristämättömyytensä ansiosta sille ominaisen hengittävyyden eikä rakennusta ole suljettu muovein, kuten useissa elementtitaloissa. Mittausten alkuvaiheessa tavoitteeksi asetettiin 1,00 joka on energiatehokkaan talon raja. Mittaukset kuitenkin yllättivät - tosin positiivisesti. Mittaustuloksina saatiin arvot 0,50/0,60, joka on passiivitalon luokkaa. Passiivitalon arvo on 0,60 johon myös ETH-kodin arvo virallistettiin tulosten tarkan analysoinnin jälkeen. Tiiveysmittauksen yhteydessä suoritettiin myös lämpökamerakuvauksia salvoksista, ovenpielistä ja saumakohdista. Koko tiiveysmittauksen tulokset ja pöytäkirja on luettavissa hankkeen verkkosivuilta.
Tiiveysmittaus meneillään.Tiiveysmittaus meneillään.

Energiatehokasta sähköistystä

Jo hankkeen alkuvaiheessa harkittavaksi tuli myös mahdolliset säästöt sähkön kulutuksessa. Jatkuvasti nousevat sähkönhinnat ja uusien heikkovirtavalaisimien innostamana tehtiin selvitystä vaihtoehtoisesta sähköistyksestä ja kodinohjaustekniikasta.

Sähkösuunnitelmissa valittiin valaistukseksi 12V-järjestelmään soveltuvat LED-valaisimet. Suurin osa kohteen valaistuksesta toteutaan heikkovirtaisena, jolloin sähkönkulutus saadaan valaistuksen osalta minimaaliseksi. Valaistuksen ohella kiinnitettiin huomiota myös muihin sähköistyksen seikkoihin. Kun valaistus toteutettiin heikkovirtaisena ja lämmitysjärjestelmät olivat pumppujen varassa, voitaisiin näitä ylläpitää sähkökatkon aikana ylläpitojärjestelmällä.

Ylläpitojärjestelmä koostuu aurinkopaneelista ja akuista, jotka sähkökatkon sattuessa kytkeytyvät syöttämään virtaa pumpuille ja heikkovirtavalaistukselle. Kodinohjausjärjestelmä toi tulleessaan hieman modernia mukavuutta turvallisuuden lisäksi. Järjestelmään kytketään liiketunnistimia ja antureita ohjaamaan kotona ollessa valaistusta liikuttaessa pimeässä ja poissa ollessa toimimaan hälytysjärjestelmänä. Laajennettava järjestelmä tuo paljon mahdollisuuksia joita voidaan lisätä ja ohjelmoida toiveiden mukaan.

Kodinkoneet säästämään

Kodin suurimpia energiatuhlareita ovat yleensä lämmitysjärjestelmien ohella kodinkoneet. Näihin piti siis kiinnittää tarkasti huomiota kohteen kodinkonehankintoja harkittaessa. Markkinoilla on tarjolla tänä päivänä runsaasti energiatehokkaita vaihtoehtoja. Niistä piti vain löytää kohteeseen mieluisimmat ja kokonaisuudessaan energiatehokkaimmat.

Jo pelkkä liesivalinta vaikuttaa sähkönkulutukseen huomattavasti. Perinteisten ja keraamisten liesien ohella on harkinnanarvoinen vaihtoehto induktioliesi, joka lämmittää kattilan huomattavasti nopeammin ja säästää näin energiaa. Induktioliesi myös jäähtyy nopeasti mikä tuo taas turvallisuutta etenkin lapsiperheissä. Koska kohteeseen haluttiin hieman luksusta myös kodinkoneiden kautta, tuotiin kohteeseen myös viinikaappi.

Elävän talon arvot talteen

Koska kohteen valmistuttua haluttaisiin saada faktoja sen energiatehokkuudesta ja rakenteiden käyttäytymisestä, tuli erilaisia antureita ja lähettimiä sijoitella talon rakenteisiin. Mittaustekniset laitteet kohteeseen järjesti a-Lab Oy, jolla on pitkä kokemus luotettavana mittauslaitteiden ja omaseurantalaitteiden valmistajana ja toimittajana.

Antureita asennettiin hirsikehikkoon ulkopinnan ja sisäpinnan tuntumaan rakennuksen jokaiselle seinälle. Niillä mitataan hirren termisiä olosuhteita ja niiden muutoksia sisä- ja ulkolämpötiloihin nähden. Lämpötiloja ja kosteusarvoja mitataan myös betonilaatasta etenkin tulisijan läheisyydestä. Mittaustuloksien ja asukkaiden pitämän energiapäiväkirjan avulla selvitetään hankkeen loppuvaiheessa sen todelliset energiansäästöt.
Kohteen seinustoilta dataa termisestä käyttäytymisestä kerätään useilla antureilla.
Kohteen seinustoilta dataa termisestä käyttäytymisestä kerätään useilla antureilla.
 
Julkaistu
24.5.2011