Rakenna energiaviisaasti

Mitä jos rakentaisit passiivitalon?

Passiivitalo on usein optimaalisin vaihtoehto, kun talosta halutaan tehdä kohtuukustannuksin vähän energiaa kuluttava. Passiivitalon rakentamisen arvioidaan maksavan n. 5 % normitaloa enemmän. Passiivitalo ei ole uusi keksintö, sillä niitä on rakennettu Keski-Euroopassa jo toistakymmentätuhatta ja Ruotsissakin lähes 1000. Suomessa on rakenteilla jo lähes sata passiivitaloa ja kiinnostus kasvaa sitä mukaa, kun tietoa ja taitoa saadaan lisää. Passiivitalot perustuvat hyvin yksinkertaiseen rakennusteknologiaan, mikä osaltaan madaltaa kynnystä niiden rakentamiseen.

Mikä on passiivitalo?

Passiivitalo on rakennus, jonka energiantarve on äärimmäisen pieni. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n määritelmän mukaan passiivitalon vuotuinen lämmitysenergiantarve on Suomessa 20-30 kWh/m2 riippuen maantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa tarve on keskimäärin 20 kWh/m2/v, ja Pohjois-Suomessa riittää kun päästään tasoon 30 kWh/m2/v. Normitalon lämmitysenergian tarve on 70 kWh/m2.

Passiivitalon energiatehokkuus perustuu passiivirakentamisen ratkaisuihin, joissa vaipan rakenne, eristävyys ja tiiviys ovat ilmanvaihdon lämmön talteenoton rinnalla merkittävässä osassa. Passiivitalossa ei tarvita perinteistä lämmitysjärjestelmää lainkaan, vaan talo lämpenee pääosin mm. ihmisistä, kodinkoneista ja valaistuksesta syntyvillä hukkaenergioilla. Lisälämpö voidaan tuottaa esimerkiksi takalla tai sähkövastuksella ja jakaa ilmalämmityksen avulla.

Miten passiivitalo rakennetaan?

Passiivitaloprojekti pitää sisällään lähes samat rakennusvaiheet kuin normitalon rakentaminenkin. Talosta voi tehdä arkkitehtuuriltaan omannäköisensä. Siihen voi valita haluamansa runkoratkaisun ja rakennusmateriaalit. Passiivirakentamisessa on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota huolellisuuteen, jotta talon rakenteet sekä tekniikka tehdään oikein, jolloin vaipasta tulee hyvin eristävä ja ilmatiivis.

Passiivitalon erityispiirteitä:

• Passiivitaloista puuttuu perinteinen lämmitysjärjestelmä. Lämmönjako hoidetaan ilmanvaihtolämmityksellä, joka voi olla keskitetty tai huonekohtainen.
• Talon tilavuus tulee optimoida asukkaiden tarpeisiin. Kun tilavuus kasvaa, niin ilmanvaihdon vaatima energia lisääntyy.
• Passiivitaloissa on normitaloja energiatehokkaammat ovet ja ikkunat. Suuret ikkunat lisäävät vetoa ja energiankulutusta. Jos ikkunoista halutaan isot, tulee energiatehokkuutta kompensoida esim. eristämällä tehokkaammin.
• Passiivitaloissa ei suosita kivilattioita (mieluiten vain kosteissa tiloissa). Kivilattiat vaativat lattialämmityksen, joka aiheuttaa ylilämpöä.
• Jos taloon halutaan tulisija, tulee sen olla varaava, massiivinen ja hitaasti lämpöä luovuttava, jottei asunnosta tule liian lämmin.
• Maan lämpöä/kylmyyttä voi hyödyntää IV-laitteistossa maahan rakennuksen ympärille kaivettavan putken avulla.
• LVIS -asennukset tehdään tiiviin kerroksen sisäpuolelle.
• Rakenteiden liittymät ja läpiviennit on tiivistettävä huolellisesti.

Parocin passiivitalohankkeet

Paroc on ollut mukana seitsemässä pilottihankkeessa, joista viisi on Suomessa. Tavoitteena on saada kokemusta passiivirakentamisesta, lisätä tietoisuutta passiivirakentamisen energiatehokkuudesta ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Parocin passiivitalopilotteja Suomessa ovat:

1. Paroc Passiivitalo
Kahden perheen paritalo valmistui kesällä 2009 Vantaalle. Kyseessä on Suomen ensimmäinen VTT:n passiivitalomääritelmän mukainen talo. Paroc Passiivitalossa on PreWIS I-rakenne, joka tarkoittaa betonirunkoa eristerappauksella. Lämmitysenergiantarve on alle 20 kWh/m2/a. Passiivitalotodistus myönnettiin talolle huhtikuussa 2010. VTT tulee mittaamaan ja seuramaan talon energiankulutusta vielä muutaman vuoden ajan.

2. Paroc Lupaus
Puurunkoinen omakotitalo rakennettiin Valkeakoskelle, vuoden 2009 Asuntomessuille. Passiivitalo Paroc Lupaus oli asuntomessujen ainut VTT:n määritelmät täyttävä passiivitalo ja yleisöäänestyksessä se valittiin toiseksi parhaimmaksi taloksi. Talon lämmitysenergiantarve on 25 kWh/m2/a Keski- Suomen standardien mukaan. Passiivitalotodistus on myönnetty talolle syyskuussa 2010 ja myös tässä kohteessa jatketaan VTT:n suorittamaa energiankulutuksen seurantaa. Suomessa on lisäksi vielä pilottikohteet Paroc Arctica Rovaneimellä, Passiivitalo Raahessa ja Teema- Passiivitalo Ilmajoella.

Lue lisää pilottikohteistamme www.energiaviisastalo. fi > passiivitalo > pilottikohteet