Ontelolaattojen käyttö pientalorakentamisessa

Suomessa ontelolaatta on yleisin asuinrakennusten välipohjaratkaisu. Vuosittain ontelolaattaa käytetään maassamme yli kaksi miljoonaa neliömetriä. Pääosa asuntotuotantoon käytettävistä ontelolaatoista toimitetaan kerrostalorakennusten välipohjiin, mutta omakoti- ja rivitalojen rakentamisessa käytetään vuosi vuodelta yhä enemmän ontelolaattarakenteita. Kivirakenteisen kellarikerroksen katto on ontelolaatan yleisin käyttökohde pientaloissa, mutta myös tuulettuvan alapohjan "uusi tuleminen" on lisännyt ontelolaatan suosiota ryömintätilaisten alapohjien kantavana rakenteena.

Perinteinen ”rossipohja”-rakenne yleistymässä

Maanvarainen laatta alkoi yleistyä 1950-luvulla ja on edelleen käytetyin menetelmä rakentaa pientalon alapohja. Perinteinen ryömintätilainen "rossipohja"-rakenne on kuitenkin jälleen yleistymässä monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta. Esimerkiksi putkivedot ovat tuulettuvassa alapohjassa helposti käden ulottuvilla ja niiden kunto voidaan tarkistaa säännöllisesti. Tuulettuvan alapohjan oikeaoppisesti toteutettu ryömintätilan tuuletus ja vedenpoisto pitävät rakenteet kuivina. Radonturvalliseen rakentamiseen tuulettuva alapohjarakenne on säteilyturvakeskuksenkin suosittelema vaihtoehto. Rakennuskustannuksiltaan kantava alapohjarakenne on edelleen useimmiten kalliimpi vaihtoehto kuin maanvarainen.

Ontelolaatta sopii kaikkien kivirakenteiden varaan

PARMAOntelolaatat soveltuvat käytettäviksi kaikkien kivirakenteisten seinämateriaalien yhteydessä. Yleisimmin ontelolaattaa käytetään pientaloissa harkkorakenteisen seinän päällä kantavana välipohjarakenteena. Tuulettuvan alapohjan yleistyminen on lisännyt ontelolaatan käyttöä myös ryömintätilaisissa perustusratkaisuissa, tällöin ontelolaatta voi olla tehtaalla valmiiksi alapuolelta lämpöeristetty. Elementtirakenteisissa perustusvaihtoehdoissa ontelolaatta on luonnollinen valinta alapohjarakenteeksi.

Tuulettuva alapohja ontelolaatoista

Ontelolaatoilla toteutettavassa alapohjarakenteissa eriste asennetaan yleensä ontelolaatan päälle, mutta EPS-eriste voi olla myös valmiina elementin alapintaan kiinnitettynä. Kun ontelolaatat jo asennettaessa tukeutuvat päistään perusmuurin päälle, ei matalassa ryömintätilassa tarvitse rakentaa ja purkaa tukirakenteita. Pitkät jännevälit mahdollistavat vapaasti tuulettuvan avoimen ryömintätilan ja tuovat säästöjä tarvittavien perustusrakenteiden ja mahdollisten paalujen määrässä.

Ammattilaisen näkemyksiä ontelolaattojen käytöstä

Noin 20 vuotta pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla elementtiperustusten ja ontelolaattojen asennusten parissa toiminut Mepora Oy:n Jukka Ojanen kertoo, että vuosi vuodelta elementtiperustukset ja ontelolaatastot ovat tulleet tutummiksi myös pienrakentajille. Yleistymiseen ovat vaikuttaneet monet seikat: tietoa niistä on saatavissa nykyisin melko hyvin, yleisesti hyväksi havaittu ja todettu rakenne, kustannustehokas rakenneratkaisu ja ennen kaikkea monet tyytyväiset asiakkaat jotka ko. vaihtoehdon jo ovat valinneet ja kertoneet valinnastaan muille rakentajille. Esimerkiksi Porin seudulla PARMAperustukset on viime vuosina yleistynyt kymmenien rakentajien perustusratkaisuksi vuosittain. Itse hän näkee perustamistavan etuina erityisesti asennuksen nopeuden ja kustannustehokkuuden. Heikosti kantavan maaperän yhteydessä säästöjä muodostuu myös vähäisemmästä anturoiden määrästä ja edelleen vähäisemmästä paalujen tarpeesta.

Mepora Oy:n yhteistiedot...

Ontelolaatta pähkinänkuoressa

Ontelolaatta on Suomessa yli kolmekymmentä vuotta käytössä ollut betonituote. Ilmaa täynnä olevat ontelot alentavat rakenteen painon noin puoleen massiiviseen betonirakenteeseen verrattuna ja raudoitukseen tarvittava teräsmäärä on alle puolet massiivirakenteen vaatimasta raudoitusmäärästä. Ontelolaatat valmistetaan elementtitehtailla pitkälle automatisoituna liukuvaluna reilut sata metriä pitkillä valualustoilla. Valukone syöttää maakostean betonin suoraan muotoonsa, eikä erillisiä muottirakenteita tarvita.

Säästöt betonin ja teräksen käytössä yhdessä tehokkaan tuotantomenetelmän kanssa ovat kustannustehokkaan ontelolaatan suosion pääsyyt. Nopeus kuuluu ontelolaattarakentamiseen, kun työmaalla asentaminen edistyy ilman tukirakenteita kannattamalla elementit suoraan päistään paikoilleen.

Ontelolaattojen korkeus valitaan käyttökohteen jännemittojen ja kuormitusten mukaan. Pientalorakentamisessa yleisin laattatyyppi on 200 mm vahva ontelolaatta, jolla päästään jopa yhdeksän metrin jänneväliin. Ontelolaattoihin tehdään tarvittavat reiät, laatat katkaistaan ja tarvittaessa kavennetaan (vakioleveys on 1200 mm) tehtaalla suunnittelijan antamien mittatietojen perusteella.
 
Julkaistu
29.7.2009