Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Hyvä suunnittelu, ammattitaitoinen suunnittelija ja kattavat ja viimeistellyt rakennussuunnitelmat ovat ensiarvoisen tärkeitä pientaloprojektissa. Sekä arkkitehti- että erityissuunnitelmien tekoon tarvitaan pientalojen suunnitteluun perehtyneitä ammattilaisia. Rakenteellisesti ja taloudellisesti kestävä ja rakennuksen elinkaaren huolto- ja korjauskustannukset huomioonottava lopputulos toteutuu taitavalla suunnittelulla ja osaavalla työmaavalvonnalla. "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" -sanonta sopii pientalorakentamiseenkin. Suunnittelijoita valittaessa on tärkeää selvittää suunnittelijan koulutus ja työkokemus. Mahdolliset suositukset ja referenssikohteista saadut tiedot ovat lisäksi merkityksellisiä. Suunnittelun osuus koko hankkeen kustannuksista on vähäinen kokonaiskustannuksiin verrattuna. Suunnittelun hinta ei saa olla ainoa eikä kaikkein tärkein valintaperuste. Hyvällä suunnittelulla saavutettava taloudellinen hyöty voi olla merkittävä. Suunnittelijan tietämystä voidaan edelleen hyödyntää sisällyttämällä suunnittelusopimuksiin suunnitelmien toteutuksen työmaavalvonta.
Pientalohankkeen varhaisessa vaiheessa, mieluummin jo suunnittelun alkaessa, rakennuttaja/rakentaja kokoaa yhteen asiantuntijaorganisaation, työryhmän, johon kuuluu myös hankkeen vastaava työnjohtaja ja kvv-työnjohtaja. Hyvä vastaava työnjohtaja seuraa suunnittelun etenemistä ja antaa vinkkejä helposti toteutettavista ja hyvää rakennustapaa noudattavista ratkaisuista sekä taloudellisista materiaaleista ja työtavoista. Vastaavalla työnjohtajalla on siten paljon tehtäviä sen lisäksi, että hänen on oltava läsnä viranomaiskatselmuksissa. Vastaavan työnjohtajan tehtävät määritellään tarkemmin rakennuttajan ja vastaavan työnjohtajan välisessä sopimuksessa ja sen liitteenä olevassa tehtäväluettelossa. Kosteusteknisesti vaativia ja rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia asioita ovat mm. räystäsratkaisut, katon kaltevuus, rakennuksen korkeusasema, sokkelin korkeus, julkisivujen erkkerit ja sisäänvedot, parvekesyvennykset jne. Näiden oikeaoppiset ratkaisut helpottavat huomattavasti rakennuksen huoltoa, vähentävät rakenteiden kostumista ja edelleen kostuneista rakenteista asukkaille aiheuttuvaa sairastumisriskiä sekä pidentävät rakennuksen käyttöikää.

Pientalotyömaan valvonta


Pientalotyömaan valvonta antaa pien- ja rivitalorakentajille yksityiskohtaisia vinkkejä ja ohjeita rakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan sekä auttaa kuntien rakennusvalvontaviranomaisia käytännön neuvonta- ja valvontatyössä. Runsaine kuvineen kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten eri työvaiheet on hyvän rakennustavan mukaan tehtävä. Rakennustyön eri vaiheiden säännöllisillä ja asiantuntevilla tarkastuksilla voidaan ennaltaehkäistä rakennusvirheitä, tai paljastaa ne niin ajoissa, että ne voidaan vielä helposti korjata. Oppaassa tarkastellaan erityisesti kosteuden kannalta kriittisiä rakentamisen vaiheita ja rakenteita. Julkaisu sopii muistilistaksi kussakin työvaiheessa tarkistettavista asioista. Kirjassa on tilaa merkinnöille ja kuittauksille, joten sitä voidaan käyttää myös työmaapäiväkirjana tai tarkistuslistana. Merkintöineen kirja on dokumentti tarkistetuista asioista, joka rakennuttajan ja kiinteistön omistajan on hyvä säilyttää.

Ongelmia vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteissa


Kiinteistön vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteet ovat olleet syynä moneen kosteusongelmaan, joista suuri osa on aiheutunut hyvinkin pienestä, pitkään jatkuneesta ja lähes huomaamattomasta vuodosta. Käyttövesilaitteet ja putkistot joutuvat varsin kovan rasituksen alaisiksi. Putkistoissa tapahtuvat äkilliset paineen ja lämpötilan vaihtelut sekä veden virtaus rasittavat putkia. Käyttövesi varsinkin, jos se otetaan omasta kaivosta, voi olla myös kemiallisilta ominaisuuksiltaan sellaista, että se syövyttää putkistot hyvinkin nopeasti. Viemäriverkoston toimintaan saattaa vaikuttaa maan painuminen, jolloin tukkeutumisen lisäksi viemärin irtoaminen liitoksistaan on mahdollista. Vakavia ongelmia voi syntyä varsinkin silloin, kun viemäriverkostoa ei ole suojattu yleisessä verkostossa tapahtuvaa padotusta vastaan. Jäteveden tulviminen rakennuksen kellareihin on tällöin mahdollista. Lämmitysverkoston aiheuttamien vesivahinkojen yleisin syy on verkostojen syöpymisen aiheuttamat vuodot. Näihin on lähes poikkeuksetta syynä verkostoon toistuvasti lisätty happipitoinen vesi. Siksi on aina selvitettäva, mihin vesi on kadonnut.

Kvv-järjestelmän valinta ja mitoitus


Ennen varsinaista rakentamista selvitetään mahdollisuudet liittyä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Vasta tällöin on mahdollista valita käytettävät järjestelmät ja ratkaista mitoitukseen liittyvät seikat. Käytettäessä omaa kaivovettä on veden laatu aina tutkittava, jotta voidaan valita oikea putkimateriaali ja siten saada varmuus putkimateriaalien kestävyydestä. Hapan vesi saattaa vaurioittaa kuparisia putkia ja putken osia hyvinkin nopeasti. Liian suuret veden virtausnopeudet aiheuttavat myös nopeaa kulumista ja siten vesivahinkoja. Järjestelmän mitoitus on jätettävä aina asiantuntijan tehtäväksi. Jäteveden viemäröinti suunnitellaan kussakin tapauksessa tontin sijainnin, kunnallistekniikan antamien mahdollisuuksien sekä tontin korkeusaseman mukaan. Riittävästä viemäreiden kaltevuudesta, viemäriveden takaisinvirtauksen estämisestä sekä verkoston puhdistettavuudesta huolehditaan aina tarkasti. Viemäriveden pumppaamisen sijaan selvitetään aina painovoimaisen viemäröinnin mahdollisuus talon korkeusasemaa muuttamalla. Tässäkin on asiantuntijan käyttö välttämätöntä. Vesijohtoja ei tulisi asentaa ulkoseinään jäätymisvaaran vuoksi.

Vastaava kvv-työnjohtaja


Kiinteistön vesi- ja viemäriasennuksia varten on asetettava ns. vastaava kvv-työnjohtaja, jolle on asetusteitse määrätty tietty pätevyysvaatimus. Vastaavaksi työnjohtajaksi valitaan henkilö, joka voi itse suorittaa asennustyöt tai jolla on halua ja aikaa hoitaa tämä vaativa tehtävä. Se on takuu sille, että vesi- ja viemärilaitteet tulevat oikein asennetuiksi ja mahdollisten virheiden aiheuttamilta ongelmilta vältytään.

Lämmityslaitteet


Vesikeskuslämmitys saattaa eräissä tapauksissa olla kosteusongelmien aiheuttaja. Yleisimmin kysymyksessä ovat syöpymisen aiheuttamat putkivuodot, jotka aiheutuvat vedessä olevan hapen syövyttävästä vaikutuksesta. Lämmitysverkostot ovat nykyisin lähes poikkeuksetta suljettuja järjestelmiä, joissa kiertävästä vedestä pyritään happi poistamaan. Oikein mitoitetun ja toimivan järjestelmän tunnusmerkki on se, ettei verkostoon tarvitse lisätä toistuvasti vettä, jolloin verkostoon ei pääse happea. Jatkuvaan veden lisäämistarpeeseen voi olla syynä esim. väärin mitoitettu tai rikkoontunut paisuntasäiliö tai luonnollisesti verkoston muu vuoto. Lämmitysverkoston tiiviys on syytä varmistaa säännöllisin välein painekokeen avulla. Koe tehdään ja paine valitaan siten, etteivät verkostoon kytketyt laitteet rikkoonnu. Paisuntasäiliö kytketään kokeen ajaksi irti verkostosta. Lämmitysverkoston alustava perussäätö tehdään esisäätöarvojen perusteella rakennuksen valmistuttua. Varsinainen säätö tehdään lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5 °C. Lämmitysputkia asennettaessa huolehditaan siitä, ettei mikään putkiosuus pääse jäätymään. Putkistoille varataan mahdollisuus lämpötilaerojen aiheuttamaan supistumiseen tai laajenemiseen. Hirsirunkoisissa rakennuksissa varaudutaan huomattavaankin rakenteelliseen painumiseen, jonka vuoksi putkistot suunnitellaan siten, ettei niihin kohdistu painumisesta aiheutuvia ylimääräisiä rasituksia.

Kvv- ja lämmityslaitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet


Rakennuksen vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteistojen oikealla käytöllä voidaan vaikuttaa viihtyvyyteen sekä energian- ja vedenkulutukseen. Säännöllisesti huolletut laitteet estävät myös vikojen ja vahinkojen syntymistä. Käyttäjälle luovutettaviin käyttö- ja huolto-ohjeisiin liitetään tiedot energiankulutukseen vaikuttavien laitteiden toimintaperiaatteista sekä mahdollisista kulutuksen tarkkailutavoista.
Ympäristöministeriö PL 35
00023 Valtioneuvosto
Puh.09-16 007, fax 09-1603 9545
www.ymparisto.fi
 
Päivitetty
21.11.2006