Vuokra- vai omistusasunto?

Kiistaa siitä, kumpi on järkevämpi asumismuoto, vuokra- vai omistusasunto, on käyty jo pitkään. Molemmille tavoille on luonnollisesti omat kannattajansa eikä tuo valinta edes kaikille asukkaille ole täysin vapaasti valittavissa. Mutta jos näitä asumismuotoja halutaan verrata toisiinsa ja miettiä kumpi on kannattavampaa, ei asiassa ole kahta vaihtoehtoa. Omistusasuminen on AINA se järkevämpi vaihtoehto, vaikka joku jotain muuta väittäisikin. Erilaisia laskelmia näiden asumismuotojen välillä on tehty kymmeniä ja voittajaksi on selvinnyt aina laskelman tehneen tahon omat intressit. Väitän, että oikeita laskentatapoja on kuitenkin olemassa vain yksi ja alla ensiksi vertailun lähtökohtatiedot sekä sen jälkeen itse laskelma ja loppuyhteenveto.

Laskelman lähtötiedot

1. Vertailtavat asunnot ovat yhtäläisiä, eli tässä tapauksessa kerrostaloasunto, koko 80 m2.

2. Asumiskustannukset pidetään yhtä suurina, eli vuokran määrällä maksetaan lainan lyhennykset sekä asunnon hoitokulut.

3. Vertailuajankohdan voi luonnollisesti aloittaa itse haluamastaan hetkestä, mutta alla oleva laskelma on aloitettu vuoden 1999 alusta, jolloin nykyiset euribor-korot astuivat voimaan.

4. Asunnon vuosittaiset kuukausivuokrat ovat tilastokeskuksen 3h+k -asuntojen koko Suomen vuokrien keskiarvoja. Samoin asuntojen hoitokulut Tilastokeskuksen julkaisemasta Osahuoneistojen hoitokuluista.

5. Ostettava asunto on laskettu otettavaksi kokonaan lainoitettuna, jolloin yleensä tarvittava omarahoitusosuus ei väärennä laskelmaa.

6. Asuntolainojen vuosikoroiksi on otettu Suomen Pankin julkaisemat Asuntolainojen vuosikeskiarvot.

7. Verovähennykset on laskettu nykyisen käytännön mukaan, eli 28 % koroista.

8. Lyhennystä on tehty vuosittain aina sen verran mitä vertailuasunnon vuokrista jää yli, kun siitä on vähennetty korot ja hoitokulut.

Yhteenveto

Laskelma osoittaa, että kun kaksi kaverusta vuoden 1998 lopussa tekivät erilaisen ratkaisun, eli Markku osti oman ensiasunnon 97.500 eurolla ja Matti meni vastaavaan asuntoon vuokralle, on heidän asumiseen kohdistautuneet kulunsa vuoden 2010 lopussa olleet aivan samat, eli kuluneiden 12 vuoden ajalta yhteensä 94.606 euroa.
Vuoden 2011 alussa Markulla on jäljellä asuntolainaa 69.524 euroa mutta asunnon arvo on kivunnut jo 182.927 euron arvoiseksi, eli säästöä 113.403 euroa.
Matillakin on edelleen allaan sama vuokra-asunto, jonka vuokrat nousevat vuosi vuodelta, mutta omaisuutta ei ole kertynyt pennin tai sentin hyrrää.
Alempi taulukoista näyttää saman laskelman, jos Markku ei olisi ollut ensiasunnon ostaja, eli tällöin hän olisi joutunut maksamaan asunnostaan myös varainsiirtoveron, joka laskelmassa on lisätty alussa otettuun lainaan. Eroa tässäkin tapauksessa Markun hyväksi 112.380 euroa.

Eli melko selkeästi voidaankin sanoa, että vuokralla asujalla on ja pysyy Matti kukkarossa.

Pentti Teponoja
Oman asunnon vankkumaton kannattaja
Rakentaja.fi


 
Julkaistu
4.11.2010