Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta jokainen rintamamiestalo on yksilö. Jo tyyppi talomalleja eri muunnelmineen oli satoja, lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Myös rakenteita ja niiden liitos ym. detaljeja muunneltiin saatavilla olevien materiaalien, rakentajan taitojen ja ideoiden – sekä hyvien että huonoiksi osoittautuneiden – mukaan.

Ajan myötä ja materiaalipulan helpottuessa myös tyyppirakenteet muuttuivat; rakenne- ja eristyspaksuus kasvoivat, rakenteet monimutkaistuivat ja niissä voitiin käyttää kalliimpia materiaaleja ja tarvikkeita. Siksi ”tyypillisiä” rakenteita voidaan esitellä vain hyvin yleisluontoisesti ja suuntaa antavasti. Alkuperäisten rakenteiden kirjon lisäksi myös korjauksia on tehty eri aikoina lukemattomin eri tavoin, joten korjaukseen ryhdyttäessä rakenteet on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.

Perustukset

Yleisimmin käytettiin ns. säästöbetonia, jossa valun joukkoon lisättiin kiviä kalliin sementin menekin pienentämiseksi. Raudoituksessa käytettiin kaikkea mahdollista jäte- ja purkutavaraa kanaverkosta alkaen. Mahdollisuuksien mukaan perustukset ulotettiin roudattomaan syvyyteen, minkä vuoksi vakavat perustusvauriot ovat rintamamiestaloissa harvinaisia huonolaatuisesta betonista huolimatta. Myös luonnonkivisiä ja sementtitiilisiä perusmuureja saatettiin rakentaa.

Kellarin seinät olivat yleensä eristämättömiä, mutta kosteassa perusmaassa tehtiin kosteudeneristys sisäpintaan siveltävällä bitumilla. Pesutilojen ja talouskellarin kohdalla saatettiin lämmöneristeenä käyttää lastuvillalevyä tai tuuletusraollista tiilimuurausta.

Ulkoseinät
Rintamamiestalon kantavana rakenteena toimii sahatavarasta – 2”x4” tai 2”x5” – tehty pystyrunko. Tolppavälit lämpöeristettiin tavallisesti sahanpurulla ja/tai kutterinlastulla, mutta pahimman materiaalipulan aikana saatettiin käyttää jopa metsäsammalta tai turvepeh...

Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi. Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

Osa artikkelista on tarkoitettu vain jäsenillemme

Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi nähdäksesi artikkelin kokonaan