Tilat ja niiden käyttö

Usein tilojen käyttötarkoituksen muutos tai niiden varustelutason parantaminen on ensimmäinen sysäys kellarin korjaus- ja muutostöihin. Rakenteellinen selvitys saattaa kuitenkin asettaa toiminnallisia ja taloudellisia reunaehtoja sille mitä voi, saa ja kannattaa tehdä. Joskus saattaa käydä niinkin, että haluttuja korjauksia ei voida realistisilla kustannuksilla toteuttaa ja järkevin korjausvaihtoehto on jättää korjaus tekemättä.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kellariin ei saa rakentaa asuintiloja eli tiloja, joita käytetään jatkuvaan oleskeluun. Suomen rakentamismääräyskokoelma toteaa: ”Asuinhuoneen lattian tulee olla pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osa huoneiston asuinhuoneista voidaan kuitenkin mainitulta osin sijoittaa vähäisessä määrin maanpinnan alapuolelle (RakMK G1).” Lisärajoituksia asettavat mm. ikkunapinta-ala, kerroskorkeus ja tontin rakennusoikeus. Tyypillisesti kellariin luvallisesti sijoitettavia tiloja ovat pesu- ja saunatilat, puku- ja kodinhoitohuoneet, varastot, kellarit, tekniset tilat ja harrastustilat.

Ulkopuoli

Kellariremontin onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että perusmuurin ulkopuolinen kosteus – muun muassa maaperän kosteus sekä sade- ja sulamisvedet – on hallinnassa niin, että kosteuden pääsy rakenteisiin on mahdollisimman vähäistä. Tämä tarkoittaa sitä, että pintavedet ohjataan poispäin rakennuksesta, sadevedet johdetaan omaan järjestelmäänsä (ei salaojiin!) ja maaperään kulkeutuva vesi ohjataan pois vettä läpäisevien maa-aineskerrosten ja salaojituksen avulla. Salaojitus on kuitenkin pääosassa kellarin kosteudenpoistossa, joten lähtökohtaisesti sen uusiminen pitäisi sisällyttää kaikkiin kellarin sisäpuolisiinkin remontteihin.

Sadevesien ohjaus alkaa katolta: ovatko vesikourut ja syöksytorvet kunnossa vai valuuko sadevesi räystäältä hallitsemattomasti seinän vierustalle? Entä mihin sadevesi päätyy syöksytorvesta; onko se ohjattu loiskekivin, kouruin ja kallistuksin riittävän kauas rakennuksesta vai imeytyykö se suoraan maahan rakennuksen vierellä?

Ulkopuoliset rakenteet voi tarkistaa kaivamalla perusmuurin vierustaa auki. Tällöin selviää, onko rakennuksen vierustäytössä käytetty vettä läpäisevää karkeaa soraa vai onko se savista tai multaista maata, joka pidättää imemänsä veden ja lisää näin perusmuurin kosteusrasitusta. Kaivun edettyä perustusten tasolle selviää myös, onko rakennuksessa salaojat ja missä kunnossa ne ovat. Alkuperäiset salaojat saattavat myös olla tukkeutuneet tai ne eivät johda keräämiään vesiä riittävän kauas rakennuksesta. Ulkopuolisessa koekaivussa selviää myös perustusten korkeusasema, joka vuorostaan määrittelee sen, paljonko kellaritilan korkeutta on mahdollista kaivamalla lisätä.
Sisäpuoliset seinärakenteet
Kun olemassa olevat rakenteet ja niiden kunto tunnetaan tarkoin, voidaan suunnitella uudet rakenteet niin, että ne toimivat oikein vanhojen rakenteiden kanssa. Seinärakenteista on siis kartoitettava yleinen kunto, materiaalit, rakennekerrokset ja -paksuudet. Samalla selvitetään m...

Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi. Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

Osa artikkelista on tarkoitettu vain jäsenillemme

Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi nähdäksesi artikkelin kokonaan