Kellariremontti - alkutilanteen selvittäminen

Kellariremontin onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että perusmuurin ulkopuolinen kosteus – muun muassa maaperän kosteus sekä sade- ja sulamisvedet – on hallinnassa niin, että kosteuden pääsy rakenteisiin on mahdollisimman vähäistä. Tämä tarkoittaa sitä, että pintavedet ohjataan poispäin rakennuksesta, sadevedet johdetaan omaan järjestelmäänsä (ei salaojiin!) ja maaperään kulkeutuva vesi ohjataan pois vettä läpäisevien maa-aineskerrosten ja salaojituksen avulla. Salaojitus on kuitenkin pääosassa kellarin kosteudenpoistossa, joten lähtökohtaisesti sen uusiminen pitäisi sisällyttää kaikkiin kellarin sisäpuolisiinkin remontteihin.

Sadevesien ohjaus alkaa katolta: ovatko vesikourut ja syöksytorvet kunnossa vai valuuko sadevesi räystäältä hallitsemattomasti seinän vierustalle? Entä mihin sadevesi päätyy syöksytorvesta; onko se ohjattu loiskekivin, kouruin ja kallistuksin riittävän kauas rakennuksesta vai imeytyykö se suoraan maahan rakennuksen vierellä?

Ulkopuoliset rakenteet voi tarkistaa kaivamalla perusmuurin vierustaa auki. Tällöin selviää, onko rakennuksen vierustäytössä käytetty vettä läpäisevää karkeaa soraa vai onko se savista tai multaista maata, joka pidättää imemänsä veden ja lisää näin perusmuurin kosteusrasitusta. Kaivun edettyä perustusten tasolle selviää myös, onko rakennuksessa salaojat ja missä kunnossa ne ovat. Alkuperäiset salaojat saattavat myös olla tukkeutuneet tai ne eivät johda keräämiään vesiä riittävän kauas rakennuksesta. Ulkopuolisessa koekaivussa selviää myös perustusten korkeusasema, joka vuorostaan määrittelee sen, paljonko kellaritilan korkeutta on mahdollista kaivamalla lisätä.

Kun olemassa olevat rakenteet ja niiden kunto tunnetaan tarkoin, voidaan suunnitella uudet rakenteet niin, että ne toimivat oikein vanhojen rakenteiden kanssa. Seinärakenteista on siis kartoitettava yleinen kunto, materiaalit, rakennekerrokset ja -paksuudet. Samalla selvitetään mitkä ovat alkuperäisiä rakenteita ja mitkä uusittuja tai korjattuja. Erityisesti vauriot, kuten pakkasrapautumat, on kartoitettava ja niiden syyt selvitettävä.

Kosteus mitataan ulkoseinien lisäksi myös väliseinistä ja hormien ympäriltä; omille perustuksilleen rakennettuina niihin johtuu usein alapuolisesta maaperästä yhtä paljon kosteutta kuin ulkoseiniinkin. Mittausten tekemisessä ja tulosten tulkinnassa tarvitaan yleensä rakennusalan ammattilaista – haitallisen kosteustason määrittely ei ole yksiselitteistä ja siihen vaikuttavat monet seikat sekä olemassa olevissa että suunnitelluissa ratkaisuissa.

Rintamamiestaloissa on tyypillistä, että lähes kaikki kellarin väliseinät ovat kantavia, omalle perustukselleen rakennettuja. Rintamamiestaloissa kellarin ulkoseinien sisäpuolella on usein erillinen verhomuuraus, jonka voi purkaa. Sillä voi saada muutaman arvokkaan lisäsentin ja -neliön huonetiloihin. Toisaalta sisäpuolinen muuraus saattaa olla osa kantavaa rakennetta esimerkiksi 1970-luvun rakennuksissa, joten purkamista – kuten muitakaan purkutöitä – ei pidä tehdä selvittämättä ensin tarkoin lähtötilannetta ja purkamisen vaikutusta rakenteiden kantavuuteen.

Tärkein peruskysymys alkutilanteen kartoituksessa on se, uusitaanko maanvarainen lattia ja pyritäänkö huonekorkeutta kasvattamaan kaivamalla alkuperäistä lattiakorkoa syvemmälle. Työläydestään huolimatta nämä toimenpiteet ovat pitkän päälle lopputuloksen kannalta erittäin suositeltavia; tilojen käyttö voi tehostua, asumisviihtyvyys paranee ja rakenteiden oikea toiminta voidaan taata varmemmin. Mikäli vanha lattia kuitenkin päätetään säilyttää, tutkitaan rakenteet ja niiden kunto samoin kuin seinien kohdalla. Jossain määrin rakenteiden kartoitusta tarvitaan myös purettavassa alapohjassa; vanhan rakenteen vauriot voivat kertoa paljon suunnitteluun vaikuttavista ongelmakohdista ja esim. mahdollinen betonilaatan raudoitus vaikuttaa paljon purkamisen työläyteen. Kaivutyöt on myös suunniteltava niin, ettei perusmuurin kantavuutta heikennetä.

Pohjaveden pinnan taso ja muut kosteusolosuhteet on tunnettava, jotta voidaan päättää mm. siitä, tarvitaanko vedeneristystä tai pumppausta ja kannattaako vedenpoiston kustannuksien vuoksi alapohjan korkoa ylipäätään lähteä syventämään. Myös vedenpaineeristystä saatetaan tarvita hankalissa tapauksissa. Radontilanne on tarkistettava varsinkin radonpitoisiksi tunnetuilla alueilla

Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa merkittävästi oleskeluviihtyvyyteen varsinkin kellaritiloissa, joissa huoneilman kosteusrasitus on usein suuri ja tuuletusmahdollisuudet rajalliset. Korjausta varten tulee selvittää, miten ilmanvaihto lähtötilanteessa toimii märkätiloissa ja miten kuivissa tiloissa. Onko tilassa raitisilma- tai poistoventtiilit vai vaihtuuko ilma ovien ja ikkunoiden kautta? Onko kellaritilat yhdistetty mahdolliseen koneelliseen ilmanvaihtoon? Kiertääkö ilma tehokkaasti vai onko tiloissa kostea tai ummehtunut haju? Varsinkin rintamamiestaloissa ilmanvaihto ja tulisijat on yleensä keskitetty yhteen hormiryhmään. Hormin toiminta ja kunto tarkistetaan.

Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa merkittävästi oleskeluviihtyvyyteen varsinkin kellaritiloissa, joissa huoneilman kosteusrasitus on usein suuri ja tuuletusmahdollisuudet rajalliset. Korjausta varten tulee selvittää, miten ilmanvaihto lähtötilanteessa toimii märkätiloissa ja miten kuivissa tiloissa. Onko tilassa raitisilma- tai poistoventtiilit vai vaihtuuko ilma ovien ja ikkunoiden kautta? Onko kellaritilat yhdistetty mahdolliseen koneelliseen ilmanvaihtoon? Kiertääkö ilma tehokkaasti vai onko tiloissa kostea tai ummehtunut haju? Varsinkin rintamamiestaloissa ilmanvaihto ja tulisijat on yleensä keskitetty yhteen hormiryhmään. Hormin toiminta ja kunto tarkistetaan.