Rakenteisiin syntyneet ongelmat ja vauriot huomataan usein lämmöneristyskyvyn ja ilmanpitävyyden heikkenemisestä; lämmityslasku kasvaa ja kylmyys sekä vedontunne vähentävät asumisviihtyvyyttä. Sisälämpötilan nostaminen lämmitystä lisäämällä auttaa vain hetken ja itse asiassa pahentaa ongelmaa hallitsemattoman ilmanvaihdon tehostuessa. Ainoa taloudellisesti ja rakenteellisesti kestävä keino on korjata jo syntyneet vauriot ja parantaa rakenteen lämmöneristyskykyä ja tiiviyttä. Uudisrakentamisen jatkuvasti tiukentuvat eristysvaatimukset eivät ole voimassa korjausrakentamisessa eikä niihin kannata pyrkiäkään; usein jo suhteellisen kevyetkin korjaukset parantavat asumisoloja ja energiataloutta merkittävästi.

Selvitä rakenteiden nykytila ja korjaustarve

Koskaan ei saa aloittaa korjausta suin päin tutkimatta ensin, mikä rakenteiden nykytila ja korjaustarve on. Näin tehdään myös silloin, kun suunnitellaan rakennuksen lämpöolosuhteiden ja energiatalouden parantamista SPU-korjauksen avulla.

SPU-korjauksen tavoitteena on saada rakennuksen lämmöneristetyn vaipan sisäpintaan mahdollisimman yhtenäinen tiivis kerros. Yksinkertaisinta se on tehdä täydellisen pintaremontin ohessa, kun mitään sisustusmateriaaleja ei tarvitse säästää. Jos kuitenkin pintoja on vastikään uusittu tai ne ovat kulttuurihistoriallisilta ja kauneusarvoiltaan säästämisen arvoisia alkuperäisiä materiaaleja, joudutaan periaatteita soveltamaan ja tekemään kompromisseja.

Korjaukset kohdistuvat rakennuksen ulkovaippaan eli ylä- ja alapohjaan sekä sivu- ja päätyseiniin. Työtavat ja rakennedetaljit suunnitellaan vanhojen rakenteiden ja valitun korjaustavan mukaan. Jo suunnitteluvaiheessa huomiota on kiinnitettävä siihen, miten kokonaistiiviyteen olennaisesti vaikuttavat, kriittiset kohdat toteutetaan. Tosin usein vasta purkuvaiheen jälkeen, kun rakenteet ovat näkyvissä, voidaan toteutustapa lopullisesti ratkaista. Purkutöissä on oltava erityisen varovainen sen suhteen, että kantavia rakenteita ei pureta ilman asianmukaisia suunnitelmia korvaamisesta ja väliaikaisesta tuennasta.

Varsinkin ullakon vinoja katto-osuuksia lisäeristettäessä tulee muistaa, että lämmöneristeen yläpinnan ja vesikatteen väliin pitää jäädä riittävä, ainakin 50 mm:n tuuletusrako räystäältä harjalle asti. Samoin harjan suuntainen ilmankulku päädystä toiseen on varmistettava esim. päätykolmioihin tehtävillä tuuletusaukoilla. Työn edetessä on huolehdittava myös siitä, ettei tuuletusväli tukkeudu.

Vanhat keittiökalusteet saavat väistyä uusien kalusteiden tieltä.Vanhat keittiökalusteet saavat väistyä uusien kalusteiden tieltä.
1. Vesikaton kunto ja korjaustarve, varsinkin savupiipun ym. läpivientien juuressa
Mikään talossa tehtävä korjaus ei ole pitkäikäinen, jos laajin sade- ja sulamisvesiä keräävä pinta, vesikatto, ei ole vedenpitävä. Kylmissä ullakkotiloissa pienet vuodot ja vähäiset kondenssivauriot on vielä helppo hav...

Vain Rakentaja.fi -palvelun jäsenet voivat lukea tämän artikkelin kokonaan. Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi. Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi liittyminen on täysin ilmaista eikä se sisällä henkilöjäsenille kuukausi- tai vuosimaksuja.

Osa artikkelista on tarkoitettu vain jäsenillemme

Kirjaudu palveluun tai liity jäseneksi nähdäksesi artikkelin kokonaan