• Etusivu
  • Rakentaminen

Miten kellaritilat on rakennettu?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Kingspan Insulation Oy
Päivitetty 23.10.2023
Talo kadun varrella

© Adobe Stock

Kellaritilojen yleistyminen

Rakennuksen alle sijoitettava kellarikerros yleistyi sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella, jolloin tarvittiin nopeasti suuri määrä kustannuksiltaan alhaisia ja neliöiltään tehokkaita pientaloja. Koko talon laajuinen tai osittainen kellarikerros yleistyi varsinkin asutuskeskusten tonteilla, joissa tilaa piharakennuksille ei välttämättä ollut.

Näitä kellarillisia, puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla paljon, samoin vielä 1960-luvun alussakin. Vuosikymmenen loppupuolella ja 1970-luvulla pientalot kuitenkin olivat tavallisimmin yksikerroksisia ja kellarittomia. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla rakennukset monimuotoistuvat; rakennettiin sekä yksi että useampikerroksisia, kellarillisia ja kellarittomia. Eräs ajalle tyypillinen ratkaisu on rinnetalo, jossa kellarikerros on osittain maan päällä.

20111_23998.jpg

Kellaritilojen käyttö

Rintamamiestalon kellarikerroksen tilat olivat tyypillisesti asumisen kannalta ns. toissijaisia tiloja kuten talouskellareita, varastoja ja kattilahuoneita. Ne olivat tavallisesti betonipintaisia, viimeistelemättömiä ja lämmittämättömiä – osassa tiloista saattoi olla jopa maapohja. Kellarissa sijaitsevat sauna- ja pesutilat olivat myös jokseenkin karuja, tarkoitettuja lähinnä vain kerran viikossa tapahtuvaan saunomiseen ja nopeaan peseytymiseen. Tilat olivat valtaosan vuotta suhteellisen kosteita, mikä kuitenkin hyväksyttiin asiaankuuluvana ominaisuutena.

Elintason noustessa myös vaatimukset kellaritiloille lisääntyivät. Saunominen muuttui pesutapahtumasta oleskeluksi, joka käsitti useita löylyttelykertoja, vilvoittelua pukuhuoneessa tai takkahuoneessa takan ääressä. Talouskohtaisten pesukoneiden yleistyessä vaatehuoltoa varten tarvittiin omia tiloja, jolloin kodinhoitohuoneet ottivat osansa kellarin neliöistä. Laatoitukset ja paneloinnit viimeistelivät viihtyisät oleskelutilat kellarikerroksessakin.

20111_24011.jpg

RAKENTEET

Kosteudeneristäminen

1940-luvulta 1960-luvulle asti kellarin seinärakenne oli melko yksinkertainen ja kosteudeneristämisohjeet yksiselitteisiä. Hyvän rakentamistavan mukaisesti rakennus oli salaojitettava ja kellarin rakenteet vedeneristettävä. Keinot vedeneristyksen tekemiseen vaihtelivat ohuesta savisivelystä tai sementtirappauksesta kaksinkertaiseen bitumisivelyyn. Bitumin käyttö oli lähtökohtainen suositus, mutta vaatimattomissa, lämmittämättömissä tiloissa katsottiin savi- tai sementtilaastikerroksen riittävän.

Perusmuuri

Yleisimmin perusmuuri on tehty melko huonolaatuisesta betonista, jossa on mukana ns. säästökiviä; sementistä oli pulaa ja sitä pyrittiin käyttämään pienin mahdollinen määrä. Raudoitusta on käytetty vain harvoin. Muita mahdollisia perusmuurin materiaaleja olivat täry- ja betonireikätiilet.

Kellarin seinän sisäpuolinen lämmöneristys esiintyy ohjeissa melko varhain 1940-luvulta lähtien. Lämmitettyjä tiloja eristettiin mm. sementtilastuvillalevyllä (Toja-levy) tai tuuletusraollisella verhomuurauksella. Ajan ohjeissa salaojat ja peruskuopan täyttömateriaalit on esitetty varsin selkeästi ja niiden mukaan tehtynä ulkopuolisen kosteuden pääsy kellarin rakenteisiin estyy suhteellisen hyvin. Kuitenkin korjaustöiden yhteydessä voidaan usein huomata, että todellisuus on aivan toista kuin suunnitelmat: täytöt on tehty tontin omilla kaivumailla ja salaojatkin saattavat puuttua tyystin; ainakin ne ovat vuosien saatossa todennäköisesti tukkeutuneet tai rikkoutuneet.

20111_24007.jpg

Seinärakenteen muutokset

1970-luvulla kellarin seinärakenne koki melkoisia muutoksia. Ohjeissa esiteltiin mm. kosteudeneristämätön seinärakenne, jonka toiminta perustui ulko- ja sisäpuoliseen tuulettuvuuteen tai jopa pelkästään ulkopuoliseen lämmöneristykseen; mineraalivillan katsottiin toimivan kellarin seinän kuivattavana "pystysalaojana". Perusmuurin eristämistä ulkopuolisella kermi- tai sivelyeristyksellä pidettiin jopa virheellisenä.

20111_24009.jpg

Paikalla valetun betonin ohella erilaiset kevytsora- ja kevytbetoniharkot yleistyivät perusmuurin rakennusmateriaaleina. 1970-luvun kokeiluista palattiin pian takaisin kellarin seinärakenteeseen, jossa vedeneristys oli seinän ulkopuolella ja lämmöneristys sisäpuolella. Yleensä lämmöneristys toteutettiin kiviseinään puulla koolatulla mineraalivillakerroksella, jossa oli lastu- tai kipsilevypinta. Tätä rakennetta käytettiin yleisesti myös vanhojen kellaritilojen remonteissa, kun niiden käyttöastetta ja viihtyisyyttä haluttiin parantaa.

Alapohja

1940-luvulta lähtien kellarin alapohja on lähes aina maanvarainen betonilaatta, joskin vanhimmissa rintamamiestaloissa saattaa tavata vielä maapohjaisia varastotiloja. Useimmat vanhat alapohjat on valettu suoraan sorakerroksen päälle; alapohjan alapuolinen lämmöneristys alkoi yleistyä 1950-luvulta lähtien, samoin kuin betonilaatan raudoittaminenkin. Myös vesikiertoinen lattialämmitysratkaisu tunnettiin jo 1950-luvun lopussa, mutta lattialämmitys yleistyi vasta 1970- ja 1980-luvuilla.

Kingspan Insulation Oy
Rakentaminen
kellari
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

201512_45081.jpg
Pientalon korjaushankkeen kulku
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: suunnitteluvaiheessa määräytyy suurin osa hankkeen kustannuksista. Mitä enemmän korjaukseen liittyviä asioita otetaan ennalta huomioon, sitä hallitummin, nopeammin ja edullisemmin varsinainen työ sujuu. Pienenkin korjauksen suunnittelussa kannattaa käydä ainakin jollain tasolla artikkelissa esitetyt asiat. Kaikki korjaushankkeet ovat erilaisia ja vaativat yksilöllistä suunnittelua. Kuitenkin tässä esitetään joitakin yleisiä asioita, jotka saattavat helpottaa hankkeen hahmottamista, suunnittelua ja läpivientiä ja joista kukin korjaukseen ryhtyvä voi poimia omaan tapaukseensa sopivat vinkit.
20176_49431.jpg
Helppo lisälämmöneristys
Rakennuksen energian kulutusta ja lämpöhäviötä voidaan pienentää tehostamalla lämmöneristystä paksummilla eristekerroksilla tai eristävämmillä materiaaleilla. Lisälämmöneristys on remontointikohteessa aina kannattava investointi. Näiden lisäksi erityisesti ilmanpitävyyden parantaminen vähentää energiankulutusta selvästi sekä varmistaa rakenteen kosteusteknisen toimivuuden. Kingspan -eristeitä käyttämällä tehokkaampi lämmöneristys voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla.
20106_22039.jpg
Miten rintamamiestalo on rakennettu?
Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta jokainen rintamamiestalo on yksilö. Jo tyyppi talomalleja eri muunnelmineen oli satoja, lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Myös rakenteita ja niiden liitos ym. detaljeja muunneltiin saatavilla olevien materiaalien, rakentajan taitojen ja ideoiden – sekä hyvien että huonoiksi osoittautuneiden – mukaan.Ajan myötä ja materiaalipulan helpottuessa myös tyyppirakenteet muuttuivat; rakenne- ja eristyspaksuus kasvoivat, rakenteet monimutkaistuivat ja niissä voitiin käyttää kalliimpia materiaaleja ja tarvikkeita. Siksi "tyypillisiä" rakenteita voidaan esitellä vain hyvin yleisluontoisesti ja suuntaa antavasti. Alkuperäisten rakenteiden kirjon lisäksi myös korjauksia on tehty eri aikoina lukemattomin eri tavoin, joten korjaukseen ryhdyttäessä rakenteet on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.
20223_77127.jpg
Kun salaojaremontti ei ole ratkaisu - näin korjaat mahdottomat kosteus­ongelmat
Kosteusongelmat ovat tyypillisiä erityisesti tietyn aikakauden taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Märkä kellaritila on usein oire kosteusongelmasta perustuksissa. Salaojien asentaminen tai korjaus ei välttämättä auta. Usein ongelman lähde on perustamistavassa sekä kapillaarikatkon puutteessa. Tällöin kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti perustuksia pitkin ylöspäin. Ongelma esiintyy varsinkin rinnetonteille rakennetuissa rakennuksissa, joissa salaojaremontti voi olla mahdoton toteuttaa ympärillä olevien olosuhteiden vuoksi eivätkä kosteusongelmat välttämättä ratkea sillä.Kun etsitään vaihtoehtoa salaojille, kannattaa harkita SafeDrying-järjestelmän asennusta.
valmis amperla thermolla eristetty sokkeli
Rintamamiestalon sokkelin eristäminen
Ikosen perheen rintamamiestaloa on kunnostettu huolella ja hartaudella. Kunnostustöitä on tehty vähitellen vuonna 1948 rakennettuun omakotitaloon. Nyt viimeisimpänä lisälämmöneristettiin talon sokkeli ulkoa käsin. Millä, miten ja miksi lisäeristys toteutettiin?
20084_10135.jpg
Reseptejä kesäkeittiöön
Grillatut ravunpyrstöt (2-3:lle)Aika: 45 min.200 - 350 g pakastettuja ravunpyrstöjä 3 - 4 vartta varsiselleriä 8 - 10 kirsikkatomaattia 1/2 tl suolaa ripaus mustapippuria 2 rkl öljyäDijoninkastike:1 pkt tai pussi hollanninkastiketta 2 rkl dijoninsinappiaSulata ravunpyrstöt hitaasti ja taputtele ne kuiviksi talouspaperilla. Huuhtele sellerinvartaat ja tomaatit. Pujota ravunpyrstöt, selleriviipaleet ja tomaatit vuorotellen vartaaseen melko tiukkaan. Mausta vartaat suolalla ja pippurilla ja sivele pinta kevyesti öljyllä. Nosta vartaat foliolla vuorattuun grillipannuun ja grillaa niitä uunin ylätasolla n. 5 minuuttia tai sitten hiiligrillissä. Valmista kastike vartaiden kypsyessä. Valmista hollanninkastike kokkaaja-sivuston ohjeen mukaan tai pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta sinapilla. Tarjoa esim. keitetyn riisin kera.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton