Käyttötottumukset avainasemassa

Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindberg on maan tunnetuimpia rakennusten energiatehokkuuden asiantuntijoita – ja myös aiheesta kantaaottavana. Asta-messuilla Lindberg korosti energiansäästön merkitystä: - On selvää, että energiaa tulee säästää kaikin mahdollisin tavoin. Tällä hetkellä energia on vaan niin halpaa, että kulutamme, jopa tuhlaamme sitä suuria määriä, täräytti Lindberg. - Rakennusten energiankäytössä on tarkasteltava kolmen eri osatekijän kokonaisuutta eli rakennuksen eristyksiä, lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä ennen kaikkea asukkaiden asumistottumuksia. Teknisillä näkökohdilla voi olla luultua vähäisempi osuus, ja energian kulutukseen vaikuttava suurin tekijä on käyttötottumukset, professori Ralf Lindberg muistutti.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf LindbergTampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindberg

Rakennusala kiinnostaa nuoria

Nuorten rakentajien ”molemmat päät”, kouluttajat ja työmaa totesivat käydyssä paneelikeskustelussa, että rakennusalan tulevaisuusnäkymät ovat ainakin tältä osin hyvät, sillä rakentaminen ammattina kiinnostaa edelleen nuoria, heikoista lähiajan työllisyysnäkymistä huolimatta. Keskustellun osallistuivat Pirkanmaan ammattiopiston lehtori Timo Jokinen, Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Reijo Rasmus ja YIT Oy:n aluejohtaja Ilkka Kääriäinen, joka totesi rakentajan näkökulmasta pitkäjänteisen yhteistyön sujuneen hyvin. Asioita on päivitetty 3-4 kertaa vuodessa pidetyissä neuvottelukunnan kokouksissa.

Reijo Rasmus ilmaisi tyytyväisyytensä Tampereen alueen rakennusyrityksiä kohtaan; kesätöitä ja harjoittelupaikkoja on pystytty tarjoamaan myös nykyisessä taloustilanteessa. – Oppilaitokset eivät tuota ammattilaisia vaan luovat valmiuksia. Siksi käytännön työelämä on välttämätöntä, sanoi Rasmus. Ilkka Kääriäinen totesi puolestaan, että ihminen on myös rakennusalalla jatkuvassa koulutuksessa; 20 vuotta sitten hankittu tieto kun ei välttämättä enää päde. – Seitsemän suurta rakennusliikettä pystyy tarjoamaan noin 200-300 harjoittelupaikkaa, arvioi Kääriäinen jatkaen: Edellytys on tietysti, että löytyy järkevää tekemistä. Ei ole kummankaan osapuolen etu tulla seisomaan työmaalle! Erityisen myönteisenä Kääriäinen näki myös ammattiliittojen asenteen nuorison harjaannuttamisessa työelämään. Harjoittelijoita on lupa ottaa, vaikka yrityksellä olisikin väkeä lomautettuna tai irtisanottuna.

Timo Jokinen näki, että vaikka uudisrakentaminen onkin ollut tavanomaista hiljaisempaa, niin korjausrakentaminen on työllistänyt ja mahdollistanut siten myös harjoittelupaikkoja. Jokinen totesi vielä, että myös tytöt ovat kiinnostuneet rakentamisesta ammattina. Hänen luokallaan on 20 oppilasta, josta kuusi on tyttöjä. – Tytöt valikoituvat hieman ”siistimpiin” ammatteihin, mm. laatoittaminen kiinnostaa kovasti, sanoi Jokinen esimerkkinä.

Keskustelijat totesivat, että vasta huhtikuussa nähdään nuorten todellinen työllistymistilanne, mutta yleisnäkemys on, että tilanne on oleellisesti viime vuotta parempi.

Ilkka Kääriäinen, Timo Jokinen ja Reijo Rasmus (kuva yllä) olivat yksimielisiä siitä, että rakennusala tulee tarvitsemaan lähivuosina entistä enemmän nuoria tekijöitä – kasvamaan piinkoviksi ammattilaisiksi ja varmistamaan suomalaisen rakennustyön korkeaa laatua.
 
Päivitetty
16.2.2010