Kasvupaikka vaikuttaa kasvien valintaan

Puutarhaan istutettavat kasvit kannattaa valita kasvupaikan maaperän mukaan. On tärkeää ottaa huomioon mitkä kasveista ovat talvenkestäviä kyseisen paikan olosuhteissa. Esimerkiksi perennat kannattaa valita paikalla hyvin menestyvistä lajeista. Valinnassa on huomioitava myös kasville sopiva valon määrä.

Perennoja voidaan lisätä jakamalla tai siemenistä ja istutetaan kukkatarhan eri puolille. Istuttamalla eri aikoina kukkivia perennoja omiksi ryhmiksi alueen eri puolille saadaan kukintaa koko kesäksi. Kukintaa saadaan runsaammaksi yksivuotisten kasvien avulla, sillä ne kukkivat koko kesän.

Kasvatettaessa paljon hoitoa vaativia kasveja, kuten pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, ryhmäkasveja ja ryhmäruusuja, niille varataan oma paikkansa ja niitä hoidetaan asianmukaisesti. Puiden ja pensaiden alla sekä kukkatarhassa on hyvä käyttää katteita tai peittokasveja maata peittämässä, jolloin rikkakasveilla ei ole kasvutilaa.

Muheva kasvupohja


Puutarhan ei tarvitse olla "tasainen pelto", vaan siellä voi olla suuriakin korkeuseroja. Arat pensaat ja perennat viihtyvät paremmin viettävillä tai loivilla epätasaisilla maanpinnoilla koska se on luonnonmukaisempaa. Syys- ja talvikosteus aiheuttavat enemmän vahinkoja kuin talven kylmyys.

Jos puutarhan pohja on jäykkää savimaata tai kevyttä hiekkamaata, sekoitetaan kevätmuokkauksessa siihen runsaasti peruslannoitettua ja kalkittua turvemultaa tai kasvuturvetta. Jos käytetään raakaa maanparannusturvetta, se lannoitetaan ja kalkitaan levityksen yhteydessä. Myös hyvin maatunutta puutarha- tai talousjätekompostia kannattaa vuosittain käyttää parantamaan huonokasvuista perusmaata.

Osa kompostista on hyvä säästää rivivälien katteeksi. Savimaahan kannattaa kevätmuokkauksessa lisätä hiekkaa 2-3 cm kerros parantamaan ilmavuutta. Kun maa keväällä kuivahtaa sen verran, että multakokkareet hajoavat, muokataan maanparannusaineet kasvukerrokseen. Jos kasvimaata on edellisenä syksynä edes hiukan käännetty, työ helpottuu huomattavasti.

Kasvit tarvitsevat kasvuun ja sadon tuottamiseen useita ravinteita.

Maa on ensin kalkittava huolellisesti, jotta kasvit pystyisivät käyttämään hyödykseen kaikki kasvulle tärkeät ravinteet. Kasvit eivät kasva kunnolla liian emäksisessä tai happamassa maassa. Kalkki muuttaa ravinteiden liukoisuutta siten, että kasvit voivat niitä paremmin hyödyntää, samalla kun maan happamuus vähenee, pieneliötoiminta vilkastuu ja siten juurten kasvulle tärkeän kalsiumin saanti varmistuu. Kalkitus ja lannoitus eivät korvaa toisiaan vaikka luonnonlannoiteilla voikin vähentää tarvetta kalkitukseen.

Useimmat puutarhakasvit viihtyvät lievästi happamassa maassa (pH 6-6,5). Happamassa maassa viihtyvät mm. alppiruusut, pensasmustikka, ja useat havupuut. Kalkitus kannattaa tehdä alkukeväästä joka on paras aika maankosteuden kannalta. Nopeasti liukeneva rakeinen puutarhakalkki on kätevä ja siisti levittää.

Kompostia maanparannukseen

Useimmat puutarhakasvit tarvitsevat heti kasvukauden alussa nopeavaikutteista lannoitusta hyötyäkseen kevätkosteudesta, ehtiäkseen tuottaa kunnon satoa ja pystyäkseen kilpailemaan rikkakasvien kanssa.

Maanparannusaineena voidaan käyttää myös kompostia. Tarvittaessa käytetään lisälannoitetta. Kanankakkarakeet sopivat typpipitoisena hyvin tähän tarkoitukseen. Kompostin lannoitusvaikutus riippuu siihen kerättyjen aineiden ravinnepitoisuuksista ja kompostin kypsyydestä. Hyväkään omatekoinen talous- tai puutarhajätteistä koostuva komposti ei välttämättä ole hyvä lannoite.
 

Lue lisää: Valitse kotipihan kasvit oikein - sieltä näet mm. menestymisvyöhykkeet!
 
Julkaistu
22.3.2011