Kellaritilojen yleistyminen

Rakennuksen alle sijoitettava kellarikerros yleistyi sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella, jolloin tarvittiin nopeasti suuri määrä kustannuksiltaan alhaisia ja neliöiltään tehokkaita pientaloja. Koko talon laajuinen tai osittainen kellarikerros yleistyi varsinkin asutuskeskusten tonteilla, joissa tilaa piharakennuksille ei välttämättä ollut.

Näitä kellarillisia, puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla paljon, samoin vielä 1960-luvun alussakin. Vuosikymmenen loppupuolella ja 1970-luvulla pientalot kuitenkin olivat tavallisimmin yksikerroksisia ja kellarittomia. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla rakennukset monimuotoistuvat; rakennettiin sekä yksi että useampikerroksisia, kellarillisia ja kellarittomia. Eräs ajalle tyypillinen ratkaisu on rinnetalo, jossa kellarikerros on osittain maan päällä.

Kellaritilojen käyttö

Rintamamiestalon kellarikerroksen tilat olivat tyypillisesti asumisen kannalta ns. toissijaisia tiloja kuten talouskellareita, varastoja ja kattilahuoneita. Ne olivat tavallisesti betonipintaisia, viimeistelemättömiä ja lämmittämättömiä – osassa tiloista saattoi olla jopa maapohja. Kellarissa sijaitsevat sauna- ja pesutilat olivat myös jokseenkin karuja, tarkoitettuja lähinnä vain kerran viikossa tapahtuvaan saunomiseen ja nopeaan peseytymiseen. Tilat olivat valtaosan vuotta suhteellisen kosteita, mikä kuitenkin hyväksyttiin asiaankuuluvana ominaisuutena.

Elintason noustessa myös vaatimukset kellaritiloille lisääntyivät. Saunominen muuttui pesutapahtumasta oleskeluksi, joka käsitti useita löylyttelykertoja, vilvoittelua pukuhuoneessa tai takkahuoneessa takan ääressä. Talouskohtaisten pesukoneiden yleistyessä vaatehuoltoa varten tarvittiin omia tiloja, jolloin kodinhoitohuoneet ottivat osansa kellarin neliöistä. Laatoitukset ja paneloinnit viimeistelivät viihtyisät oleskelutilat kellarikerroksessakin.
RAKENTEET
Kosteudeneristäminen 1940-luvulta 1960-luvulle asti kellarin seinärakenne oli melko yksinkertainen ja kosteudeneristämisohjeet yksiselitteisiä. Hyvän rakentamistavan mukaisesti rakennus oli salaojitettava ja kellarin rakenteet vedeneristettävä. Keinot vedene...

Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi. Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

Osa artikkelista on tarkoitettu vain jäsenillemme

Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi nähdäksesi artikkelin kokonaan