Ilmanvaihto avainasia

Passiivitalojen pioneeri

Jussi Nevanpää tekee pioneerityötä ja rakentaa kolmihenkiselle perheelleen Lietoon omakotitaloa, joka tulee täyttämään VTT:n passiivitalolle asettamat kriteerit. Esimerkkejä ei tarjolla liiemmin ole, mutta Jussi Nevanpää toteaa, että kysymys ei ole rakettitieteestä, vaan tiiviistä rakentamisesta, laadukkaista osista ja järjestelmistä sekä huolellisesta toteutuksesta. Suurin haaste passiivitalorakentamisessa on hänen mielestään ilmanvaihto, johon hän löysi ratkaisun Vallox Oy:ltä.

Lisätietoa vallox-ilmanvaihtojärjestelmästä...

Jussi Nevanpäälle valmiita esimerkkejä passiivitaloista ei ole ollut liiemmin tarjolla, mutta maalaisjärki on auttanut. Rakentamisen tai tuotteiden laadun suhteen ei kompromisseja kannata tehdä.
Jussi Nevanpäälle valmiita esimerkkejä passiivitaloista ei ole ollut liiemmin tarjolla, mutta maalaisjärki on auttanut. Rakentamisen tai tuotteiden laadun suhteen ei kompromisseja kannata tehdä.
Jussi Nevanpää, hänen puolisonsa Minna Huisman sekä perheen kaksivuotias tytär ovat aiemmin olleet rivitaloasujia. Jussi Nevanpään taival passiivitalon rakentajaksi alkoi tavallaan sattumalta, kun perheen ideaan soveltuvaa omakotitaloa ei löytynyt asuntomarkkinoilta. Lopulta perhe päätyi hankkimaan tontin Liedosta.

– Olin päätymässä perinteiseen maalämpöpumpulla varustettuun pientaloon, kun tutustuin saksalaiseen passiivitaloideaa valottavaan sivustoon. Ja tässä sitä nyt ollaan, Jussi Nevanpää kertoo.

Suomessa passiivitalo on määritelty rakennukseksi, jossa energian tarve on niin pieni, että ei välttämättä tarvita perinteistä lämmitystä miellyttävien asumisolosuhteiden saavuttamiseksi lainkaan. Etelä-Suomessa tarvitaan energiaa tilojen lämmittämiseen neljänneksen nykyisten uusien talojen kulutuksesta, eli 20 kWh neliömetriä kohden. Pohjoisessa tarve on 30 kWh.

Uudesta omakotitalosta tulee kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee kolme makuuhuonetta, suihku, sauna, wc sekä tekninen tila. Yläkerta on perheen ajanviettopaikka. Sinne tulevat olohuone, keittiö, työhuone sekä kodinhoitohuone ja oma wc-tilansa.

– Passiivitalo ajatus näkyy jo talon suunnittelussa. Yksinkertainen on kaunista ja turhia kulmia tulee välttää. Talo on nelikulmainen, kuution muotoinen ja julkisivultaan etelään suunnattu, Jussi Nevanpää kertoo.

Aurinkosuojaksi tulevat markiisit. Lisäksi osalle tonttia jätetään puustoa. Tiiviissä rakennuksessa liikalämmön torjuminen on yksi avainkysymyksistä.

Passiivitalon rakennuspuut

Jussin ja Minnan rakennuksessa energiatehokkuus alkaa alapohjasta, jossa antura on eristetty joka puolella, siis myös sisäpuolelta. Rakennuksen koko alapohja on täytetty kapilaarikatkossepelillä, minkä jälkeen eristettä on asennettu 350 mm. Päälle tulee normaali betonivalu. Tällä ratkaisulla päästään VTT:n passiivitalolle asettamaan standardiin, jossa alapohjan U-arvo on 0,08.

Ulkopuolinen antura sekä maan alle jäävät kellarikerroksen seinät päällystetään Fuktisol-levyllä. Levy on kosteuseriste ja toimii lisäksi lämmöneristyksenä sekä kapillaarikatkona. Vesi pysyy ulkopuolella, mutta höyry pääsee ulos.

Seinärakenteena on 300 millimetriä paksu seinäharkko. Rakenne on styroksia, jossa sydän on betonia. Harkon keskellä oleva betonisydän 140 millimetriä. Sitä ympäröi molemmin puolin 80 millimetrin EPS-eristekerros.

Harkon päälle ulkoseinään liimataan 150mm Thermisol-rappauseristyslevy. Tällöin seinän U-arvoksi tulee 0,09-010. Ulkoseinä rapataan normaalisti ja sen sisäpuolelle liimataan Gyproc-levy. Seinän kokonaispaksuus on tällä rakenteella 473 cm.

Ikkunoiden ja ovien valintakriteerinä Jussi Nevanpäällä oli tarjolla olleiden ikkunoiden U-arvot.

– Tarjolla oli neljä hyvää firmaa joista valitsin yhden. Standardiovet eivät tähän rakennukseen käyneet, joten teetän ulko-ovet, joita rakennukseen tulee kaksi. Pääsen näin U-arvoon 0,4, kun standardiratkaisuilla se on 0,7, Jussi Nevanpää kertoo.

Yläpohjan eristeeksi Jussi Nevanpää asentaa puhallusvillaa kaikkiaan 700 millimetriä. Ratkaisu johtaa U-arvoon 0,05, joka on parempi kuin VTT:n passiivitalostandardin vaatimukset.

Jussi Nevanpää korostaa huolellisen työn merkitystä. Yläpohja ja ikkuna tiivistetään huolellisesti, mikä vaatii kurinalaisuutta rakennusurakan tekijöiltä. Sitä tässä urakassa löytyy, sillä Jussi Nevanpään lisäksi projektissa on mukana myös hänen isänsä.

Ilmanvaihto on projektin avainasia

Jussi Nevanpää mielsi jo rakennusurakan varhaisessa vaiheessa, että ilmanvaihtoratkaisu on keskeisessä asemassa passiivitalon saamisessa asumiskelpoiseksi.

Ilmanvaihdon rooli on passiivienergiatalossa tärkeä, sillä ilmanvaihtojärjestelmän tehtävänä on luoda tiiviisti rakennettuun taloon laadukas sisäilma, toimia talon pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ja hoitaa vielä kesäaikainen viilennys. Oleellista onnistumisessa on riittävän tehokas ilmanvaihtokone, riittävät kanavakoot ja tarpeeksi isot ilmamäärät. Ratkaisu ei kuitenkaan poikkea huomattavasti normaalista, hyvän sisäilman varmistavasta ison omakotitalon ilmanvaihtojärjestelmästä.

– Kävin muutaman ilmanvaihtolaitevalmistajan juttusilla. Menin myös Valloxille Loimaalle ja se riitti. Tuli heti sellainen olo, että he tiesivät mistä puhuivat, hän antaa tunnustusta ilmanvaihtolaitetoimittajalleen. Vaikka Suomessa passiivitalorakentaminen on vasta ottamassa ensiaskeleiltaan, on Valloxilla runsaasti kokemusta passiivitalojen ilmanvaihdosta muun muassa Saksan vientimarkkinoilta.

Millainen on ilmanvaihtokone, jolla passiivitalon tiiveysvaatimukset täyttävän talon pystyy sekä lämmittämään että viilentämään ja jonka teho riittää hoitamaan kahdessa kerroksessa olevan, yhteensä 202 neliömetrin talon ilmanvaihdon?

Maalämpötalojen erikoisratkaisu Vallox 180 SE MLV

Jussi Nevanpää päätyi valitsemaan uuteen kotiinsa Vallox 180 SE MLV -ilmanvaihtolaitteen. Koneeseen on kytketty Valloxin äänenvaimennuselementti, lisäksi kanaviston äänenvaimennukseen on sen lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä varmistaa, että koneesta ei kulkeudu ääniä asuntoon, ja isotkin ilmamäärät voi pyörittää kanavistossa ilman häiritseviä ääniä.

– Ilmanvaihtokoneen valinnassa noudatin viisasta ohjetta, jonka mukaan koneen ei tule pyöriä maksimiteholla kaiken aikaa. Riittävät ilmamäärät saavutetaan teholla, joka jättää poikkeusolosuhteisiin vielä tehostamisvaraa. Tämä luo myös äänitasoltaan miellyttävämmän ilmanvaihtojärjestelmän, Jussi Nevanpää kertoo.
Liedon passiivitalon ilmanvaihtokone on Vallox 180 SE MLV. Koneen hyötysuhde on korkea ja oma energiakulutus pieni. Kone käyttää hyväksi tuloilman esilämmityksessä ja kesäaikaisessa jäähdytyksessä talon ympärille asennetusta maalämmön keruuputkistosta saatavaa lämpöä.
Liedon passiivitalon ilmanvaihtokone on Vallox 180 SE MLV. Koneen hyötysuhde on korkea ja oma energiakulutus pieni. Kone käyttää hyväksi tuloilman esilämmityksessä ja kesäaikaisessa jäähdytyksessä talon ympärille asennetusta maalämmön keruuputkistosta saatavaa lämpöä.

Vallox 180 SE MLV -laite on varustettu sekä etu- että jälkilämmityspattereilla. Lisäksi siinä on energiatehokkaat tasavirtapuhaltimet, joten koneen oma sähkönkulutus on voitu minimoida. Koneessa on Valloxin kehittämä MLV-etulämmitys-/viilennyspatteri. Siinä on myös automaattinen lämmöntalteenoton ohitus, joka sulkee LTO-järjestelmän kesäaikana.

Vallox 180 SE MLV -ilmanvaihtokoneella päästään yli 75 prosentin vuosihyötysuhteen. Tämän mahdollistavat lämmön talteenottolaitteen ristivastavirtakennot ja MLV-patteri, jonka hyötysuhdetta nostava vaikutus on 10-15 % riippuen ilmastovyöhykkeestä.

Ilmanvaihtokoneessa on automaattinen Vallox SED -ohjausjärjestelmä. Sen anturit mittaavat asunnon sisäilman kosteus- ja CO2-pitoisuutta ja ohjaavat ilmanvaihdon tehokkuutta todellisen tarpeen mukaisesti. Ilmanvaihtokone toimii näin mahdollisimman energiatehokkaasti, mutta kuitenkin laadukkaan sisäilman aina varmistaen. Hiilidioksiantureita on sijoitettu talon makuuhuoneisiin ja muihin oleskelutiloihin, kosteusanturit ovat pesu- ja hygieniatiloissa.

Asunnon lämpötilaa voidaan säätää huonekohtaisesti, sillä huoneet on varustettu termostaateilla ja lämmittävillä tuloilmaventtiileillä, joilla huoneen lämpötila voidaan hienosäätää halutunlaiseksi.

Ilmanvaihto on passiivitalorakentamisessa avainasemassa. Jussi Nevanpään arvostaa Valloxin tietämystä matalaenergia- ja passiivitalojen ilmanvaihdosta ja yhteistyö on toiminut saumattomasti. Nevanpää (oik.) ja Valloxin myynti- ja tuotekehitysjohtaja Olavi Suominen (vas) passiivitalon ilmanvaihtosuunnitelmaa katsastamassa.
Ilmanvaihto on passiivitalorakentamisessa avainasemassa. Jussi Nevanpään arvostaa Valloxin tietämystä matalaenergia- ja passiivitalojen ilmanvaihdosta ja yhteistyö on toiminut saumattomasti. Nevanpää (oik.) ja Valloxin myynti- ja tuotekehitysjohtaja Olavi Suominen (vas) passiivitalon ilmanvaihtosuunnitelmaa katsastamassa.

Ilmanvaihtokone hyödyntää maalämpöä

Vallox MLV -patterin avulla säästetään talviaikana energiaa käyttämällä tuloilman esilämmityksessä maasta saatavaa lämpöä. Kesäaikana järjestelmä sopii päinvastoin sisäilman viilentämiseen.

– Asennan talon ympärille kaksi kertaa talon kiertävän maalämmön PEM-keräysputken. Putki asennetaan routalevyn alle sokkelin läheisyyteen noin 1,5-3,0 metrin syvyyteen. Siinä kiertää ympäri vuoden noin 5-10 asteinen neste, jota voidaan hyödyntää talviaikana tuloilman esilämmityksessä ja kesäaikana viilennyksessä. Ilmanvaihtokone nostaa tuloilman lämpötilan lämmöntalteenoton jälkeen 20-21 asteeseen.

Vallox toimittaa passiivitaloon myös keittiön ilmanvaihtoon tarkoitetun huippuimurin, jonka toimintaa ohjataan erillisellä säätimellä. Asunnossa on 55 neliömetrin keittiö, joka on yhteydessä oleskelutiloihin, siksi ruoanlaiton käryjen poiston on toimittava tehokkaasti.

Lisätietoa vallox-ilmanvaihtojärjestelmästä...
 
Päivitetty
15.2.2013