Aloituskokous

Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelijan sekä vastaava työnjohtaja.

Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa tai erillisessä korkeusasemakatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen myös tarkistaa, että rakennuksen korkeusasema on sopiva.

Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.

Jotta ymmärtää aloituskokouksen merkityksen, pitää selata läpi liitteen mukainen tekstihirviö. Tämä on todella vaikeaselkoista tekstiä jopa ammattilaisen luettavaksi ja tulkittavaksi. Siitä johtuen rakennustarkastajatkin ovat ottaneet varsin kirjavan käytännön jopa omakotitalojen aloituskokousten pitämistavassa. Tätä osoittaa myös jo vähän vanha Ympäristöministeriön teettämä selvitys, josta tässä lainaus:

"Aloituskokouksen (MRL 121 § ja MRA 74 §) oli ottanut käyttöön vastanneista 274 kuntaa (91 %). 19 kuntaa (6 %) ei ollut ottanut aloituskokousta käyttöön.
Lomarakennus oli yleisin hanke, jossa aloituskokousta ei pidetty (232 kuntaa, 77 % vastanneista). Muita hankkeita, joissa aloituskokousta ei pidetty, olivat mm. talousrakennukset (100 kuntaa), varastot (22 kuntaa), pienehköt kohteet (24), laajennukset (15) sekä parisenkymmentä muuta kohdetta mm. katoksista yksinkertaisiin halleihin, joissa ei tule kosteusvaurioita. Yli 50 000 asukkaan kunnissa seitsemässä prosentissa ei pidetty aloituskokousta omakotitalohankkeessa. 2001-5000 asukkaan kuntaluokassa aloituskokous omakotitalohankkeessa jäi pitämättä 16 %:ssa ja alle 2000 kunnissa 20 %:ssa.
Kaikkiaan 260 kuntaa (86 %) ilmoitti, että aloituskokouksesta oli ollut paljon tai jonkin verran hyötyä rakennustyön valvonnassa. 13 kuntaa (4 %) oli sitä mieltä, ettei siitä ollut hyötyä. Suurin hyöty koettiin olleen yli 50 000 asukkaan kunnissa."

Tutkimustulosta ei pidä suoraan alkaa tulkita, mutta vaikuttaisi siltä, että pienten kuntien tarkastajat tuntevat tekijät ja siitä syystä liiankin helposti jää aloituskokous pitämättä. Isommissa kunnissa ainakin joissain on menty toiseen äärimmäisyyteen. Aloituskokoukset saattavat kestää "ikuisuuden".

Omakotitalon rakentamisen aloituskokouksessa on saada omistaja , rakennuttaja, tajuamaan vastuunsa. Toisena asiana pitää selvitä, miten tuota vastuuta voi jakaa. Kaikkein tärkeimpänä on pystyä ohjaamaan rakentaja niin, että talosta tulee hyvä, eikä rakennusvirheitä täynnä oleva katiska. Rakennustarkastaja ei siis pyöritä mitään byrokratiaa, vaikka laissa ja asetuksessa määrätäänkin tilaisuus pidettäväksi. Lainsäätäjän ja viranomaisten tavoitteena on turvata rakentajan etu ja välttää virheet.

Lain sanonnalla huolehtimisvelvollisuus on varsin vaikuttava merkitys. Sen mukaan rakentaja ottaa myös omakotitalon rakentamisessa vastuun koko rakentamisesta. Tämä vastuu pitää osata jakaa. Tätä silmällä pitäen lainsäätäjä on antanut lisäohjeistusta pääsuunnittelijasta, muista suunnittelijoista, heidän kelpoisuudestaan, suunnittelijoiden tehtävistä ja suunnitelmista. Nämä asiat käydään myös aloituskokouksessa läpi. Kun suunnittelusopimukset tehdään pätevien suunnittelijoiden kanssa oikein, suunnitelmat ovat hyvät ja vältetään yksi neljästä rakennusvirheestä.

Yhä edelleen liian helposti valitaan suunnittelija halvalla ja suunnitelmat ovat sitten sitä luokkaa, että virheitä syntyy. Vastaavan työnjohtajan merkitystä ei ymmärretä ja siinäkin tingitään palkasta. Nämä ovat asioita, joihin aloituskokouksessa tulisi myös puuttua ja varmistaa, että kaikki on kunnossa. Näissä asioissa auttaa myös rakennustyöhön palkattu hyvä valvoja, joka huolehtii rakentajan puolesta, että kaikki luonnistuu niin kuin pitääkin.

Aloituskokouslainsäädäntöä...
 
Päivitetty
22.11.2006