Ammattilaisten avulla vaativakin remonttihanke onnistuu

Voisiko teidän remonttihankkeenne vastata pääpiirteiltään seuraavaa esimerkkikohdettamme: Vuonna 1999 Espooseen valmistuneen 1,5 kerroksisen omakotitalon ullakolle muutetaan puolilämmin käyttöullakko työhuonetilaksi. Lämmöneristystä parannetaan, jotta tilan lämmöneristysvaatimukset täyttävät nykynormit. Samalla puhkaistaan kattoon uusi, Veluxin kattoikkuna tuomaan miellyttävää luonnonvaloa rakennusoikeuteen laskettavaan tilaan. Uusi kylpyhuone rakennetaan työtilan yhteyteen, suihkukaapilla varustettuna.
Remontin sisätilamuutoksen lisäksi rakennetaan vanhan sisäänkäyntikatoksen päälle uusitulle ullakkohuoneelle avoparveke, jonne kulku tulee uudesta lasiovesta. Talotekniikka muutetaan vastaamaan työhuoneen tarpeita. Ilmanvaihtokone siirretään viereiseen matalampaan ullakkotilaan. Sähköliitännät uusitaan ja lapset saavat tietoliikenneyhteydet uutukaiseen huoneeseensa. Kulku tilaan järjestyy uuden portaan kautta pääkerroksen eteisestä. Portaan suunnittelussa arkkitehti laatii ilmavan ja tyylikkään portaan luonnoksen ja rakennesuunnittelija mitoittaa teräsrungon rakenteet konepajakilpailutusta varten. LVI-suunnittelija toimii pääsuunnittelijan koordinoimassa suunnittelutiimissä.

Näillä huolellista suunnittelua vaativilla toimenpiteillä saadaan uusittava tila tehokkaaseen käyttöön kasvaneelle perheelle. Ennen rakentamista kilpailutetaan tavarantoimittajia ja etsitään toteutukseen tekijät. Purkutöillä alkava remontti toteutetaan kesäkaudella. Tämän tyyppisessä remonttikohteessa on haastetta asukkaille vaikka he eivät itse osallistuisikaan kaikkeen junailuun ja hankkeen suunnittelun ja hankkeen rakennuttamisen koordinointiin.

Remontin tai muutostyön luvanvaraisuus selvitettävä pääsuunnittelijan toimesta

Rakennuttaja (=remontin teettävä perhe) teki ensin sopimuksen pääsuunnittelijan kanssa. Rakennuttaja valitsi remontin suunnittelun johtotehtävään arkkitehti SAFA Tero Seppäsen, joka oli suunnitellut rakennuksen 1998 kesällä. Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy järjesti myös rakenne- ja LVIS suunnittelijat tiimiin mukaan, jotta hankkeen nopea suunnitteluaikataulu voitiin taata.
Pääsuunnittelija kävi kohteessa läpi nykytilanteen ja rakennuttajan toiveet. Ensitöikseen pääsuunnittelija Tero Seppänen selvitti tonttiin liittyvät viranomaismääräykset. Rakennusoikeuden määrä kohteessa oli todella tiukoilla verrattuna myönnettyyn rakennuslupaan. Asemakaava oli vahvistettu v. 1999 eli juuri ennen uuden Maankäyttö- ja Rakennuslain voimaantuloa. Hankkeessa sovellettiin tästä huolimatta periaatetta, jossa 250 mm ylittävän ulkoseinän paksuuden verran voidaan rakennusoikeutta ylittää. Käytäntö on vakiona valtakunnallisesti v. 2000 ja myöhemmin vahvistettujen asemakaavojen osalta. Espoon tulkinta osakellarillisissa omakotitaloissa antaa tähän mahdollisuuden kunhan syntyvä ylitys jää alle 5%. Tämä siksi että mahdollistettaisiin energiatehokkaiden ulkoseinärakenteiden käyttö.

Kohteessa on 370 mm puuelementtiseinä, jossa eristepaksuus on jopa 240 mm sekä ulkoverhouksena paikalla muurattu tiili. Rakennusoikeustulkinta varmistettiin esittelemällä luonnokset ja laskelmat kunnan lupavalmistelijalla. Kallis jäljellä oleva ja viranomaislaskelmilla perusteltu rakennusoikeus saatiin siis hyödynnettyä laajennukseen yläkertaan. Pääsuunnittelijan tehokas viranomaismenettelyjen varmistaminen mahdollisti hankkeen ja erityissuunnittelu saattoi jatkua ripeästi.

Arkkitehti avainasemassa ja rakennesuunnittelija kustannusohjaajana suunnittelussa

Talon alkuperäisessä lupakuvaratkaisussa laajennusmahdollisuus ullakolle oli järkevästi huomioitu mm. kattoristikkorakenteissa nykyisen alakertaan johtavan porrasaukon päällä. Kahden kattotuolin alapaarteet voitiin katkaista tulevan yläkerran portaan tieltä. Käyttöullakon sisäkorkeus oli myös riittävä huonekäyttöä ajatellen, huoneelta vaadittavat 7 m2 löytyivät vaivattomasti yli 1,6 m korkealta lattia-alalta. Uusi rakennuksen tyyliin sovitettu parveke voitiin sijoittaa jämäkän teräspilarin päälle entisen pääsisäänkäyntikatoksen tilalle. Arkkitehti- ja insinööritoimiston rakennesuunnittelija Jari Leppänen varmisti rakenteelliset asiat kohteen arkkitehdille jo luonnossuunnitteluvaiheessa.
Suunnitelmavaiheessa arkkitehti SAFA Tero Seppänen piirsi vanhat pää- eli lupapiirustukset uudelleen ja samalla päivitettiin rakentamisen toteutusvaiheessa tehdyt pienet julkisivumuutokset mitoitukseen ja ulkonäköön sekä ulkovaipan rakenteisiin. Erikoissuunnittelijat (rakenne- ja LVIS) saivat työalustan arkkitehdin piirtämistä cad-kuvista ja tilaaja sai tulevaa tarvetta varten valmiit cad-tiedostot arkistoonsa. Remonttikohteessa erityissuunnittelijoista rakenne- ja LVI-suunnittelija leimasi suunnitelmansa virastossa. Sisustussuunnitteluvaiheen hoitanut arkkitehti suunnitteli tarkat yksityiskohdat mm sisäportaaseen. Rakennuttaja harkitsee erillistä keittiöremonttia pääkerroksessa samaan aikaan ullakkohankeen kanssa.
Remontti vaatii luonnollisesti rakennuttajan kärsivällisyyttä, mutta luotettavan valvojan kanssa asiat voidaan suunnitella perheen toiveiden mukaan työmaajärjestelyissä. Doventus Oy:n valvojainsinööri hoiti valvontasopimukseen sisältyvänä samalla lakisääteiset vastaavan työnjohtajan tehtävät ja huolehti viranomaisten loppuleimat kuviin.

Märkätilaremonteissa hyväksytyt tuotteet ja tarkka valvonta

Märkätilojen eriasteiset muutokset ovat enemmistönä kuluttaja-asiakkaille tehtävässä saneeraussuunnittelussa. Yleisimmin ahdasta märkätilaa halutaan laajentaa kuivaan tilaan. Märkätilan uudelleenrakentaminen tai ns. pintaremontti, jossa kalusteiden paikat ja tekniikka pysyy entisillä paikoillaan ei yleensä ole luvanvaraista. Joka tapauksessa kannattaa aina ennen korjaukseen ryhtymistä varmistaa rakennusvalvontaviranomaiselta tarvitaanko ko. olevaan saneeraukseen rakennus- tai toimenpidelupaa.

Rakennuslupa tarvitaan myös silloin kun puututaan rakennuksen ilmanvaihtoon, viemäröintiin, vesijohtoreitteihin tai vesieristeisiin vaikka muutoksia esim. huonejärjestelyissä tai tilojen käyttötarkoituksissa ei olisikaan. Pienetkin muutokset varsinkin esim. kerrostalon ilmanvaihtoon ovat aina luvanvaraisia ja remontin toteutus on ehdottomasti annettava osaaviin käsiin. Työt on valvottava huolellisesti.

Monille remontin teettäjille on jonkinasteinen yllätys että rakennesuunnittelijaakin tarvitaan vaikka tehtäisiin vain pintoja uusiksi mikäli kyseessä on luvanvarainen muutos. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että arkkitehti suunnittelee tilat huoneen pintojen sisäpuolella ja rakennesuunnittelija suunnittelee pintojen alapuoliset rakenteet. Vedeneristeet ja niiden liittyminen rakenteisiin (lattiakaivot, kynnykset, liikuntasaumat yms.) on syytä myös suunnitella huolella, toteutuksesta puhumattakaan. Lisäksi saneerauskohteissa erityissuunnittelijat laativat aina korjaustyöselostukset täydentämään piirustuksia.
Korjausrakentamisen ja remonttien hyvän suunnittelukäytännön mukaan kukin suunnittelija tekee katselmuksen paikalla ennen suunnittelun aloittamista ja arvioi samalla tulevan vaikeusasteen sekä ilmoittaa havainnoistaan jo etukäteen tilaajalle. Jokaisessa luvanvaraisessa hankkeessa olisi hyvä olla pääsuunnittelija mukana alusta alkaen. Pääsuunnittelijan on oltava keskeisesti suunnittelutiimissä mukana ja yleisimmin pääsuunnittelija on kohteen arkkitehti. Kohteen luonteesta ja pääpainoalueesta riippuen pääsuunnittelija voi olla myös rakenne- tai lvi-suunnittelija.
Taloyhtiöissä rakennuslupaa hakee aina taloyhtiö, ei osakas. Taloyhtiön puolesta lupahakemuksen allekirjoittaa tavallisimmin isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

1960-luvun lopulla rakennettu talo koki melkoisen uudistuksen
Alla olevat kuvat ovat erillispientalon saneeraustyömaalta. Kohteessa tehtiin rakennuksen tyyliä kunnioittaen uusi autokatos kiinni asuinrakennukseen. Samalla uusittiin kaikki julkisivun puuosat Doventuksen suunnitelmia noudattaen.

Arkkitehti on tehnyt hyvää työtä
suunnitteluvaiheessa, sillä uuden ja vanhan eroa tuskin huomaa.
Valmistuessaan lopputulos sai myös rakennusvalvonnan kiitokset. 
Arkkitehti on tehnyt hyvää työtä suunnitteluvaiheessa, sillä uuden ja vanhan eroa tuskin huomaa. Valmistuessaan lopputulos sai myös rakennusvalvonnan kiitokset.
Autokatosrakenteet työn alla.
Autokatosrakenteet työn alla.


Myös vesikatto uusittiin remontin yhteydessä. Rakennesuunnittelija tutki myös
kattoikkunoiden liitokset.
Myös vesikatto uusittiin remontin yhteydessä. Rakennesuunnittelija tutki myös kattoikkunoiden liitokset.

Valvonta varmistaa loppulaadun ja hyväksytyn tuloksen vastaanoton

Pienenkin remontin yhteydessä ei voi riittävästi painottaa työnaikaisen valvonnan merkitystä. Varsinkin omatoimirakentaja saattaa mielellään säästää tästäkin "turhasta" konsultointikulusta ja kärsii valitettavasti myöhemmin omasta tai urakoitsijan osaamattomuudesta tai huolimattomasta työstä. Sen lisäksi että ulkopuolinen valvoja valvoo tilaajan ja kiinteistön omistajan etua, valvoja voi toimia myös työn dokumentoijana ja mahdollisissa riitatilanteissa joko sovittelevana osapuolena tai todistajana.
Pienissä kohteissa valvoja on useimmiten samalla rakennuttajakonsultti, joka huolehtii kilpailuttamisesta ja sopimuslaadun pitämisestä rakennuttajan "oikeana kätenä". Onnistuneen hankkeen tunnistaa siitä, kun aikataulu on pitänyt ja kustannusarvioon on päästy huomioiden remonttikohteen vaativuusaste ja rakennuttajan mahdolliset työmaa-aikaiset muutokset. Ammattilaisten avulla vaativakin remonttihanke onnistuu.

Onnea remonttihankkeeseenne!

Tero Seppänen
Toimitusjohtaja

Lisätietoa onnistuneesta hankkeesta...

 
Julkaistu
10.9.2008