J. V. Snellmanin päivä 12.5.

Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806- 4.7.1881) oli suomalaisuuden isä ja kansallinen herättäjä. Hän toimi filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä sekä valtiomiehenä. Lisäksi Snellmanin sanotaan olleen eräs 1800-luvun vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista.

J. V. Snellman vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan sekä Suomen markan käyttöönottoon. Snellmanin päivää vietetään 12. toukokuuta Snellmanin syntymäpäivämäärän mukaisesti, ja vuodesta 1978 se on ollut myös suomalaisuuden päivä. Juhlan kunniaksi päivästä tehtiin virallinen liputuspäivä jo vuonna 1950.

Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina

Teoksessaan Läran om Staten (1842) Snellman osoitti että valtion ytimenä on kansallishenki. Snellman oli siis vahvasti sitä mieltä, että Suomen tulevaisuus oli riippuvainen muun muassa suomalaisten tietoisuudesta omasta erityisyydestään sekä siitä, että yhteiskunnassa tunnustettaisiin suomen kieli ja suomenkielinen kansalliskirjallisuus.

Rahauudistus oli Snellmanin merkittävin saavutus Suomen taloudelle. Suomen markka oli otettu käyttöön jo vuonna 1860, mutta vain nimellisesti. Snellmanin ponnistelujen ansiosta vuonna 1865 allekirjoitettiin manifesti, jonka myötä Suomen hopeamarkasta tuli ainoa laillinen rahayksikkö.

Lisäksi J. V. Snellman oli Suomen ensimmäinen historiallinen henkilö, jonka kuva painettiin setelirahaan: vuoden 1940 suurimmassa setelissä hänet on kuvattu vanhuksena. Kuva säilyi lähes samana jopa rahauudistuksista huolimatta 1980-luvulle saakka.
 
Julkaistu
14.3.2013