Oikeus vahingonkorvaukseen

Ostajalla on oikeus saada korvaus niistä vahingoista, jotka hänelle ovat aiheutuneet asunnon virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Elinkeinoharjoittajan vastuu määräytyy lain 4 luvun mukaan. Ostaja on oikeutettu korvaukseen sekä henkilö että esinevahingoista, jotka hänelle ovat aiheutuneet. Välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, mikäli virhe johtuu hänen huolimattomuudestaan.

Lain mukaan myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan

1. rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetyn materiaalin, muun rakennuksen ainesosan tai asunnon tarpeistoon kuuluvan laitteen virheestä aiheutuvaa henkilövahinkoa, ellei vahinko johdu huolimattomuudesta myyjän puolella
2. rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetyn materiaalin tai muun rakennuksen ainesosan virheestä aiheutuvaa esinevahinkoa, jos vahinko kohdistuu muuhun omaisuuteen kuin asuntoon tai pääasiassa yksityisessä käytössä olevaan asuintoirtaimistoon sekä vahinko ei johdu huolimattomuudesta myyjän puolelta eikä
3. asunnon tarpeistoon kuuluvan laitteen virheestä aiheutuvaa esinevahinkoa, jos vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla ei ole välitöntä käyttöyhteyttä laitteeseen eikä vahinko johdu huolimattomuudesta myyjän puolella.

Muita kuin yllä mainittuja virheitä kaupan kohteessa ovat taloudelliset virheet ja oikeudelliset virheet, joihin ostajan on vedottava kohtuullisessa ajassa siitä, kun on virheen havainnut. Ostaja voi vedota virheeseen myöhemminkin, mikäli myyjä tai joku hänen puolellaan on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Kun kumpikin osapuoli on ollut huolimaton, voi ostaja vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta.

Asuntokaupassa virheet voidaan jakaa mm. taloudellisiin ja oikeudellisiin virheisiin.

Kohteessa on taloudellinen virhe, jos myyjä ennen kaupanteko on asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n perusteella on

1. antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista, kuten yhtiövastikkeesta tai myytävien osakkeiden osalle tulevasta osuudesta yhtiön velkoja, taikka asuntoyhteisön taloudellisesta tilanteesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
2. myyjä ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon 1 kohdassa tarkoitetusta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa saada kyseinen seikka selville tavanomaisessa kauppaa edeltävässä selonotossa sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; taikka
3. asunnon omistamiseen tai käyttämisen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenneen odottamattoman vian tai puutteen vuoksi osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on oltu perustelua aihetta edellyttää.

Elinkeinoharjoittajan ollessa myyjänä kaupan kohteessa on taloudellinen virhe aina, jos elinkeinoharjoittaja on jättänyt antamatta ostajalle sellaisen 1 kohdassa tarkoitettua seikkaa koskevan tiedon, jonka hän asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun asetuksen mukaan olisi ollut velvollinen antamaan ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan

Kohteessa on asuntokauppalain 6 luvun 28 § mukainen oikeudellinen virhe, jos sivullinen omistaa sen tai osan siitä eikä asuntokaupassa ole asiasta sovittu myyjän ja ostajan välillä. Ostaja voi vedota oikeudelliseen virheeseen myös silloin, kun sivullinen näin väittää ja väitteelle on olemassa todennäköisiä perusteita.

Ostajalla on oikeus lisäksi vahingonkorvaukseen, mikäli oikeudellinen virhe oli olemassa jo kaupantekohetkellä ja ostaja ei tiennyt siitä eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Jos virhe syntyy kaupanteon jälkeen, on ostajalla oikeus vahingonkorvaukseen, jos myyjä ei pysty osoittamaan, ettei virhe tai vahinko johdu hänen menettelystään.
 
Julkaistu
28.1.2014